Sotakoneiden koekenttä

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on polkenut tämän vuoden lähes paikoillaan.

Syynä ovat droonit. Taistelualueiden arkea määrittävät tätä nykyä halvat miehittämättömät lennokit eivätkä panssarivaunut, ohjukset tai lentokoneet. Drooniparvet vaanivat iskukohteitaan etulinjojen yllä, ohjaavat tykistön tulenjohtoa ja tiedustelevat maastoa.

Rintamasodassa uudet asejärjestelmät ovat osoittautuneet kullanarvoisiksi etenkin puolustajalle. Ne ovat tehneet suurelta osin tyhjäksi Venäjän taktiikan murtaa puolustuslinjat toistuvilla suurten joukkojen maahyökkäyksillä.

Joukkojen väliin on muodostunut kymmeniä kilometrejä leveitä ei-kenenkään-maita. Niiden läpi on vaikea murtautua. Yhteenotot ovat puutuneet asemasodaksi.

Droonisodankäynnin nopea kehitys on pitkälti Ukrainan ansiota. Se on luonut asevoimiinsa kokonaan oman puolustushaaransa. Miehittämättömien asejärjestelmien joukkojen USF:n komentaja, majuri Robert ”Madjar” Brovdi arvioi maaliskuussa The New York Timesille, että drooneilla aiheutetaan yli 90 prosenttia Venäjän miehistötappioista.

Kenties oleellisin droonien aiheuttama muutos on strateginen. Mitä enemmän Ukrainan sota siirtyy drooneilla käytäväksi, sitä tiiviimmäksi muuttuu osapuolten riippuvuussuhde Kiinasta.

Peking on jo tehnyt itsestään korvaamattoman sekä Venäjälle että Ukrainalle. Ilman kiinalaista teknologiaa, komponentteja ja tuotantoa iso osa kummankaan drooneista ei pysyisi ilmassa. Kiinasta tulevat niiden­ litium­ioniakut, moottorit, antennit ja optiset laitteet, sytyttimet sekä mikrosirut ja teknologia, usein rungotkin.

Valtaosa kuolemanvyöhykkeitä valvovista drooneista pohjautuu kiinalaiseen Mavic-malliin. Näitä pieniä ja halpoja nelikoptereita myydään kuluttajille kaikkialla maailmassa. Ne on hiottu lisävarusteilla ukrainalaisiksi tai venäläisiksi aseiksi.

Kiinan ylivoima droonituotannossa on häkellyttävä. Kiinalaisyhtiöt hallitsevat 70–90 prosenttia teollisuudelle ja kuluttajille myytävien kaupallisten droonien maailmanmarkkinoista, arvioi AUVSI-järjestö muistiossaan yhdysvaltalaispäättäjille. Järjestö edistää miehittämättömien järjestelmien kehittämistä.

Maailman droonisampo sijaitsee ”Kiinan Piilaaksossa” Shenzhenissä. Esimerkiksi Mavic-nelikopterit valmistaa shenzheniläinen DJI (Da Jiang Innovations). Sen tuotteiden osuus maailman konfliktialueilla havaituista drooneista oli noin 84 prosenttia vuonna 2025, kansalaisjärjestö Dedrone on laskenut.

Valtio tukee kiinalaisyhtiöitä, jotta ne voivat myydä tuotteitaan paljon kilpailijoita edullisemmin. Hintadumppauksen ansiosta kaupallisten droonien kehitys- ja markkinointityö läntisissä teollisuusmaissa polkee paikallaan.

Näin on käynyt jopa Yhdysvalloissa. Amerikkalaisten lainvalvojien, ensiavun sekä palo- ja pelastustoimen käyttämistä drooneista yli 90 prosenttia on kiinalaisia, AUVSI laskee. Kuluttajien ostamista drooneista osuus on yli 80 prosenttia ja teollisuusyritysten käyttämistä yli 70 prosenttia.

Yhdysvaltojen entinen apulaispuolustusministeri Andrew Cote valitteli asiaa jo vuonna 2023 The Defense Postin kolumnissaan.

”Yhdysvallat ei voi käydä droonisotaa ilman kiinalaislaitteita. Kiinan ylivalta on lähes täydellinen sekä nykysodankäynnissä että kotikäytössä tarvittavissa drooneissa.”

Droonisampo takoo Pekingille rahaa, valtaa ja voimaa.

