Sähkölasku kasvaa

Sähkön hinta on Suomessa noussut ja ennusteen mukaan nousee entisestään loppuvuodesta.

Jos nyt ostaa parin vuoden määräaikaisen sähkösopimuksen, jossa hinta on aina sama vuorokauden ajasta riippumatta, täytyy maksaa noin kymmenen senttiä kilowattitunnilta. Se on kymmenkunta prosenttia enemmän kuin pari vuotta sitten.

Energia-alan asiantuntijat ovat selittäneet kallistumista tyypillisillä syillä: sähkön kysyntä kasvaa ilman viiletessä, vesivarastot ovat ehtyneet etenkin Norjassa ja suomalaisia ydinvoimaloita huolletaan.

Lisäksi maakaasun ja fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat nousseet Lähi-idän kriisin seurauksena.

Kallis maakaasu nostaa sähkön hintaa, koska kallein tuotantomuoto määrittää hinnan kaikkialla Euroopassa. Käytännössä Keski-Euroopan kaasunkulutus vaikuttaa suoraan suomalaisten sähkölaskuun.

Maakaasu on tällä hetkellä edelleen monta kertaa kalliimpaa kuin ennen Ukrainan sotaa. Hinta on noussut parin edellisen kuukauden aikana kymmenkunta prosenttia. Tämä nousu näkyykin nyt sähkön arvossa.

Parin viime vuoden aikana pörssisähkön keskihinta Suomessa liikkui 4–6 sentissä kilowattitunnilta. Hinta on ollut yksi Euroopan halvimmista.

Muun muassa leuto sää, tuulivoimatuotannon kasvu ja siirtoyhteyksien parantuminen ovat laskeneet suomalaisten sähkölaskua.

Silti sähkölasku kallistuu kotitalouksissa entisestään, koska kunnalliset sähköyhtiöt ovat korottaneet myös sähkönsiirtomaksujaan.

Esimerkiksi helsinkiläisille sähköä siirtävä Helen ilmoitti nostavansa siirto-, perus- ja tehomaksuja noin seitsemän prosenttia lokakuun alusta alkaen.

Tämä tarkoittaa sähkölämmitteisen perusomakotitalon omistajalle noin 50 euron lisämaksua vuodessa.

Korotusta Helen perustelee osittain kantaverkkoyhtiö Fingridin hinnoittelulla. Valtion suuromistuksessa oleva yhtiö teki vuoden alussa kahdeksan prosentin korotuksen kantaverkkomaksuihin.

Käytännössä kantaverkkomaksujen korotukset siirtyvät kunnallisten sähköyhtiöiden maksettavaksi. Ne puolestaan siirtävät maksut kuluttajille.

Kantaverkkomaksujen korotus kielii siitä, että kaikki sähköyhtiöt nostavat siirtomaksujaan tänä tai viimeistään ensi vuonna.

Omakotiliiton selvityksen mukaan yleissiirron perusmaksua on nostanut viime vuodesta ainakin 49 yhtiötä eli kaksi kolmasosaa Suomen sähköyhtiöistä.

Kantaverkkomaksujen hinnankorotuksia perustellaan sillä, että verkko ylipäänsä toimii ja sähkö liikkuu sinne missä sitä tarvitaan. Lisäksi verkkoon täytyy kytkeä jatkuvasti lisää asiakkaita, jolloin kapasiteettia täytyy rakentaa lisää. Investoinnit kantaverkkoon ja kunnalliseen verkkoon maksavat ja kuluttajat ovat aina loppumaksajia.

Etenkin datakeskus- ja sähkökattilahankkeita on Fingridin papereissa jonoksi asti.

Yhtiö on arvioinut, että mikäli kaikki liittymissopimuksen tehneet hankkeet toteutuisivat, ne lisäisivät sähkönkulutusta Suomessa lähes 40 prosenttia viiden vuoden kuluessa, kun vertailuvuotena käytetään vuotta 2025.

Sähkönkulutus näyttää kasvavan myös muualla teollisuudessa. Liikennekin sähköistyy entisestään.

Näyttää siltä, että pelkkä tuuli- ja aurinkovoima ei riitä kattamaan kysyntää. Useat energia-alan asiantuntijat ovat vaatineet lisää säästä riippumatonta säätövoimaa eli moottorivoimalaitoksia, akkuvarastoja ja vesivoimaa.

Käytännössä uudet energia-alan hankkeet ja lisääntyvä sähkön tarve kertovat talouden kasvusta. Esimerkiksi Sähköteknisen kaupan liiton tilastojen mukaan laitteiden tukkumyynti on saavuttanut lähes vuoden 2022 tason.

Myös moni rakennusfirma on ilmoittanut miljoonaurakoista, jotka liittyvät datakeskusbuumiin. Se on piristänyt muuten nuupahtanutta alaa.

Moni suomalainen on edelleen datakeskushankkeille erittäin kriittinen, koska sähkön hinnan pelätään nousevan entisestään.

Petteri Orpon (kok) hallitus valmistelee parhaillaan muutosta sähkömarkkinalakiin ohjatakseen etenkin datakeskuksia lähemmäs sähköntuotantoa. Lakiesitys pyritään antaa syyskauden aikana.