Ilmojen renki

Somerolaisen ruispellon pientareella seisoskelee viitisenkymmentä maanviljelijää ja viljanostajaa. He ovat kuulleet asiaa satokaudesta, viileähköstä säästä, kuivuudesta ja viljan laadusta. Rukiin matka pellolta ruokapöytään on monen tekijän summa.

Nyt viljelijöitä kuitenkin kiinnostaa enemmän se, mitä agronomi Mikko Hakojärvi puuhastelee.

Palikaisten kartanon pellolle on ajettu koppiperäkärryllä raskas maatalousdrooni. Sitä pitäisi esitellä yleisölle.

Maatalousdroonit ovat huomattavasti suurempia kuin peruskuluttajille myytävät laitteet. Siipien väli on noin 3,5 metriä ja paino ilman lastia kuusikymmentä kiloa. Kun koneen säiliöt täytetään esimerkiksi lannoitteella, nousee kokonaismassa yli sadan kilon.

Pellonlaidalla yleisöä hieman arveluttaa. Miten järeälle laitteelle käy ilmassa, kun tuuli on yltynyt puuskissa lähes viiteentoista metriin sekunnissa.

Hakojärvi kuitenkin lähettää droonin matkaan. Se lentää viereiselle ruispellolle kuuden metrin korkeuteen ja alkaa sahata aluetta edestakaisin. Näytöstyyliin se tiputtaa pellolle lannoitetta, joka todellisuudessa on kanakalkkia.

”Tällaisella tuulella ei voi tehdä nestelannoitusta, mutta rakeisia lannoitteita on mahdollista levittää myös huonommissa säässä”, Hakojärvi tuumaa.

Kova tuuli ei droonin menoa näytä haittaavan. Vastatuuleen puskiessaan se hieman kallistuu. Tällöin raskas laite joutuu käyttämään myös enemmän virtaa, mikä kuluttaa akkuja.

Virran loppuminen kesken lennon ei ole Hakojärven mukaan mahdollista. Laite on ohjelmoitu niin, että se tulee samaan paikkaan mistä lähtikin, jos akkujen varaus laskee liikaa.

Mtech Digital Solutions -nimisessä yh­tiössä työskentelevä Hakojärvi on etukäteen ohjelmoinut droonin lentämään noin hehtaarin kokoisen alueen.

Laitteessa on tutka ja se käyttää toimintaansa useita satelliitteja. Hakojärven ei tarvitse edes ohjata droonia, lentäminen hoituu autopilotilla.

Raskaita drooneja käytetään jo paljon Kiinassa, Yhdysvalloissa ja useissa Etelä-Amerikan maissa.

Myös Ukrainassa järeämmät laitteet ovat olleet käytössä jo vuosia. Sodasta kärsivä maa tunnetaan suurista pelloistaan, ja droonit ovat tehostaneet viljelyä.

Yhteistä maatalousdrooneja käyttäville valtioille on sallivampi lainsäädäntö. Esimerkiksi Suomessa kasvinsuojeluaineiden lentolevitys on ollut poikkeustapauksia lukuun ottamatta kiellettyä vuodesta 2007.

Droonien kehitys ja niiden avaamat mahdollisuudet työnteossa ovat kuitenkin herättäneet lobbareiden ja poliitikkojen kiinnostuksen Euroopassa.

Vuonna 2024 Petteri Orpon (kok) hallitus lisäsi kasvinsuojelulakiin pykälän, joka mahdollistaa kasvinsuojeluaineen levittämisen droonilla. Laissa on kuitenkin tiukat reunaehdot, ja levitystä saa tehdä vain tutkimus- ja kehitystarkoituksessa. Lupa pitää anoa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesilta.

Kasvinsuojeluaineiden levittämistä ilmasta aiotaan kuitenkin helpottaa koko EU-alueella. Sääntelyn höllennyksestä hyötyisivät laajasti niin viinirypäleiden viljelijät etelässä kuin rukiin kasvattajat pohjoisessa.

Maatalousdroonit pääsevät sinne, mihin traktorilla ei kannata mennä. Esimerkiksi märälle pellolle traktori jättää jälkensä. Pahimmassa tapauksessa kone vaurioittaa sadon kasvua.

