Etuoikeus energiaan

Kyselyjen tulva alkoi 2020-luvun alussa. Ensin ne koskivat tuulivoimaa. Sitten aurinkoenergiaa. Nyt lähinnä sähkövarastoja ja datakeskuksia.

”On uusi ilmiö, että Suomessa halutaan toteuttaa näin paljon sähköverkkoon liittyviä hankkeita”, Risto Kuusi sanoo.

Hän on strategisen verkkosuunnittelun johtava asiantuntija kantaverkkoyhtiö Fin­gridissä. Valtionyhtiö vastaa sähköjärjestelmän toimivuudesta ja liittää uudet tulokkaat verkkoon.

Sähkönkulutus on ollut 2000-luvulla varsin tasaista. Nyt sen kasvuun varaudutaan ja sitä myös tavoitellaan.

Petteri Orpon (kok) hallitus haluaa kaksinkertaistaa sähköntuotannon seuraavan vuosikymmenen aikana. Fingrid varautuu jo siihen, että kantaverkon pitäisi kantaa kaksi kertaa nykyinen kuormavuonna 2035.

”Näin suuren kasvun toteutuminen olisi Suomessa täysin ennennäkemätöntä”, Kuusi sanoo.

Nykyinen sähkömarkkinalaki ei anna mahdollisuutta asettaa sähkön tarvitsijoita tärkeysjärjestykseen tilanteessa, jossa sähköverkon kapasiteetti ei riitä kaikille.

Kaavoituksesta päätetään kunnissa. Kun uusi datakeskus läpäisee paikalliset lupaprosessit, Fingridillä on velvollisuus liittää se kantaverkkoon.

”Verkkoon on päässyt ensimmäisenä se, joka saa ensimmäisenä lupaprosessinsa valmiiksi”, Kuusi sanoo.

Nyt tähän on tulossa muutos. Energia-asioista vastaavassa työ- ja elinkeino­ministeriössä valmistellaan parhaillaan sähkömarkkinalain uudistusta, joka mahdollistaisi verkkoon tulijoiden priorisoimisen tilanteessa, jossa kapasiteetti on rajallista. Uusi lainsäädäntö antaisi myös mahdollisuuden huomioida sähkön käyttäjän ja tuottajan lyhyt välimatka. Se olisi yksi kriteeri, kun arvioidaan verkkoon liittämisen järjestystä.

Kantaverkossa on eniten tilaa Pohjois-, Länsi- ja Itä-Suomessa. Käyttäjiä on sen sijaan eniten Etelä-Suomessa. Sähkön siirtoon tarvittavien voimalinjojen rakentaminen on kallista.

”Haluamme varmistaa, että siirtoverkkoihin tehtävät investoinnit etenevät ja ne tehdään kustannustehokkaasti”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok) kertoi Helsingin Sanomille 20. elokuuta. Hän vastaa Orpon hallituksessa energia-asioista.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan prio­risoinnin mahdollistava muutos on lähdössä lausuntokierrokselle datakeskusrekisterin perustamisesta säädettävän lain jälkeen. Rekisterin avulla on tarkoitus luoda parempi tilannekuva kaavailtujen datakeskusten määrästä.

Sähkönkäytön priorisointia valmistellaan myös esimerkiksi Tanskassa. Kansankäräjät käsittelee lakialoitetta, jossa sähköverkkoon pyrkivät laitettaisiin järjestykseen.

Ensimmäisinä jonossa olisivat kotita­loudet ja valtionhallinto. Sitten teollisuus ja erityisesti vihreää siirtymää edistävät hankkeet. Kolmantena tulisivat sähkövarastot. Alimpaan nelosluokkaan kuuluisivat muun muassa datakeskukset.

Suomalaisilla sähkömarkkinoilla oli pitkään niin paljon tilaa, ettei resurssien riittämisestä ole tarvinnut kantaa huolta.

”Ajateltiin, että markkinat tasapainottavat itse itsensä. Nyt yhtäkkiä käsillä on tilanne, että niitä pitää alkaa ohjata poliittisesti”, työ- ja elinkeinoministeriön energiamarkkinoista vastaavan yksikön päällikkö Tatu Pahkala sanoo.

Suomalainen sähkö on ollut EU-alueen halvinta, ja verkkoon on päässyt nopeasti. Tämä on tehnyt Suomesta houkuttelevan kohteen datakeskuksille, joita rakennetaan vauhdilla tekoälyn tarpeisiin.

