”Nyt se sitten tuli”

On pakko katsoa ikkunasta, koska tällä kertaa muuta ei voi. Lasin takana puolenkymmentä porsasta syö lounasta. Yksi niistä haukottelee.

Lapinjärvellä sijaitsevalla sikatilalla eläimiä on viitisen tuhatta. Niiden hygieniasta ja turvallisuudesta halutaan pitää tiukasti kiinni. Kuvata voi vain ikkunan takaa.

Varovaisuudelle on syynsä, sillä Virolahdelta läheltä Venäjän rajaa löydettiin heinäkuun lopulla afrikkalaista sikaruttoa (ASF) kolmesta kuolleesta luonnonvaraisesta villisian porsaasta. Löytö oli Suomen ensimmäinen koskaan. Tauti ei tartu ihmisiin, mutta virus tappaa sian lähes aina, eikä hoitokeinoa ole olemassa.

Sikarutto vahvistettiin EU:n vertailulaboratoriossa reilu viikko löydöksen jälkeen. Analyysin perustella virus kuuluu geneettiseen ryhmään, jota on löydetty ensimmäisen kerran Ukrainasta vuonna 2012.

Vuodesta 2014 lähtien sitä on esiintynyt Baltian maissa vuosittain. Tapauksia on todettu muun muassa Puolassa, Tšekissä, Romaniassa, Unkarissa, Belgiassa, Italiassa ja Venäjällä.

Ruokavirasto asetti taudin löydyttyä rajoituksia tartuntavyöhykkeelle. Käytännössä rajoitusalue koskee Virolahtea, Miehikkälää ja osaa Lappeenrannasta.

Vyöhykkeen ydinalue Vaalimaan lähistöllä laajenee entisestään, sillä ensilöydösten jälkeen sikaruttoa on löytynyt elokuun puoliväliin mennessä yhteensä ainakin neljästätoista kuolleesta villisiasta.

Sikaruttoa pidetään sitkeänä viruksena. Se kuolee 60 celsiusasteessa, mutta sietää hyvin pakkasta. Siksi se voi elää luonnossa pitkään ja uhata koko Suomen sikateollisuutta.

”Jos tauti pääsee sikaloihin, olisivat vaikutukset katastrofaalisia”, maatalouden etuja ajavat järjestöt ovat kuvailleet taloudellisia vaikutuksia.

Lapinjärveläinen sikatila sijaitsee Uudellamaalla, reilu sata kilometriä tartuntavyöhykkeestä.

Tilan pellot ja ympäröivät kalliot ovat nimeltään Amerikan pelto ja Amerikan kallio. Osoite on luonnollisesti Amerikantie. Tilan omistaja Guy Bosas on antanut yh­tiölleen nimeksi Amerikan porsas Oy. Nimellä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä HK:n Amerikan pekoni -tuotemerkin kanssa.

”Nimi juontaa 1800-luvun karttatietoihin. Tien nimiehdotus tuli aikanaan kunnalta. Tämä paikka oli kylältä niin kaukana lännessä”, Bosas sanoo ja viittoo itään. Sieltä on viime vuosina tupannut tulemaan huonoja uutisia.

Bosas kertoo, mitä kaikkea sikatilan hygieniassa pitää huomioida, jotta taudit pysyvät loitolla. Ensinnäkin kaikki vaatteet pitää aina vaihtaa tilan omiin vaatteisiin, kun astutaan sikalaan. Vaatteiden vaihdon välissä käydään jopa suihkussa.

Tällä kertaa sikalaan ei astuta.

”Sikarutto voi kulkeutua esimerkiksi autonrenkaiden ja kenkien välityksellä tilalle ja sikoihin. Täytyy olla tarkkana.”

Virolahden sikaruttotapaus ei Bosasta yllättänyt. Kyse oli hänen mielestään pikemminkin siitä, koska ”se” tulee Suomeen.

”Nyt se sitten tuli”, mies kertoo avarassa olohuoneessaan, jonka ikkunoista voi katsella osaa yli kahdensadan hehtaarin peltotilasta.

Bosaksella on vielä samana päivänä nettipalaveri lihatalon edustajan kanssa sikaruttotilanteesta. Asiaa on paljon.