Käytännössä EU-komissio on jo ehdottanut, että drooneilla voitaisiin ruiskuttaa kasvinsuojeluainetta pelloilla, kunhan riskit ovat pienemmät tai enintään samat kuin tavanomaisilla levitysmenetelmillä.

Droonilevitystä pidetään alan ammattilaisten ja monien asiantuntijoiden näkemyksissä turvallisena verrattuna lentokoneilla ja helikoptereilla tehtävään torjunta- ja suojeluaineiden levitykseen.

EU-lainsäädäntöä seurannut Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n vilja-asiamies Max Schulman sanoo, että EU:n puheenjohtajamaa Kypros suhtautuu droonilevityksiin myönteisesti. Heinäkuussa puheenjohtajakautensa aloittavan Irlannin odotetaan vievän lakimuutokset maaliin jo tämän vuoden aikana.

MTK näkee, että Suomen lainsäädäntöön kasvinsuojeluaineiden droonilevitys saadaan heti hyväksynnän jälkeen ja siitä tulee kirjaukset seuraavaan hallitusohjelmaan.

Schulmanin mukaan eri toimijat tekevät jo EU:ssa lobbaustyötä siitä, millaisia drooneja kasvinsuojeluaineiden levityksessä voisi käyttää.

Käytännössä EU-tason määrittelyssä täytyisi huomioida se, voivatko raskaat maatalousdroonit painaa jopa 500–1 000 kiloa. Nyt markkinoilla on kokonaispainoltaan parisataakiloisia laitteita ja etenkin kiinalaiset insinöörit kehittelevät yhä tehokkaampia ja suurempia laitteita myyntiin.

Myös torjunta-ainetta levittäville ruiskuille pitää laatia määritelmät. Pohditaan sitäkin, täytyykö droonissa olla erilaiset torjunta- ja suojeluaineet kuin traktorilla tehtävässä ruiskutuksessa.

”Kyllä tällä lainsäädännöllä pyritään parantamaan eurooppalaisten viljelijöiden kilpailukykyä. Muutosta on haluttu jo pidemmän aikaa”, Schulman sanoo.

Somerolla drooni laskeutuu Palikaisten kartanon pellolle samaan kohtaan, mistä se kymmenkunta minuuttia sitten lähti. Akut kestävät suunnilleen sen aikaa.

Laitteeseen kuuluu vara-akut, jotka voidaan vaihtaa heti ja työtä jatkaa. Tyhjentyneet akut asennetaan pikalaturiin. Ne kestävät tuhat latauskertaa, joiden jälkeen akusto on uusittava.

Viljelijöissä näytös herättää kysymyksiä. Saako joka ”äijä” lennättää, ja paljonko lupien hakeminen maksaa?

Hakojärvi mainitsee, että lupien hakemisessa on oma vaivansa ja raskaan maatalousdroonin lennätysluvan saaminen liikennevirasto Traficomilta voi kestää yli kymmenen kuukautta.

”Jos nyt laittaa hakemuksen, niin ehkä ensi kevään kylvöihin ehtii.”

Traficomin määrittelyssä maatalousdroonit kuuluvat kategoriaan ”erityinen”. Niille on tiukemmat säännöt kuin kevyemmille ”avoimen luokan” drooneille, joita näkee usein myös hupikäytössä.

Käytännössä viljelijän pitää täyttää Traficomin hakemuslomake ja liittää siihen kaikki tarvittavat liitteet, esimerkiksi riskiarviot, vakuutus ja kauko-ohjaajan pätevyys. Erityisen kategorian luvalla saa levittää muun muassa lannotteita ja siemeniä, mutta kasvinsuojeluaineiden ilmalevitykseen pitää hakea vielä erillinen lupa Tukesilta.

Viljelijäyleisössä lupaprosessia pidetään jokseenkin raskaana. Heidän etujärjestönsä MTK on kritisoinut Traficomin lupaprosessien hitautta.

Traficomin yksikön päällikkö Pasi Takala kertoo, että lupien käsittelytyötä virastossa tekee neljä ammattilaista. Erityisen kategorian toimintalupia on myönnetty Suomessa tähän mennessä reilu 180. Jonossa on noin 120 hakemusta.

