Ei sijaa sympatialle

Kuntavaalien myötä kokoomuksessa heräsi huoli.

Se ei liittynyt puolueeseen itseensä. Viime vuoden huhtikuussa käydyissä vaaleissa kokoomus jäi Sdp:n taakse mutta paransi hivenen kannatustaan.

Sen sijaan hallituksen kakkospuolue perussuomalaiset kärsi rökäletappion. Sen suosio puolittui. Taustakeskusteluissa useat kokoomuslaiset pohtivat, miten tulos vaikuttaisi hallitustyöhön. Sujuvan yhteistyön ei haluttu loppuvan, kun hallituskautta – ja uudistuslistaa – oli vielä puolet jäljellä.

Kulisseissa kumppania kohtaan vakuuteltiin myötätuntoa. Tämä näkyi myös julkisuuteen, kun hallitus kokoontui puoliväliriiheen puolitoista viikkoa vaalien jälkeen. Riihen päätösinfossa Petteri Orpo (kok) kehui erikseen Riikka Purraa (ps).

”Haluan kiittää hallituskumppaneita ja erityisesti valtiovarainministeri Riikka Purraa siitä määrätietoisuudesta ja sitoutumisesta, jota olette osoittaneet Suomen asioiden hoitamiseksi.”

Yhden hallituskumppanin huomiointi oli epätyypillinen ele, varsinkin kun myös Anders Adlercreutz (r) ja Sari Essayah (kd) olivat paikalla. Viimeiset sanat Orpo lausui juuri Purraa päin kääntyen.

Sittemmin tilanne on muuttunut. Ylen uusimman kannatuskyselyn perusteella kokoomuksen pitäisi alkaa huolestua omasta kannatuksestaan, jota perussuomalaiset lähestyy.

Perussuomalaiset ei tyytynyt sympatiaan.

Kesäkuussa 2025, kaksi kuukautta vaalien jälkeen, se kokoontui puoluekokoukseen. Jatkokaudelle valittu Purra valoi taistelutahtoa omiinsa.

”Hyvät perussuomalaiset, meitä äänestetään niin kauan kuin olemme vaihtoehto, ja se on juuri näin. Emme saa hukkua tapettiin oikealla, emme vasemmalla, emmekä keskellä. Me olemme selvästi vaihtoehto myös hallituksessa”, hän sanoi linjapuheessaan.

Puheen jälkeen hän linjasi Suomen Kuvalehdelle, että perussuomalaiset pyrkii pääministerin paikalle jälleen ensi eduskuntavaaleissa.

Tavoite vaikutti kaukaiselta. Kokouksen aikana puolueen kannatus oli Ylen gallupissa vaalikauden heikoin: 10,8 prosenttia. Kokoomuksen oli tuplasti parempi: 21,5 prosenttia.

Puolue alkoi kuitenkin tuoda itseään esille. Vielä samana kesänä kokoomus ja perussuomalaiset riitelivät julkisesti taksilaista ja irtisanomisen helpottamisesta. Perussuomalaiset voitti molemmat kiistat.

Hallituksen yhteistyö on ollut pääosin sujuvaa. Perussuomalaiset ei kuitenkaan ole enää epäröinyt haastaa pääministeripuoluetta täsmäkysymyksissä, jotka se arvioi itselleen edullisiksi.

Tänä kesänä sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps) esitys sote-järjestöjen rahoitusperusteiksi sai kokoomuksen hermostumaan. Järjestöt ovat pitkään olleet perussuomalaisten hampaissa.

Garden Helsinki -kohussa puolue ei vetänyt tukeaan pääministeriltä, mutta samalla se teki eroa ”suhmurointiin”.

”Toivomme, että tämä sama vastuullisuuden ja avoimuuden linja toimisi ohjeena myös kaikille muille puolueille”, ryhmäjohtaja Jani Mäkelä (ps) piikitteli.

Perussuomalaisten toiminnan vuoksi hallitus on myös toistuvasti joutunut linjaamaan rasismista. Kokoomus on voinut näyttää ponnettomalta, kun tapaukset ovat nuhteista huolimatta jatkuneet.

Erottautuminen on toiminut: perussuomalaisten kannatus on noussut ja kokoomuksen laskenut. Ylen tuoreimmassa mittauksessa puolueiden välinen ero on enää 1,4 prosenttiyksikköä.

Kaventumista on edesauttanut se, että keskusta on menettänyt kuntavaalien jälkeen saamansa kannatuslisän. Perussuomalaiset on puolestaan palannut kuntavaaleja edeltäneelle tasolle.

Eduskunnan viimeinen istuntokausi ennen vaaleja alkaa syyskuussa.

Sen aikana hallituksen pitäisi viedä läpi viimeiset lakihankkeensa. Tyypillisesti vaalien lähestyminen ennemmin ruokkii kuin hillitsee hallituksen sisäisiä irtiottoja.

Pääministeripuolueella on niihin muita heikommat mahdollisuudet, koska sillä on suurin vastuu hallituksen yhtenäisyydestä. Silti riviedustajien paine erottautumiseen kasvaa, jos kannatuksen suunta ei käänny. Henkinen rajapyykki olisi suosituimman oikeistopuolueen aseman vaihtuminen.

Nyt kokoomus yrittää hakea kannatuspiristystä korostamalla viestinnässään talouden myönteisiä uutisia. Sama linja ei pelastanut keskustan Juha Sipilää murskatappiolta keväällä 2019.

Selvässä gallupjohdossa jatkaa yhä Sdp. Usein vaalien lähestyessä kärkipuolueen etumatka on kuitenkin alkanut huveta, kun äänestäjät ryhtyvät toden teolla pohtimaan valintaansa.

Sdp:n alamäki toisi puolueen lähemmäksi kokoomusta, joka ei olisi välttämättä ainoa hyötyjä. SK selvitti keväällä, että muista puolueista Sdp on saanut eniten kannattajia perussuomalaisilta. Mahdollinen paluumuutto voisi siis sataa eniten sen laariin.

Kokoomus on tottunut luottamaan uskollisiin äänestäjiin ja hyvin rahoitettuun vaalikampanjaan. Puolueelle ei olisi silti eduksi suunnata vaaleihin kauden heikoimmasta kannatuksesta.

Jos Orpo ei saa kokoomuksen suuntaa käännettyä, pääministerin paikasta kisaavat Antti Lindtman (sd) ja Riikka Purra.