The Economist: Ruotsi varautuu 50 vuoden vastakkainasetteluun Venäjän kanssa

Ruotsalaiset äänestävät tällä viikolla valtiopäivävaaleissa. Moni vaaliteema erottelee puolueita toisistaan, mutta Ukraina ei juuri näy vaalikeskusteluissa. Ruotsin tuesta Ukrainalle on niin laaja yksimielisyys, että väittelyt käydään muista aiheista.

The Economist käy jutussaan läpi, miltä Pohjois-Euroopan turvallisuustilanne näyttää Ruotsista katsottuna. Maa luopui kaksi vuosisataa kestäneestä puolueettomuuslinjastaan vasta äskettäin ja liittyi Naton jäseneksi.

Sekä oikeisto että vasemmisto käyttävät nyt huomattavan usein sanaa ”naiivi” kuvatessaan aiempaa Venäjä-politiikkaa. Puolueet näkevät Venäjän pitkäaikaisena turvallisuusuhkana.

Lehden haastattelema pääministeri Ulf Kristersson sanoo, että hän ei tiedä, milloin sota Ukrainassa päättyy, mutta ”se, miten se päättyy, määrittelee turvallisuustilanteen meidän osassamme maailmaa ainakin seuraavan sukupolven ajan”.

Aiemmin Nato-jäsenyyttä vastustaneet sosiaalidemokraattien johtohahmot taas sanovat, että Venäjä muodostaa ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa ”pitkäaikaisen eksistentiaalisen uhkan”, mikä edellyttää Ruotsilta 50-vuotista sitoutumista sekä sotilaallisen että yhteiskunnallisen puolustuksensa vahvistamiseen.

Ruotsissa sodan katsotaan olevan pattitilanteeseen: Venäjä ei luovu tavoitteistaan, mutta Ukrainan vastarinnan ei uskota murtuvan.

Ruotsi valmistautuu tilanteeseen syventämällä puolustusyhteistyötä Ukrainan kanssa, vahvistamalla asevelvollisuuttaan ja lisäämällä yhteistyötä Pohjoismaiden, Baltian maiden sekä muiden eurooppalaisten liittolaisten kanssa.

Ruotsissa sodan päättymistä Ukrainassa toivotaan, mutta samalla pelätään, että aselepo johtaisi vain jäätyneeseen konfliktiin eikä kestävään rauhaan. Venäjään ei luoteta lainkaan, ja moni uskoo epäluottamuksen jatkuvan hyvin pitkään.

Myös lännen yhtenäisyyden hauraus herättää huolta. Ruotsissa pelätään, että osa Euroopan maista voisi ajan myötä haluta normalisoida suhteita Venäjään ja että Donald Trumpin johtama Yhdysvallat voisi painostaa Ukrainaa epäedulliseen rauhaan.

Sosiaalidemokraattien voittaessa tulevaksi ulkoministeriksi arveltu Morgan Johansson pohtii haastattelussa mahdollista kaukaista tulevaisuutta, jossa vallanvaihdos tuo valtaan Mihail Gorbatšovin kaltaisen uudistajan.

Silloinkin ruotsalaisten täytyisi hänen mukaansa pysyä varuillaan ja välttää 25 vuotta sitten tehtyjä virheitä, kun poliittiset johtajat lakkasivat pelkäämästä Venäjän aggressiota ja supistivat maan puolustusta.