Spekulaatiot kolmesta ruttoon kuolleesta villisian porsaasta ovat käyneet kiivaina sikayrittäjien keskuudessa. Tietoa on tullut vähitellen lisää, mutta yrittäjiä on ihmetyttänyt, missä ruton saaneiden porsaiden emakko on.

”Villisian porsaat kulkevat aina emakon kanssa. Jos emakkoa ei löydy, voi pohtia, mistä porsaat tulivat.”

Bosas viittaa Suomen ja Venäjän väliseen itärajan valvonta-aitaan, jossa on lukuisia riistaportteja ja muita aukkoja.

”Tiedossa on, että Venäjällä afrikkalainen sikarutto on levinnyt hallitsemattomasti”, hän sanoo.

Riistaporttien sulkemiselle tuli poliittista painetta taudin tultua julki. Muun muassa kokoomuksen kansanedustaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Janne Jukkola vaati itärajan riistaporttien välitöntä sulkemista Kaakkois-Suomessa ja myös Pohjois-Karjalassa.

Jaakkolan mielestä oli ”täysin käsittämätöntä”, että portteja pidetään auki tilanteessa, jossa sikarutto uhkaa Suomen raja-­alueita.

Kaikki riistaportit suljettiin Rajavartiolaitoksen päätöksellä runsas viikko sen jälkeen, kun sikaruttotapaus löydettiin Virolahdelta.

Ennen tätä ne ovat olleet pääsääntöisesti auki.

Suomen Kuvalehti kysyi maa- ja metsätalousministeriöstä, tulivatko sairaat porsaat Venäjältä ja onko niiden emakko löydetty.

”Tähän ei toistaiseksi ole vastausta. Ruokavirasto tiedottaa aikanaan epidemiologisten selvitysten tuloksista”, ministeriö vastasi.

Ruokavirastosta varmuutta Venäjä-kytkökseen ei ainakaan toistaiseksi ole saatu.

Maastotutkimuksissa on löytynyt lisää kuolleita villisikoja, mutta virasto ei voi varmuudella sanoa, onko niiden joukossa juuri se emakko, joka voitaisiin yhdistää kolmeen sikaruttoon kuolleeseen porsaaseen.

Myöskään sikaruton geneettisen analyysin perusteella ei voida vahvistaa viruksen maahantuloreittiä, virasto tiedotti.

Viraston asiantuntijat ovat maininneet, että vaikka riistaportit on suljettu, pääsevät villisiat Venäjältä Suomeen eri aukoista. Tilanteelle ei voi käytännössä mitään.

Suomen Kuvalehti teki Rajavartiolaitokselle tietopyynnön itärajan aidan riistaporteista ja sen kautta rajat ylittäneistä villisioista. Tietopyyntö rajattiin heinäkuun ajalle.

Rajavartiolaitoksella on porttien yhteydessä kameravalvonta, jonka perusteella voidaan nähdä, millaisia eläimiä niistä on kulkenut ja kuinka paljon.

Rajavartiolaitos kieltäytyi lähettämästä kuvia tai videota villisioista. Laitoksen mukaan kuvista on pääteltävissä laitteen teknisiä ominaisuuksia, jotka luokitellaan salassa pidettäväksi tiedoksi.

Riistaportteja on sijoitettu alle kolmen kilometrin välein valvonta-aidan pitkille osuuksille. Rajavartiolaitos kertoo ohjaavansa portteja kauko-ohjauksella. Niiden tarkkaa lukumäärää se ei kerro julkisuuteen.

Kyse on väistämättä kymmenistä porteista, sillä valvonta-aidan kokonaispituus on parisataa kilometriä.

Riistaportteja on rakennettu, koska luonnonvaraisten eläinten kuten karhun, suden ja hirven luontaiset kulkureitit on haluttu säilyttää.

Sikaruttoa löydettiin ensimmäisen kerran Afrikasta 1920-luvun alussa. Vuosikymmenten aikana virus on vähitellen levinnyt ympäri maailmaa.

Villisikojen on nähty jopa uivan maasta toiseen.

Suomen lähialueella tautia todettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009 Pietarin lähellä sijaitsevalla sikatilalla.

