”Verovaje voisi moninkertaistua”

Asenteet verotusta kohtaan ovat muuttuneet kielteisemmiksi yrityksissä.

Miten on
Teksti
Ilkka Hemmilä

Verohallinnon mukaan Suomessa jää maksamatta arviolta 2,5–4,2 miljardia euroa säädettyjä veroja joka vuosi. (Ilta-Sanomat 27.6.) Kuinka paljon Suomi voisi kuroa umpeen tästä verovajeesta, Verohallinnon verotusyksikön ylijohtaja Marko Myllyniemi?

”Riski on toisin päin. Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa erinomaisesti. Emme uskalla luvata, että nykyistä lukua voisi saada alas millään toimella, jolla olisi järkevä panos-tuotto-suhde.

Pelkäämme pikemmin, että olemme nousemassa lähemmäs eurooppalaista tasoa. Silloin verovajeemme voisi moninkertaistua.”

Miten Suomi pärjää nyt kansainvälisessä vertailussa?

”Olemme parhaiden joukossa. Esimerkiksi arvonlisäverossa vaje on noin kolme prosenttia, kun EU:n komission vertailussa keskiarvo on 9,5 prosenttia.”

Miksi pelkäätte verovajeen nousevan?

”Teemme parin vuoden välein yritysten asennetutkimusta, jossa monet tulokset ovat muuttuneet kielteiseen suuntaan. Ne ovat edelleen erinomaisia, mutta esimerkiksi verotukseen myönteisesti suhtautuvien yritysten osuus laski 15 prosenttiyksikköä viime kyselyssä.

Maailmanlaajuisesti tiedämme, että asenteet vaikuttavat hyvin paljon siihen, kuinka paljon verotuloja kertyy.”

Miksi asenteet ovat muuttumassa?

”Tämän arviointi ei ehkä kuulu Verohallinnolle. Oma arvioni on, että ihmiset yritysten takana ovat alkaneet pohtia, saavatko he vastinetta maksetuille veroille. Kun ajat ovat tiukat, verotus nähdään aiempaa pahempana.”

Mitä tilanteelle pitäisi mielestänne tehdä?

”Haluaisimme tuoda yritysverotuksen digitaaliseen aikaan. Henkilöverotuksessa on tulorekisteri ja paljon automaatiota tietojen ilmoittamisessa. Haluaisimme viedä yritysverotusta samaan suuntaan, eli meille tulisi kirjanpidon tietoja standardisoituna.

Se vaatii lainsäädäntömuutoksia ja rahoitusta Verohallintoon. Siitä tulee siirtymävaiheessa kustannuksia myös yrityksille. Toisaalta se maksaa itsensä takaisin, kun raportointiin käytetty aika vähenee. Tästä on jo kokemuksia Tanskassa.”