Iran vei Trumpin huomion
Suljettujen ovien takana Yhdysvallat vakuutti sitoutuneensa Natoon. Ukraina oli läsnä uudella tavalla huippukokouksen julkilausumassa.
Naton huippukokous Ankarassa meni lopulta pitkälti suunnitelmien mukaan, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki.
Ennen kokousta huomio keskittyi viimevuotiseen tapaan Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin. Hän on syyttänyt sotilasliiton muita maita liian alhaisista puolustusmenoista tai puutteellisesta tuesta Yhdysvaltain hyökkäyksessä Iraniin. Lisäksi hän on vaatinut Grönlantia Yhdysvalloille.
Lopulta Iranin tilanne vei Trumpin huomion, Linnainmäki arvioi presidentin puheiden perusteella. Yhdysvallat jatkoi iskujaan tiistain ja keskiviikon välisenä yönä, eli kesken huippukokouksen.
”Se söi häneltä kaistaa ja käänsi huomiota pois Espanjan tai Tanskan myllyttämisestä. Hormuzinsalmen tilanne on sisäpoliittisesti hyvin tärkeä Yhdysvalloissa”, Linnainmäki sanoo.
Hän arvioikin, että huippukokous meni lopulta sen mukaan, mitä pääsihteeri Mark Rutte oli yrittänyt tarjoilla Trumpille.
”Ensin puhuttiin isoista luvuista puolustusteollisuuden investoinneissa ja sitten tuli suhteellisen tiivis julkilausuma.”
Ankaran huippukokousta ei oltu missään vaiheessa suunniteltu mullistavaksi, Linnainmäki sanoo.
Tämä johtuu siitä, että isot tavoitteet asetettiin vuosi sitten Haagin huippukokouksessa. Silloin jäsenmaat sitoutuivat lisäämään puolustusmenojaan, mikä kasvattaisi Euroopan valtioiden roolia liittokunnassa.
”Vuoden jälkeen olisi ollut vaikea näyttää uusia isoja päätöksiä tai tuloksia.”
Tasavallan presidentti Alexander Stubb osallistui Naton huippukokoukseen kolmannen kerran. Hän luonnehti kokousta kaiken kaikkiaan positiiviseksi.
”Ehkä sitä ei historialliseksi voida kutsua mutta kyllä tässä suurempia muutoksia Naton perusrakenteeseen tällä hetkellä tehdään, ja meille Suomelle se on hyvä asia”, Stubb sanoi kokouksen jälkeen tiedotustilaisuudessa.
Naton yhtenäisyys on herättänyt kysymyksiä Trumpin uhkausten vuoksi. Stubb kuitenkin luonnehti kokoussalin ilmapiiriä myönteiseksi ja rakentavaksi.
Hänen mukaansa Trumpin julkiset kommentit ja kokoussalissa esittämät puheenvuorot eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Stubbin mukaan Yhdysvallat sanoi loppupuheenvuorossa, että maa pysyy sitoutuneena Natoon.
”Ehkä tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että Trumpin taktiikka on se, että hän puskee kovaa päälle tietyissä asioissa ja sanoo aika rajusti saadakseen jonkin lopputuleman, ja sitten kiittää siitä lopputulemasta”, Stubb sanoi.
Linnainmäki on Stubbin kanssa sikäli eri linjoilla, että kovien puheiden ohella Yhdysvalloissa on käynnissä prosesseja, joilla on merkitystä Euroopan turvallisuudelle.
Maan puolustusministeri Pete Hegseth on kertonut, että loppuvuoden aikana Yhdysvallat arvioi joukkojensa läsnäoloa Euroopassa. Samalla Grönlanti-neuvottelut jatkuvat ja Euroopan puolustusostot Yhdysvalloista ovat viivästyneet Iranin sodan takia.
”Kyse ei ole vain siitä, mitä Trump sanoo kulloisellakin hetkellä, vaan hänen hallintonsa myös toimeenpanee ja tekee asioita. Ja niilläkin on Trumpin siunaus.”
Huippukokouksessa käsiteltiin jälleen Ukrainan asiaa. Linnainmäki huomauttaa, että Ukraina oli uudella tavalla esillä huippukokouksen päätöslauselmassa.
Nato-maat lupasivat viime vuosien tapaan tukea Ukrainalle. Tänä vuonna maa ei ollut enää pelkkä kohde, vaan sen nähtiin tuovan oman panoksensa transatlanttiseen turvallisuuteen.
Ukraina on kuluvan vuoden aikana lisännyt pitkän kantaman lennokeillaan iskuja Venäjälle. Tämä on Stubbin mukaan vaikuttanut myös siihen, miten Yhdysvallat suhtautuu Ukrainan sotaan.
”He näkevät, että Ukraina on sotilaallisesti niskan päällä, ja tällä on vaikutusta myös neuvottelutaktiikkaan”, Stubb sanoi.
Hän ei kuitenkaan ollut luottavainen rauhanneuvotteluiden suhteen.
”Ne eivät notkahda eteenpäin vielä johtuen siitä, että Venäjä ei halua neuvotella”, Stubb sanoi.
Linnainmäen mukaan Nato-maat haluavat korostaa Venäjälle ja muulle maailmalle, että Ukraina ei lähde mahdollisiin neuvotteluihin pakkotilanteesta.
Kokouksen yhteydessä Nato julkaisi tuoreimmat tiedot jäsenmaiden puolustusmenoista.
Alustavien tietojen mukaan yhteenlasketut menot nousevat tänä vuonna 1,8 biljoonaan dollariin. Biljoona on miljoona miljoonaa.
Summa on 2,86 prosenttia maiden bruttokansantuotteesta (bkt). Maat sopivat viime vuonna Haagin-kokouksessa 3,5 prosentin menotavoitteesta.
Tavoite tulisi saavuttaa vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä sen ylittävät Baltian maat, Puola ja Kreikka.
Julkaisussa korostetaan erityisesti sitä, miten Euroopan maat ja Kanada ovat lisänneet puolustusmenojaan. Niiden menot ovat kohonneet 2,5 prosenttiin bkt:sta, kun Yhdysvaltain osuus on pysynyt ennallaan 3,2 prosentissa.
Näiden niin sanottujen perinteisten puolustusmenojen ohella jäsenet sopivat viime vuonna Haagissa, että ne käyttävät 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta turvallisuutta tukeviin menoihin. Vastaavaa kirjausta ei aiemmin ollut. Sen täyttäminen ei kuitenkaan näytä vaativan ponnisteluja, sillä lähtötaso on valmiiksi 1,4 prosenttia.