Viljelijän uusi työkalu

Toimittajan on hyvä käydä silloin tällöin pellonlaidalla. Siellä kuulee ja näkee asioita, jotka palauttavat perusasioiden äärelle.

Suomalaiset nauttivat ruisleivästä, mansikoista ja uusista perunoista ja muista kasviksista, mutta harvoin tulee miettineeksi, mitä kaikkea viljelyyn liittyy.

Suomessa maatilojen määrä on laskenut vuosikymmeniä. Vielä 1960-luvulla tiloja oli noin 300 000, nyt noin 40 000. Samalla peltojen keskipinta-alat on kasvaneet rajusti. 60-luvulla keskikoko oli noin viisi hehtaaria, nyt se on yli kymmenkertainen.

Kasvavat tilakoot vaativat viljelijöiltä suuren kokonaisuuden hallintaa. Sitten pitäisi vielä toivoa hyvää säätä, jottei halla, liika kuivuus tai sateisuus pilaa satoa.

Nykyiset maatilat ovat yhä voimakkaammin automatisoituja. Käytännössä kehitys on kulkenut tehtaista pelloille ja navettaan. Lehmiäkin on lypsetty jo vuosia robottien avulla.

Traktorit ovat moderneja ja tarkkoja laitteita, jotka käyttävät ohjauksessa hyödykseen muun muassa satelliitteja.

Maanviljelystä halutaankin koko ajan tehokkaampaa ja kilpailukykyisempää. Keskustelu on samantyyppistä kuin missä tahansa teollisuuden alalla.

Osin tästä syystä EU:ssa valmistellaan lainsäädäntöä, joka sallisi maatiloilla ja metsätöissä raskaiden niin kutsuttujen maatalousdroonien käytön laajasti myös kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden levityksessä.

Seurasin raskaan droonin lennättämistä Somerolla toukokuun loppupuolella. Laite oli mielenkiintoinen. Se painoi lastissa yli sata kiloa.

Maatalousdroonit eivät kuitenkaan syrjäyttäisi traktoreita. Ne toimisivat täsmätyökaluina.

Pellonlaidalle kerääntyneet puolensataa maanviljelijää seurasivat myös kiinnostuneesti droonilentonäytöstä, jonka järjesti maataloustoimijoiden omistama Mtec Digitan Solutions -niminen yhtiö. Se tuo maahan raskaita drooneja ja pyrkii myymään niitä viljelijöille.

Toistaiseksi kauppa on ollut vaisua, sillä sääntely on tiukkaa ja lupaprosessit raskaita.
Silti tuli vaikutelma, että suomalaisilla pelloilla voi lentää satoja raskaita drooneja jo muutaman vuoden kuluttua.

Jotta kehitys olisi mahdollista, lainsäädäntöä ja lupabyrokratiaa pitäisi sujuvoittaa. Lisäksi raskaan droonin koulutusta pitäisi järjestää muidenkin kuin laitteiden maahantuojien.

Olisi luonnollista, että raskaiden työdroonien käyttö olisi osa maa- ja metsätalouden koulutusohjelmia. Kuka tahansa ei voi olla vastuussa raskaista laitteista, riskit pitää hallita.

Suomessa droonit on nähty etenkin puolustusteollisuuden teknologiana. Koulutusohjelmia on vähitellen alettu rakentaa myös ammattikorkeakouluihin, joissa droonien käyttö ja ohjelmointi ovat osa insinöörikoulutusta.

Myös ammattikoulupohjainen droonikoulutus voisi olla monille nuorille toimiva ”porkkana” hakeutua laajempaan koulutukseen. Pitäisi kuitenkin pohtia tarkkaan, kuinka monta drooniammattilaista Suomeen vuosittain tarvitaan.

Pitäisi miettiä, missä kaikessa muussa työssä raskaita drooneja voisi käyttää.

Olisiko niistä esimerkiksi hyötyä syrjäseutujen ja saariston postin, lääkkeiden ja muiden tarvikkeiden jakelussa? Voisivatko esimerkiksi kyläyhdistykset ja paikalliset kauppiaat tehdä laitteilla yhteistyötä ja jakaa kustannuksia, turvallisuutta unohtamatta?

Lue lisää:

• Isot droonit voivat olla pian arkipäivää peltotöissä. Viljelijät arvostelevat lupien hankinnan hitautta. droonit

  Somerolaisella pellolla lennätettiin isoa droonia – viljelijät innostuivat, mutta luvat närästävät

  8 MIN