”Suurin osa luvista ei ole maataloudessa käytettäviä raskaita drooneja, sillä niitä on käsittääkseni vielä vähän Suomessa. Esimerkiksi tahot, jotka lennättävät asutusten yllä, tarvitsevat erityisen kategorian luvan.”

Takalan mukaan joissakin hakemuksissa on myös puutteita ja niihin tarvitaan lisäselvityksiä. Tämä hidastaa prosessia. Erityisen kategorian droonin lupamaksu on noin 1 500 euroa ja se täytyy uusia 3–5 vuoden välein.

Suomessa on urakointikäytössä tällä hetkellä kymmenkunta raskasta maatalous­droonia. Niitä käytetään pääasiassa metsätaloudessa.

Halu myynnin lisäämiseen on kova, ja lupa- ja lakiprosessien selkeyttämisen nähdään edesauttavan uusien teknologioiden käyttöä. Raskas drooni olisi viljelijän uusi työkalu.

Taustalla vaikuttaa ajatus siitä, että droonilla pystytään tekemään täsmätyötä tietyssä osassa peltoa. Säästöjä voidaan saada myös polttoainekustannuksissa. Suomalaisten tilakokojen jatkuva kasvu ja sukupolvenvaihdokset voivat nekin lisätä droonien käyttöä.

Mtech aikookin laajentaa työnäytöksiään tänä vuonna Etelä-Suomesta Pohjanmaalle ja Kainuuseen asti. Yhtiön omistajia ovat maatalouden toimijat MTK, ProAgria ja Faba.

Mtech Digital Solutions tuo maahan kiinalaisia XAG-merkkisiä raskaita drooneja. Yhtiön kaupallinen johtaja Mikko Jääskeläinen pitää kiinalaisten drooni-insinöö­rien osaamista tällä hetkellä ylivoimaisena maailmassa.

Käytännössä kaksi kiinalaista valmistajaa hallitsee raskaiden droonien maailmanmarkkinoita. Ne ovat myyneet julkisten tietojen mukaan järeää kalustoa satojatuhansia kappaleita ympäri maailmaa.

Somerolla lennätettävä kiinalainen laite maksaa varusteineen noin 30 000 euroa. Droonien kehitystyö ja kilpailu voivat laskea laitteiden hintaa tulevaisuudessa.

”Tällä hetkellä varmaan 90 prosenttia droonikeskustelusta keskittyy puolustus­teollisuuteen. Ehkä tämä maatalouden droonilennätys nähdään vähän marginaalisena hommana. Tulevaisuudessa maatalous kuitenkin robotisoituu entisestään. Kyseessä on iso muutos”, Jääskeläinen arvioi.

Viljelijöiden innostus on havaittavissa somerolaisella pellonpientareella. Miesporukka pohtii, pitäisikö droonilupa panna heti vireille ja laite tilaukseen.

Palikaisten kartanon tilanhoitaja Verner Nuuros ei kuitenkaan osaa vielä sanoa, tuleeko maatilalle ”droonityökalu”. Kehitystä toki pitää seurata tarkasti, hän pohtii.

Laihialainen maanviljelijä ja viljanostaja Anssi Jussila kertoo hankkivansa raskaan droonin, kunhan laite vielä kehittyy piirun verran eteenpäin.

Jussila haluaisi, että drooni kävisi itse tankkaamassa lannoite- ja kasvinsuojeluaineen suuremmasta säiliöstä.

Nyt noin viidenkymmenen kilon tankkia pitäisi akkujenvaihdon yhteydessä täyttää itse. Akkuteknologiakin pohdituttaa.

”Kun akut vielä hieman kehittyvät eteenpäin, niin mikä ettei.”

Jussila pitää droonin noin 30 000 euron hintaa edullisena. Traktorikäyttöisten levittimien ja ruiskujen hinta voi olla yli kaksinkertainen.

”Suurin hyöty on tietysti hinta. Ja sitten jos pelto on hieman märkää, niin se ei häiritse yhtään ruiskuttamista tai lannoittamista.”

Jussila ostaisi droonin itselleen, ei urakointipalveluna. ”Ajanhan minä itse traktoriakin.”