Uudet liittolaiset
Kolme alueellista mahtia solmivat puolustussopimuksen, jonka ydin muistuttaa Natoa.
4
MIN
Saudi-Arabiassa solmittu tuore puolustussopimus kertoo ennen kaikkea valtioiden välisestä kilpailusta Lähi-idässä, tulkitsee Fredrik Meiton Ruotsin ulkopoliittisesta instituutista.
Saudi-Arabia, Turkki ja Pakistan solmivat sopimuksen Mekassa 7. elokuuta. Sen ydin muistuttaa puolustusliitto Naton peruskirjan viidettä artiklaa, joka korostaa hyökkäyksen yhtä olevan hyökkäys kaikkia osapuolia kohtaan.
”Puolustussopimusta enemmän kyseessä lienee poliittinen viesti. Että me pysymme yhdessä ja voimme torjua sekä Iranin uhan että Israelin ja Arabiemiraattien kasvavan vallan”, Meiton sanoo.
Hän johtaa instituutin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tutkimuksen ohjelmaa.
Kilpailu yhtäältä Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien sekä toisaalta Turkin ja Israelin välillä on kiristynyt viime vuosina.
”Monet asiantuntijat ovat tulkinneet sopimuksen vastaavan Iranin uhkaan alueella. Osin siitä voikin olla kyse, mutta ajattelen, että kilpailu Israelin ja Arabiemiraattien kanssa selittää sopimusta tätä enemmän.”
Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit ovat Persianlahden alueen merkittäviä talouksia, öljyrikkaita arabivaltioita.
Ne kuuluvat molemmat alueen yhteistyöneuvostoon eli GCC:hen, ja Meiton muistuttaakin maiden olleen aiemmin hyvin läheisiä keskenään.
”Aiemmin nämä maat koordinoivat paljon tekemisiään, olipa kyse kaupasta tai sotilaallisesta toiminnasta. Viime aikoina yhteistyötä on korvannut pikemminkin kilpailu, ja maat ovat eri puolilla myös monissa konflikteissa – esimerkiksi Sudanissa, Jemenissä ja Syyriassa.”
Arabiemiraatit erosi huhtikuussa saudijohtoisesta öljynviejämaiden kartellijärjestöstä, Opecista.
Kilpailu on luonteeltaan rakenteellista, selittää Meiton. Maat ovat hyvin samankaltaisia, ja lisäksi ne yrittävät molemmat nyt samaa temppua: vähentää riippuvuuttaan öljytuloista ja houkutella uutta bisnestä alueelleen esimerkiksi pankki- ja rahoitusalalla.
”Mutta [Persianlahden] alue ei ole riittävän iso kahdelle valtiolle, jotka toimisivat samalla strategialla. Kun tilaa kahdelle tällaiselle ’hubille’ ei ole, syntyy kilpailu.”
Myös Israel ja Turkki ovat kilpailleet pitkään keskenään.
Niiden suhteessa on ollut parempia ja myrskyisempiä aikoja, mutta erityisesti Hamasin hyökkäys Israeliin lokakuussa 2023 ja tätä seurannut Gazan sota ovat heikentäneet maiden välejä.
”Saudi-Arabia ja Turkki tulevat ikään kuin yhteen, jotta niillä olisi enemmän vaikutusvaltaa alueella. On hyvä muistaa, että myös Arabiemiraattien ja Israelin yhteistyö toisella puolella on tiivistynyt. Israel on esimerkiksi antanut emiraateille paljon apua ilmatorjunnassa”, Fredrik Meiton sanoo.
Hänen mukaansa Saudi-Arabia ja Turkki pitävät Israelia alueella epävakauttajana, liian aggressiivisena ja rohkeana valtiona.
”Saudi-Arabian näkökulmasta Israel on tehnyt alueesta epävakaamman, kun se on hyökännyt Iraniin, joka puolestaan kostaa hyökkäämällä Saudi-Arabiaan. Turkki taas pelkää esimerkiksi kilpailua Syyriassa. Maa haluaa suurta vaikutusvaltaa Syyrian politiikassa, mutta sitä haluaa myös Israel.”
Saudi-Arabia, Turkki ja Pakistan ovat kaikki sunnienemmistöisiä muslimimaita ja myös Yhdysvaltojen liittolaisia. Toisaalta Pakistan ja Saudi-Arabia ovat likeisiä myös Kiinan kanssa.
”Pakistanin merkittävin kilpailija on taas Intia, joka on myös lähentynyt Israelin kanssa.”
Sopimus voi siis Meitonin mukaan kertoa erilaisten liittolaisuuksien ja yhteistyörakenteiden muuttumisesta laajemminkin Aasiassa.
Vanhempi tutkija Charlotte Lysa Norjan ulkopoliittisesta instituutista arvioi taannoin Suomen Kuvalehdelle, että sopimus ainakin esiteltiin merkittävänä. Se sisältää linjauksia esimerkiksi syvenevästä puolustusyhteistyöstä.
Sopimuksen todellista painavuutta voi pitää kuitenkin vielä epäselvänä. Esimerkiksi Lähi-idän politiikkaa analysoiva Bobby Ghosh huomautti taannoin, että Saudi-Arabiaan isketään jatkuvasti tälläkin hetkellä. Siitä huolimatta Pakistan tai Turkki eivät ole varsinaisesti kiirehtineet maata auttamaan.
Ghosh arvioi, ettei sopimus myöskään varsinaisesti muuta tilannetta ydinpelotteen suhteen, vaikka Pakistan onkin muslimimaailman ainoa ydinasevaltio. Samoilla linjoilla on Fredrik Meiton.
”On aika epätodennäköistä, että Pakistan käyttäisi ydinaseitaan Saudi-Arabian puolustamiseen. Olisi itse asiassa todella vaikeaa nähdä sellaista skenaariota, jossa koskaan niin tapahtuisi”, hän sanoo.
Symbolisesti sopimusta voi toki lukea niin, että Pakistanin ydinasesateenvarjo laajenisi myös muiden turvaksi.
”Ja symbolisesti ehkä halutaan lähettää tällainen viesti. Mutta ei sitä pidä ymmärtää aivan oikeana puolustusliittona.”