Droonit ovat kulutustavaraa. Venäjä ja Ukraina ovat helmikuun 2022 jälkeen menettäneet niitä yhteensä satojatuhansia.

Jotta taistelukentän tasapaino ei järkkyisi, ne on korvattava nopeasti. Vain Kiina tarjoaa riittävän halvat hinnat ja kyvyn massatuotantoon ja logistiikkaan, joka mukautuu nopeasti toimitustarpeisiin.

Ukraina on EU:n tuella kehittänyt ja lisännyt omien ”China-free”-malliensa droonituotantoa. Se ei kuitenkaan pyri täysin eroon kiinalaiskomponenteista, koska ne ovat halpoja eikä kiinalaisille droonien akuille ole helppo löytää vaihtoehtoja. Niissä tarvitaan harvinaisia maametalleja, joiden tuotanto on tiukasti Kiinan käsissä.

EU tunnusti Kiinan ylivallan, kun se kesäkuussa myönsi Ukrainalle 60 miljardin euron lainan puolustushankintoihin. Ukraina sai poikkeusluvan ostaa rahoilla kiinalaista drooniteknologiaa, talouslehti Financial Times uutisoi.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin päätös hyökätä Ukrainaan helmikuussa 2022 ei ollut Kiinan johtajan Xi Jinpingin mieleen. Sota sekoitti maailmantaloutta ja siten myös Kiinan kasvutavoitteita, jotka koronapandemian jälkeen olivat yhä hauraalla pohjalla.

Mutta nyt sodan jatkuminen hyödyttää Kiinaa enemmän kuin sen päättyminen.

Kiina on Ukrainan sodan näkymätön nukkemestari. Se ei itse ole ampunut sodassa laukaustakaan eikä virallisen linjansa mukaan toimita osapuolille kiinalaisaseita. Silti Xillä on käytännössä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa sodan kulkuun kuin Putinilla tai Yhdysvaltojen presidentillä, EU-johtajista puhumattakaan.

Peking säätelee drooniensa ja muun aseteknologiansa toimituksilla käytännössä sodan koko ekosysteemiä tavalla, jolla se voi kiristää ulkopoliittisia ja diplomaattisia etuja Venäjältä. Se pystyy vaikuttamaan myös Ukrainan ratkaisuihin.

Samalla sota on luonut kiinalaisten teknologiayhtiöiden tuotteille valtavan kysynnän ja synnyttänyt Kiinalle korvaamattoman koekentän testata uusia aseitaan.

Kiinalaisyhtiöiden tiedetään asentaneen drooneihinsa ominaisuuksia, joilla ne voivat tarvittaessa tehdä laitteet toimintakyvyttömäksi määrittelemillään alueilla.

Samalla tavalla droonien käyttöä kykenee säätelemään myös Ukrainan sodan toinen takapiru, maailman rikkain mies Elon Musk.

Osa drooneista ei ohjaudu kunnolla kohteisiinsa ilman Muskin SpaceX-yhtiön kehittämää Starlink-satelliittiviestintäjärjestelmää. Ukrainan asevoimilla on käytössään noin 40 000 Starlink-päätettä.

Venäläisjoukoilta Musk katkaisi pääsyn Starlinkiin viime helmikuussa.

Kiinalla on myös vaikutusvaltaa Muskiin. Hänen silmäteränsä Teslan ylivoimaisesti suurin ”supertehdas” sijaitsee Shanghaissa Kiinan valtion vuokramaalla. Kiinalaispankit ovat sähköautoyhtiön suurimpia luotottajia.

Muskilla on läheiset välit Kiinan pääministerin Li Qiangin kanssa. Li kuuluu Xin luotettuihin ja on noussut nopeasti tämän kakkosmieheksi ja seuraajaehdokkaaksi. Kun hän aiemmin johti kommunistipuoluetta Shanghaissa, Musk neuvotteli juuri hänen kanssaan Teslan tehdasinvestointinsa.

Venäjän alisteisuus Kiinalle on sodan aikana kasvanut jatkuvasti.

Sen keskeisestä sotateollisuustuonnista jopa 90 prosenttia on tätä nykyä peräisin Kiinasta, uutistoimisto Bloomberg arvioi selvityksessään.

Ilman Kiinan puolijohdetoimituksia ja työstökoneita Venäjä ei olisi kyennyt pitämään sotateollisuuttaan käynnissä neljän viime vuoden aikana.