Viruksen aiheuttama verenvuotokuumetauti on iskenyt voimalla Aasiaan, mutta sen leviäminen nähdään vakavana uhkana myös Euroopassa.

Esimerkiksi Ruotsissa elää jopa 600 000 villisikaa, ja kanta voi ruotsalaistutkijoiden mukaan nousta vuoteen 2030 mennessä jopa miljoonaan.

Länsinaapurista löytyi sikaruttoa syksyllä 2023, mutta tauti saatiin kuriin noin vuodessa, eikä se päässyt leviämään sikaloihin. Ruotsalaisille aiheutui rutosta yli 13 miljoonan euron kustannukset. Virossa sen sijaan löytyi viime vuonna sikaruttoa, joka levisi myös kahteen sikalaan. Tauti saatiin kuriin suhteellisen nopeasti, mutta kustannukset veronmaksille nousivat ainakin 75 miljoonaa euroon. Sikoja piti tappaa yli 60 000.

Euroopassa villisikaongelmaa on yritetetty estää aidoilla. Niitä on rakennettu ainakin Saksaan, Tanskaan, Puolaan ja Tšekkeihin.

Erillistä villisika-aitaa pohdittiin myös Suomessa Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella.

Vuonna 2019 hanke kuitenkin torpattiin, koska vesistöjen ja tiestön halkoma vaarainen maasto oli selvityksen mukaan liian haastava aidan rakentamiselle ja ylläpidolle. Suunniteltu aita olisi ollut 500 kilometriä pitkä ja maksanut ainakin 30 000 euroa jokaiselta kilometriltä.

Lisäksi nähtiin, että voimakas villisika ohittaisi aidan todennäköisesti tavalla tai toisella.

Sikaruton tärkeimmiksi leviämisreiteiksi tutkijat listasivat eläinperäiset tuotteet, rehut, matkustajat ja elävien eläinten tuonnin.

Käytännössä suurin riski sikaruton leviämiselle onkin ihmisen oma toiminta.

Naapurimaihin nähden Suomen villisikatilannetta on pidetty hyvänä.

Uusimman arvion mukaan Suomessa elää noin 2 400 villisikaa. Kanta on pidetty kurissa etenkin aktiivisella metsästyksellä: noin tuhat villisikaa on tapettu vuosittain.

Viranomaiset kehottavat ampumaan villisian aina tavattaessa, kunhan noudattaa tiettyjä rajoitteita.

Villisian metsästyksessä on kuitenkin omat vaikeutensa, sillä eläintä pidetään älykkäänä, arkana ja se liikkuu usein pimeällä.

Metsästystä on myös helpotettu. Esimerkiksi Petteri Orpon (kok) hallitus salli villisian metsästyksessä pimeänäkölaitteiden ja keinovalon käytön vuonna 2024. Ennen tätä laitteiden käyttö oli luvanvaraista.

Ruokavirasto on luonut metsästykseen myös pienen porkkanan. Se maksaa metsästäjille tai metsästysseuroille 50–150 euron palkkion, jos nämä toimittavat virastolle näytteitä kaadetuista sioista tai ilmoittavat kuolleena löydetyistä villisioista.

Villisian metsästyksestä on laadittu myös erillinen opas Suomen sikayrittäjien, metsästäjien ja viranomaisten yhteistyönä. Siinä opastetaan muun muassa näytteiden otossa.

Etsinnät jatkuvat kaakonkulmalla niin kauan, kunnes kaikki tartunnan saaneet villisiat on löydetty. Kun tartunta-alue on täysin selvillä, se aidataan ja kaikki alueen villisiat tapetaan.

Villisikoja tartuntavyöhykkeellä on etsinyt peräti 400 vapaaehtoista metsästäjää, joita Ruokaviraston asiantuntijat ovat kouluttaneet.

Keskustelu sikaruton taloudellisista vaikutuksista alkoi heti, kun tauti löydettiin.

Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK on vaatinut, että valtio ostaisi väliaikaisesti viljan tartunta-alueen viljelijöiltä ja varastoisi sen.

