Tätä kiistelty ”puolustusvero” tarkoittaisi

Sdp:n johto kertoi eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa Oulussa lisätietoja niin kutsutusta puolustusverosta.

Suurimman oppositiopuolueen esityksessä ei ole kyse uudesta verosta vaan määräaikaisista veronkorotuksista useisiin veroihin. Nimi puolustusvero tulee siitä, että veronkiristyksillä rahoitettaisiin juuri puolustushankintoja.

”Tavoitteena on kerätä seuraavan viiden vuoden aikana noin viisi miljardia euroa puolustushankintojen rahoittamiseen”, puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi puheessaan keskiviikkona.

Suomi on Petteri Orpon (kok) hallituskaudella sitoutunut monien muiden Nato-maiden tavoin nostamaan puolustusmenojaan miljardeilla tulevina vuosina.

Samaan aikaan julkisen talouden tilanne on heikko, ja myös Sdp on sitoutunut puolueiden yhteiseen finanssipoliittiseen sopimukseen. Velkajarruksikin kutsutun sopimuksen tarkoituksena on parantaa julkisen talouden tilaa merkittävillä 8–11 miljardin euron sopeutuksilla eli menoleikkauksilla tai veronkorotuksilla seuraavalla vaalikaudella.

Lindtmanin mukaan Sdp haluaa puolustusveroksi kutsumallaan paketilla välttää ”vastakkainasettelua” eli tilanteen, jossa puolustuspanostukset johtavat leikkauksiin muista tärkeistä menoeristä kuten hoivasta ja koulutuksesta.

Puolustusverossa olisi kolme elementtiä.

Kahta arvonlisäverokantaa korotettaisiin puolella prosenttiyksiköllä siten, että yleinen arvonlisävero nousisi 26 prosenttiin ja esimerkiksi elintarvikkeita koskeva alennettu kanta nousisi 14 prosenttiin.

Yli 90 000 euroa vuodessa tienaavien tuloverotusta kiristettäisiin noin kahdella prosenttiyksiköllä, ja myös tuloverotuksen indeksitarkistukset jätettäisiin tekemättä täysimääräisesti.

Indeksitarkistuksia tehdään vuosittain. Ne nostavat ansiotuloveroasteikon tulorajoja, jotta työn verotus ei kiristyisi vain ansioiden ja hintojen nousun myötä. Sdp siis ehdottaa, että tarkistukset tehtäisiin vain osittain. Tämä tarkoittaisi verotuksen kiristymistä.

Lisäksi pääomatulojen veroprosenttia nostettaisiin yhdellä prosenttiyksilöllä.

”Toimien on keskityttävä laajoihin veropohjiin, niiden on kosketettava kaikkia [suomalaisia] ja samalla on oltava avoimesti myös kaikkien tiedossa, että mihin kasvavat verot käytetään. Ja meidän esityksessämme ne käytettäisiin lyhentämättöminä puolustusmateriaalihankintoihin”, Joona Räsänen (sd) perusteli Oulussa.

Hänen mukaansa tämän suuruiset veronkorotukset rahoittaisivat noin puolet tulevien vuosien puolustushankinnoista.

”Suurin piirtein puolet niistä veronkevennyksistä, joita tämä hallitus on kohdentanut yhteiskunnan kaikista parhaiten toimeentuleville, käytettäisiin tässä puolustusmateriaalien hankkimiseen”, hän summasi.

Verotus olisi Räsäsen mukaan suurituloisimmilla edelleen kevyempää kuin ennen nykyisen hallituksen päättämiä veronalennuksia.

”Arvonlisäveroissa taas muutokset tarkoittaisivat leipäpussin hintaan lisää reilua yhtä senttiä ja maitotölkkiin alle viittä senttiä. Puhelimen hankinnalle tulisi noin kaksi euroa lisää hintaa.”

Nykyisistä hallituspuolueista Sdp:n ehdotusta on arvosteltu kovin sanoin.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kutsui ehdotusta tiistaina ”pähkähulluksi”. Myös esimerkiksi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra tyrmäsi ehdotuksen.

”Puolustus on valtion ydintehtävä. Kun turvallisuuteen tarvitaan lisää rahaa, sille tehdään tilaa budjetissa. Menot pannaan tärkeysjärjestykseen. Tuleeko seuraavaksi poliisivero, terveydenhuoltovero tai kouluvero?” hän arvosteli.

Kokoomuksesta on myös arvioitu, että määräaikaiset veronkorotukset jäisivät todellisuudessa pysyviksi.

Sdp:n Räsänen sanoi keskiviikkona, että on kulloisenkin hallituksen tehtävä päättää, millaista veropolitiikkaa se tekee.

”On esimerkkejä, joissa erilaiset määräaikaiset ratkaisut ovat jääneet voimaan ja on esimerkkejä, joissa ne on otettu pois”, hän sanoi.

”Ymmärrän, että oikealta laidalta tätä vastustetaan, mutta tulkaa sitten kertomaan edes yksi esimerkki, että miten nämä rahoitetaan.”

Sdp:n Lindtman piikitteli puolestaan hallituspuolueiden edustaija.

”Sekä kokoomus että perussuomalaiset tekisivät tämän koko ensi vaalikauden urakan leikkauksin. Se on kuulkaa aika kova linja”, hän sanoi toimittajille.

Kokoomus ja perussuomalaiset ovat molemmat tähdentäneet, ettei veroja tule korottaa ja säästöissä on painotettava merkittävästi leikkauksia. Esimerkiksi Orpo on kertonut kokoomuksen tavoittelevan kahdeksan miljardin euron leikkauksia.

Lindtmanin mukaan puolustuspanostukset ovat historiallisen suuria ja siksi puolueilla pitäisi olla valmiutta ”ajatella asiaa uudella tavalla”.

Joona Räsänen luonnehti ajatuksia toteuttaa koko ensi vaalikauden sopeutus pelkästään menoleikkauksin tai veronkorotuksin ”täysin todellisuudesta vieraantuneena”. Vasemmistoliitosta on väläytelty, että sopeutus voitaisiin tehdä vain veronkorotusten avulla.