Venäjän väitetään siirtäneen drooniensa kehitystyötä, valmistusta ja testausta Kiinaan, muun muassa Xinjiangin uiguuri­alueelle, joka on ulkomaailmalta varsin tehokkaasti suljettu.

Venäjän puolustusministeriön vuonna 2024 perustama droonien kehitys-, testaus- ja käyttökoulutuskeskus Rubikon tukeutuu sekin Kiinaan.

Moskovan tavoitteena on luoda kiinalaiseen tekoälyyn ja teknologiaan pohjaava uuden sukupolven ilmapuolustusjärjestelmä, kertovat tutkivan journalismin verkkosivuston The Insiderin, Der Spiegelin ja Le Monden hankkimat salaiset asiakirjat Venäjän ja Kiinan aseyhteistyöstä.

Vastineeksi Venäjä jakaa Kiinan kanssa jopa syvimpiä teknisiä sotasalaisuuksia ilmapuolustus- ja tutkajärjestelmistään, The Insider väittää.

Tutkijoiden mukaan se kertoo, miten ahtaalla Venäjä on.

”Nämä tiedot ovat olleet sekä Neuvostoliitolle että tähän asti Venäjälle pyhistä pyhimpiä salaisuuksia”, tiivistää Venäjän ja Kiinan strategisia uhkakuvia tutkivan Saratoga Foundationin tutkija Pavel Luzin The Insiderille.

Kiina ajaa silti kaksilla rattailla. Se punnitsee koko ajan, onko Venäjän tukemisesta tai Ukrainaa vastaan asettumisesta sille suurempaa hyötyä kuin haittaa.

Kiina on vuosina 2023–2025 kolmeen otteeseen rajoittanut drooniensa tai kaksoiskäyttötuotteittensa vientiä Ukrainaan ja EU:hun. Eleet ovat olleet diplomaattisesti välttämättömiä tuenilmaisuja Putinille.

Peking varoo kuitenkin rajaamasta tuotteittensa saatavuutta Ukrainalle liikaa, koska niin tehdessään se sahaa omaa oksaansa. Rajoitukset ovat jo nyt saaneet Ukrainan ja EU-maat lisäämään drooniyhteistyötään Taiwanin kanssa.

Se on vihoviimeinen asia, jota Kiina haluaa. Taiwanin poliittinen eristäminen on ollut kommunistisen Kiinan ulkopolitiikan ytimessä aina, ja Xi on nostanut avaintavoitteekseen ”kapinallisen maakunnan” liittämisen manner-Kiinaan.

Ukrainan sodan ei siis pidä koskaan tarjota keinoja, joilla Taiwan voi hankkiutua teknologiseen avainasemaan ja lypsää sen varjolla tukea ja etuja. Ja mitä enemmän Taiwanin puolustusyhteistyö Ukrainan kanssa tiivistyy, sitä paremmin se on selvillä Kiinan asekehityksen laadusta.

On toinenkin syy. Ennen Ukrainan sotaa Kiinan asevoimilla ja kiinalaisyhtiöillä ei ollut käyttökokemuksia drooniensa kyvyistä sodan äärioloissa.

Nyt Kiina mittaa jatkuvasti, kuinka sen alun perin siviilikäyttöön kehittämä teknologia suoriutuu sotimiseen muokattuna.

Kiina tuottaa Moskovalle mikrosirut, puolijohteet ja elektroniikan sekä tekoälyn. Venäjä puolestaan tarjoaa taistelukentän, jossa testata uusinta kalustoa.

Kiinalle on kuitenkin tärkeää, että se saa myös Ukrainalta kokemuksia drooniensa käytöstä.

Osapuolille toimitettavia drooneja valmistetaan Shenzhenissä samoilla tuotantolinjoilla. Kiinalaisyhtiöt pitävät kuitenkin tarkkaan huolta, että ei samaan aikaan, The New York Timesin haastattelema ukrainalainen viranomainen kertoo.

Kiina näyttää syöttävän Ukrainalle ainakin osittain eri tavalla muokattuja drooneja kuin Venäjälle. Näin se voi testata, miten sen teknologia toimii parhaiten yhtäältä hyökkääjän ja toisaalta puolustajan käsissä.

Havaintojaan Kiina hyödyntää tärkeimmillä geopoliittisilla painopistealueillaan: Taiwaninsalmella ja Etelä-Kiinan merellä.