Puitavia satokasveja korjataan tällä hetkellä tartuntavyöhykkeeltä noin 6 000 hehtaarin alalta. Sadon arvo on noin viisi miljoonaa euroa. Mikäli sitä ei voida käyttää ruoaksi, voitaisiin viljat ja öljykasvit polttaa esimerkiksi energiaksi.

Näillä näkymin valtio ei osta viljelijöiltä tartunta-alueen viljaa. Rajoituksia on kuitenkin tarkennettu, ja tartuntavyöhykkeen viljaa voi käyttää vapaasti, kunhan se on varastoitu 30 vuorokauden ajan sioilta ulottumattomissa yli nollan lämpötilassa.

Joillakin viljelijöillä tilanne voi olla kuitenkin tarkennuksista huolimatta vaikea, eikä viljaa saada myytyä.

Lain mukaan sikarutosta aiheutuvista tappioista voidaan korvata enintään 75 prosenttia. Jos tilanne pitkittyy ja korvauksen hakijoita on paljon, rahaa jaettaisiin käytännössä sen verran kuin poliitikot budjettiin myöntävät.

Maa- ja metsätalousministeriön virkamiesten mukaan sikaruton aiheuttamia kansantaloudellisia vahinkoja on kokonaisuudessaan toistaiseksi mahdotonta arvioida. Tappioita on arvioitu aiheutuvan myös metsäteollisuudelle ja maanomistajille.

Haittaa on myös marjastajille ja sienestäjille, koska taudin ydinalueella liikkuminen on kielletty.

Tappiot näkyvät heti sianlihan viennissä. Viranomaiset eivät ole päässeet etenkään Kiinan kanssa sopimukseen, joka mahdollistaisi lihan viennin sellaisilta Suomen alueilta, joissa tautia ei esiinny. Pääosin suomalaiset sikalat sijaitsevat Lounais- ja Länsi-Suomessa.

Sianlihan Aasian viennin kokonaisarvo on ollut vuodessa noin 70 miljoonaa euroa. Iso osa siitä on tullut Kiinasta.

Esimerkiksi lihatalo Atria on kertonut, että sikarutosta aiheutuu yhtiölle seitsemän miljoonan euron kuoppa myyntiin, jos vientiä ei saada normalisoitua.

Kiinaan on viety pääosin sellaisia sian osia, joille Suomessa tai muissa länsimaissa ei ole kysyntää. Niitä ovat esimerkiksi sisäelimet, sorkat, saparot, korvat ja muut luulliset osat.

Jos markkinoita ei löydy, päätyvät suomalaisille kuluttajille kelpaamattomat sianosat todennäköisesti energiantuotantoon ja koiranlihavalmisteisiin. Tällöin myös sianruhon arvo laskee.

Kokonaisuudessaan sianlihan tuotanto on kokenut Suomessa samanlaisen myllerryksen kuin muukin maatalous: tilojen määrä on laskenut tuhansista nykyiseen 600 sikatilaan.

Tilakoot ovat samaan aikaan kasvaneet, mutta sianlihan kulutus on vähentynyt jo vuosia useista eri syistä.

Amerikan porsaita kasvattava Guy Bosas tietää, mitä seuraa, jos sikalaan pääsee tauti. Vuonna 2019 hänen tilallaan todettiin salmonella.

”Käytännössä koko sikala puretaan. Kaikki kalusteet pestään, desinfioidaan ja kalkitaan, minkä jälkeen ne voidaan asentaa uudestaan.”

Selvitysten perusteella salmonella pääsi lapinjärveläiseen sikalaan rehuviljan mukana. Siinä oli ehkä rotan, hiiren tai linnun ulostetta, joka sisälsi salmonellabakteereja. Kukaan ei tarkkaan tiedä. Siihenkään ei saatu varmuutta, mistä saastunut rehuvilja tilalle päätyi.

Vakuutus kattoi osan vahingosta, mutta kokonaisuudessaan Bosas puhuu miljoonien eurojen vahingoista. Kaikki sen hetkiset eläimet jouduttiin lopettamaan.

Myös sikaruttovirus voi olla rehukuormassa.

”Jos sikarutto tulisi tilalle, niin sama saneeraus olisi edessä kuin salmonellan kohdalla.”