Orpo ratkoo riitaa tutulla reseptillä

Pääministerin vakiokonsti on hukuttaa riita byrokraattiselta kuulostavaan prosessiin.

analyysi
Teksti
Robert Sundman
3 MIN

Poliittisen kiistan ratkaiseminen vaatii luovia keinoja. Yksi pääministeri Petteri Orpon (kok) vakiokonsteista on hukuttaa riita byrokraattiselta vaikuttavaan prosessiin.

Helsingin Sanomien entinen politiikan toimittaja Teemu Luukka kuvaa menetelmää viime syksynä ilmestyneessä kirjassaan Petteri Orpo ja oikeistovallan paluu (Otava).

Kun valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) vanhat nettikirjoitukset ravistelivat hallitusta sen ensimmäisinä viikkoina, syntyi ratkaisuksi tiedonanto ”yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa”.

Kun tasavallan presidentti Alexander Stubb ilmoitti olevansa valmis Palestiinan valtion tunnustamiseen, eikä hallitus ollut asiasta yksimielinen, Orpo ratkaisi ”akuutin kriisin hänelle ominaiseen tapaan siirtämällä asian prosessiin”, Luukka kuvaa kirjassaan.

Pääministeri kertoi uuden, aihetta sivuavan linjauksen valmistelusta.

Kirjan mukaan yhdenvertaisuustiedonannon keksi entinen kokoomusavustaja ja lobbausyritys Miltton Networksin hallituksen puheenjohtaja Jussi Kekkonen. Hänen mukaansa mediassa vellova keskustelu on pääministerille haitallista.

Suomeksi tämä tarkoittaa, että kriisi pitää siirtää muualle ja kirjoittelu rauhoittaa.

Viime viikkoina pääministeri on ratkonut kiistaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustuksista juuri prosessin keinoin.

Hallituspuolueet ajautuivat kesäkuun lopulla julkiseen riitaan, kun sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) päätti uusista, tiukemmista kriteereistä rahoitukselle. Leikkauksia kohdistetaan etenkin kattojärjestöihin ja edunvalvontatyöhön, mutta myös sellaisille yhdistyksille ”joiden toiminta kohdistuu pääasiassa yhteen tiettyyn ei-terveydellisperusteiseen tausta- tai identiteettiryhmään”.

Kokoomuksesta jyrähdettiin nopeasti.

”Kokoomukselle ei käy sellainen toimintatapa, että yksi ministeri sorvaa avustusten jakokriteerit sellaisiksi, että joillain identiteettipoliittisilla perusteilla tietyt järjestöt suljetaan tyystin ulos avustusten piiristä. Kokoomukselle ei myöskään käy sellainen, että kriteerit olisivat jotenkin epämääräisiä”, kirjoitti Rydmanin tuore ministerikollega, sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen (kok) sosiaalisessa mediassa.

Partanen huomautti, että vaikka monet periaatteista ovat ”oikein hyvin” hyväksyttävissä ja säästöihin ollaan sinänsä sitoutuneita, on kriteerien kuitenkin oltava reilut.

”Rehellisyyden nimissä: nyt käytettävissä olevalla tiedolla emme tiedä, miten kävisi esimerkiksi naisjärjestöjen, turvakotien, veteraanien tai vaikkapa tasa-arvotyötä tekevien järjestöjen avustuksille.”

Siksi pääministeripuolueessa ideoitiin asiakirjahierarkiaan nojaava, ensi alkuun byrokraattiselta vaikuttava ratkaisu.

Kriteerit johdetaan lainsäädännöstä. Avustukset perustuvat lakiin, joka on laadittu sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta. Lain mukaan avustettavasta toiminnasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa, ja nyt tämä asetus valmistellaan uusiksi.

Yleensä asetukset esittelee asiasta vastaava ministeri.

Orpo päätti torstaina poikkeuksellisesti, että asetuksen muutos on esiteltävä valtioneuvoston yleisistunnossa 13. elokuuta mennessä. Laki antaa pääministerille mahdollisuuden tällaisen takarajan määräämiseen, mutta keinoa ei normaalisti hyödynnetä. Nyt niin päätettiin tehdä, ja se mahdollistaa myös vastuuministerin eli Rydmanin ohittamisen.

Jos Rydman ei itse halua esitellä asetuksen muutosta, se voidaan määrätä virkamiehen esiteltäväksi ja tuoda äänestykseen. Äänestystilanteessa kokoomuksen ja Rkp:n äänet voittavat.

Asetusmuutosta ovat valmistelleet kansliapäälliköt, ja se tarkentaa käytännössä ”avustuksen myöntämisen erityisiä edellytyksiä”.

Uuden asetuksen perusteluissa painotetaan yhdenvertaisuutta. Ainakin kokoomuslaiset tulkitsevat tämän vaikeuttavan perussuomalaisten aikeita viedä rahoitusta esimerkiksi maahanmuuttajien sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen järjestöiltä.

On vielä epäselvää, ratkaiseeko asetusmuutos täysin pääministeripuolueen näkemää ongelmaa. Ministeri Rydman sanoi Ylen A-studiossa keskiviikkona, etteivät muutokset olisi ristiriidassa hänen aiemmin esittelemiensä kriteerien kanssa.

Jos hallinnollisella veivauksella ei voi ratkaista ongelmaa, sillä voi pelata aikaa ja koettaa rauhoittaa tilannetta heinäkuuksi.

Vaikka asioiden analysoiminen pelin politiikan näkökulmasta ei ole aina hedelmällistä, perussuomalaiset tuskin tässä riidassa häviävät. Rydmanin kriteerit kelpaavat paitsi puolueen äänestäjille myös monille porvareille, jotka pitävät järjestöjen avustamista turhana kulueränä.

Ylen torstaina julkaisemassa puoluekannatuskyselyssä perussuomalaisten suosio oli nousussa ja kokoomuksen laskussa.