Juuri datakeskusrakentaminen on kärjistänyt keskustelun verkon kantokyvystä ja sähkön hinnasta.

Suomalainen teollisuus on pitänyt halpaa sähköä omana kruununjalokivenään ja pelkää yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten teknologiajättien datahallien sotkevan markkinoita.

Outokummun toimitusjohtaja Kati ter Horst varoitti huhtikuussa Kauppalehden haastattelussa datakeskusten ”holtittoman” vyöryn vaikutuksista. Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mikko Salo ennakoi HS:lle datakeskusten sähkönkulutuksen uhkaavan vientiteollisuuden kilpailukykyä.

Suursijoittaja Risto Siilasmaa vaati HS:n haastattelussa suomalaisen sähkön varaamista kansantaloudellisesti kannattavampiin hankkeisiin kuin datakeskuksiin, jotka työllistävät lähinnä rakennusvaiheessa.

It-alalla pitkään vaikuttaneen Siilasmaan mukaan Suomessa ei ole riittävää kokonaiskuvaa datakeskusrakentamisesta.

Kokonaiskuvassa on monta kerrosta.

Helsingin Sanomat laski huhtikuussa, että investointipäätöksen saaneiden datakeskusten yhteenlaskettu teho on 2 192 megawattia. Se on yli kaksi kertaa Loviisan ydinvoimalan kapasiteetin verran.

Datakeskusten kokoa mitataan usein teholla, sillä tieto on helposti saatavilla. Päätöksiä tehtäessä tehon ja käyttöasteen kertoimen muodostamaa sähkönkulutusta voidaan vain arvioida. Yritykset ovat myös haluttomia kertomaan siitä.

Suunnitteilla olevien hankkeiden määrää arvioidaan kantaverkkoon liittymisestä tehtyjen kyselyjen perusteella.

Heinäkuun puolivuotiskatsauksessaan Fingrid laski sähkönkulutusta kasvattavien hankkeiden liityntäkyselyiden kumulatiiviseksi kokonaismääräksi 145 gigawattia. Datakeskushankkeisiin niistä liittyi noin 100 gigawattia. Gigawatti on tuhat megawattia.

Vertailun vuoksi: kylmän vuoden 2026 kulutushuippu oli Fingridin mukaan 16 gigawattia. Datakeskuskyselyiden määrä on siis kuusinkertainen nykyiseen huippukulutukseen verrattuna.

Vain osa kyselyistä johtaa mihinkään konkreettiseen. Näin jo siksi, että niiden kokonaismäärä ylittää moninkertaisesti sähköjärjestelmän kapasiteetin.

”Mutta vaikka vain pieni osa kyselyistä lopulta toteutuisi, niin muutoksella on merkittäviä vaikutuksia sähköjärjestelmään”, Fingridin Risto Kuusi sanoo.

Vaikka sähkön kulutuksen ja siirron tarpeen lisääntymiseen on varauduttu, kysyntä tuo hintapainetta.

Datakeskusten tasainen sähkönkulutus jatkuu myös tuulettomina pakkaspäivinä, jolloin tuulivoimaloista ei ole iloa. ”Tämä voi aiheuttaa hintapiikkejä, ellei myös joustava sähköntuotanto kasva kulutuksen mukana”, Kuusi sanoo.

Suomessa pörssisähkön tuntihintojen suhteellinen vaihtelu oli jo vuonna 2024 EU-alueen voimakkainta.

Konsulttiyhtiö AFRY on laskenut erilaisia arvioita sille, miten datakeskusten kulutus vaikuttaa sähkön hintaan. Laskelma julkaistiin vuonna 2025 osana selvityshenkilö Veli-Matti Mattilan työryhmän loppuraporttia.

Laskelmissa niin sanotun perusuran mukainen kehitys toisi yhteensä 1 200 megawatin tehon, vahva kasvu 2 500 megawattia.

Molemmissa skenaarioissa uutta maatuulivoimaa rakennettaisiin suhteessa datakeskusten energiantarpeeseen. Perusuran mukainen kehitys ei nostaisi hintoja. Vahva kasvu nostaisi sähkön vuoden keskihintaa yli kymmenen prosenttia.

