Pitääkö EU-maan sijaita Euroopassa?

Ajatus Kanadan EU-jäsenyydestä on puhuttanut viime aikoina. Asiaa on pohdittu puolesta ja vastaan, teetetty mielipidekyselyitäkin.

Innoittajana on toiminut Kanadan pääministeri Mark Carney, jonka puheita Euroopan johtajat ovat kilvan siteeranneet.

Mutta onko Kanada edes teoriassa EU-kelpoinen: pitääkö jäsenmaan sijaita Euroopassa?

EU:n perussopimuksen mukaan ”mikä tahansa eurooppalainen valtio” voi hakea unionin jäseneksi. Mutta mitä tarkoittaa eurooppalainen? Sitä ei ole määritelty.

Vuonna 1987 Marokko haki silloisen Euroopan yhteisön jäsenyyttä. Silloin jäsenmaat tulkitsivat yksiselitteisesti: Marokko ei ole eurooppalainen.

Tulkinta eurooppalaisuudesta on elänyt vuosikymmenien aikana, sanoo turvallisuuspolitiikan tutkija Hanna Ojanen. Kyse ei ole vain maantieteestä.

Ojanen viittaa Euroopan komission vuonna 1992 laatimaan raporttiin. Sen mukaan eurooppalaisuudessa on paitsi maantiedettä myös historiaa ja kulttuuria. Eurooppalaisuus on myös jokaisen uuden sukupolven määriteltävissä.

”Olin hirveän iloinen, kun löysin tämän kohdan. Tämähän on hienosti sanottu.”

Ojanen arvioi, että maantieteen painoarvo on nykyisin pienempi kuin 1980-luvulla, jolloin Marokko torpattiin.

”Jäsenkriteerit ovat nykyään ehkä tiukemmat kuin ennen, mutta maantieteellinen sijainti on ehkä se pienin tekijä eikä sillä ole niin hirveästi väliä.”

Olennaisempaa on, kykeneekö ehdokasmaa täyttämään kaikki muut jäsenkriteerit. Ne liittyvät muun muassa oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumiseen.

”Eurooppalaisuus olisi siis sitä, että pystyy saamaan itsensä tästä avaimenreiästä läpi ja haluaa tehdä sen.”

Kanada kenties pystyisi, muttei halua.

Pääministeri Carney ”puhuu Euroopasta paremmin kuin eurooppalaiset itse”, Ojanen kuvaa. Silti Carney on torjunut ajatuksen EU-jäsenyydestä.

Sen sijaan hän kannattaa toki, että Kanada ja EU syventävät suhdettaan entisestään.