Laskelmissa ei ole huomioitu kulutuksen mahdollisia joustoja. Niitä voivat olla esimerkiksi omien kaasukäyttöisten turbii­nien tai sähkövarastojen käyttö kulutushuippujen aikana.

Myös sähkövarastojen liityntäkyselyt ovat olleet kasvussa. Kuusi pitää niidenkin kokonaismäärää jo ”valtavana”. Vuonna 2025 Fingrid sai varastokyselyjä 26 gigawatin edestä.

Tiuhaan päivitetty sähkömarkkinalaki palaa syksyllä eduskunnan käsiteltäväksi. Kokoomuksen Heikki Vestman laati kesäkuussa kansanedustajan aloitteen, joka sai käsittelyyn vaadittavat yli sata allekirjoitusta.

Aloite asettaisi datakeskuksille erityisehtoja, jotka niiden tulisi täyttää ennen suomalaiseen sähköjärjestelmään liittämistä. Keskuksilla tulisi olla kyky hankkia tai tuottaa omaa liittämistehoaan vastaava määrä sähköä. Sen lähteille laki ei aseta tarkkoja kriteereitä.

Käytännössä laki edellyttäisi datakeskuksia rakentamaan omia nopeasti käynnistyviä moottorivoimaloita ja hankkimaan pitkäaikaisia sähköntoimitussopimuksia. Niiden avulla keskukset vähentäisivät markkinoiden kuormitusta kulutushuippujen hetkillä.

Vestman viittaa lakialoitteessaan Irlannin laatimaan vastaavaan lakiin. Sen taustalla oli datakeskusten sähkönkulutuksen kasvu ja hintojen nousu lyhyen ajan sisällä.

”Haluan, että sähkö on Suomessa jatkossakin kohtuullisen hintaista sekä kuluttajalle että teollisuudelle”, Vestman sanoo Suomen Kuvalehdelle.

valiokunnan käsittelyyn asti etenevät kansanedustajien aloitteet ovat harvinaisia. Tällä hallituskaudella näin on käynyt vain kolmesti.

Vestman kertoo, että hänen aloitteensa allekirjoitti kokoomuksen eduskuntaryhmän ”ylivoimainen enemmistö”, perussuomalaisten eduskuntaryhmän enemmistö, useita Sdp:n ja keskustan edustajia sekä muutamia vasemmistoliiton, Rkp:n ja kristillisdemokaraattien edustajia. Jos valtaosa hallituksesta kannatti hanketta, miksi lakia ei viety eteenpäin hallituksen esityksenä?

”Vaalikausi on lopullaan. Ehkä olen kantanut huolta siitä, että onko vastuuministeriön virkakunta riittävän ponnekkaasti tarttunut tähän aiheeseen”, Vestman pyörittelee eikä halua tarkentaa vastaustaan.

Energia-asioiden valmistelu kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiehille. Sen energia-asioista vastaava virkakunta työskentelee tällä hetkellä Vestmanin puoluetoverin Sari Multalan alaisuudessa.

Vaikka datakeskusten vyöry huolestuttaa suomalaista teollisuutta, Vestmanin aloitteen tapa asettaa yhdelle alalle erityisehtoja herättänee muissa yrityksissä myös huolia. Jos datakeskuksilta aletaan vaatia omaa merkittävää sähköntuottamiskykyä, edellytetäänkö sitä myöhemmin myös muilta?

EU:n sähkömarkkinoita koskevassa asetuksessa velvoitetaan antamaan kaikille sähköä tarvitseville ”syrjimätön” ja ”avoin pääsy markkinoille”. Vestman perustelee aloitettaan sähköjärjestelmän toimintavarmuuden ja sähkömarkkinan häiriöttömyyden turvaamisella sekä kuluttajansuojalla.

Hänen mukaansa niitä voidaan pitää ”unionin energiamarkkinasääntelyn kannalta hyväksyttävinä yleisen edun mukaisina tavoitteina”.

Irlanti otti vuoden 2026 alussa käyttöön vastaavaa, datakeskuksia suitsivaa lainsäädäntöä. Sähkön hinta on noussut maassa nopeasti ja on Euroopan kärkeä. Komissio ei ole puuttunut Irlannin lainmuutokseen mitenkään, Vestman kertoo.

”Irlanti ryhtyi toimiin kun sähkön kuluttajahinta oli tuplaantunut. Emme voi odottaa, että olemme samassa tilanteessa ennen kuin teemme mitään.”