EU pyrkii eroon paperittomista
Uusi laki sallisi palautuskeskukset EU:n ulkopuolella ja paperittomien etsimisen kodeistaan. Suomi on keskustellut yhteisistä keskuksista muiden Pohjoismaiden kanssa.
3
MIN
EU haluaa eroon paperittomista siirtolaisista. Unioni on säätämässä uutta palautuslakia, joka kiristää selvästi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisten asemaa Euroopassa. Asetus on osa uutta, koko EU:n laajuista maahanmuuttolainsäädäntöä.
Tähän asti jäsenmailla on ollut enemmän harkinnanvaraa palautuksissa. Vain neljännes laittomasti unionin alueella olevista ihmisistä on lähetetty takaisin lähtömaihinsa. Uuden asetuksen tarkoitus on lisätä palautusten määrää.
Laki antaa Euroopan viranomaisille lisää valtuuksia laittomasti EU:ssa olevien ihmisten säilöönottamiseksi, pidättämiseksi ja karkottamiseksi.
Jos ihminen arvioidaan vaaralliseksi tai hänen epäillään pakenevan, häntä voidaan pitää säilössä entistä kauemmin, enintään kahden vuoden ajan. Viranomaiset saavat etsiä laittomasti maassa oleskelevia kodeistaan ja muista ”olennaisista paikoista”, kuten työpaikoiltaan.
Asetus myös antaa jäsenmaille mahdollisuuden perustaa EU:n ulkopuolelle omia tai yhteisiä keskuksia, jonne kielteisen päätöksen saaneet ihmiset voidaan lennättää odottamaan palautusta.
Suomi on keskustellut kevään aikana muiden Pohjoismaiden kanssa yhteisten paluukeskusten perustamisesta, kerrotaan sisäministeriöstä Suomen Kuvalehdelle. Hallitus pitää keskuksia ”varteenotettavana keinona” edistää tehokasta palautuspolitiikkaa.
Hallitus on kannattanut EU:n paluuasetusta, mutta päättää erikseen siitä, lähteekö Suomi mukaan yhteisten paluukeskusten perustamiseen. Pohjoismainen yhteistyö asiassa on tärkeää, sisäministeriöstä sanotaan.
Lisäksi Pohjoismaiden maahanmuuttoministerit ovat puhuneet myös siitä, voisiko turvapaikanhaun järjestää jatkossa EU:n rajojen ulkopuolella.
Sitä selvitetään myös Hollannissa, joka suunnittelee yhteistä paluukeskusta Saksan, Kreikan, Itävallan ja Tanskan kanssa. Mahdollista sijaintia selvitetään parhaillaan. Hollanti on tehnyt palautuksista aiemmin yhteistyösopimuksen Ugandan kanssa.
Etenkin Euroopan parlamentin äärioikeistoryhmät ovat juhlineet asetuksen etenemistä. Se onkin tulosta niiden ja EPP:n yhteistyöstä.
EPP on parlamentin suurin ryhmä, ja siihen kuuluu perinteisiä maltillisia oikeistopuolueita, kuten Saksan CDU ja Suomen kokoomus.
Aiemmin ryhmä haki äänestyksissä tukea parlamentin sosiaalidemokraateista, vihreistä ja keskustasta, mutta tällä kaudella EPP on alkanut tehdä yhteistyötä myös laita- ja äärioikeiston kanssa.
Keväällä paljastui, että saksalaiset CDU-puolueen mepit olivat neuvotelleet paluuasetuksen sisällöstä yhteisessä Whatsapp-ryhmässä osin äärioikeistolaiseksi määritellyn AfD:n kanssa.
Paluuasetus kertoo EU:n muutoksesta, sanoo vanhempi tutkija Saila Heinikoski Ulkopoliittisesta instituutista.
Komissio yritti lisätä palautuksia jo edellisellä lainsäädäntökaudella. Silloin kuitenkin esitettiin direktiiviä, joka jäsenvaltioiden olisi pitänyt sisällyttää erikseen omaan lainsäädäntöönsä. Hanke ei edennyt, koska parlamentti, jossa korostuivat huoli perus- ja ihmisoikeuksista, ei saavuttanut asiasta yhteistä näkemystä.
Uusi lakiehdotus menee pidemmälle kuin edellinen. Se on asetus, siis suoraan sovellettavaa oikeutta.
Lisäksi parlamentti on toivonut siihen useita tiukennuksia, kuten että laki astuu voimaan heti, ja että palautuskeskuksiin voidaan lähettää myös lapsia.
Laissa on osin kyse signaalipolitiikasta, Heinikoski sanoo.
”Näin ehkä yritetään kannustaa ihmisiä lähtemään vapaaehtoisesti, mikä on valtiollekin paljon kustannustehokkaampaa ja varmaan inhimillisempää kaikille osapuolille.”
On vaikea arvioida, vähentääkö laki Eurooppaan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrää. Tutkimuksessa tällaista yhteyttä ei ole havaittu.
Joka tapauksessa Eurooppaan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on ollut useiden vuosien ajan laskussa.
Useat kansalaisjärjestöt ja vasemmistopuolueet ovat kritisoineet paluuasetusta. Ne pelkäävät, että kolmansiin maihin perustetuista keskuksista tulee ”ihmisoikeuksien mustia aukkoja”.
On Euroopan maiden vastuulla valvoa, että paluukeskuksissa noudatetaan ihmis- ja perusoikeuksia. Asetus ei määrittele tarkasti, keitä paluukeskuksissa työskentelee tai noudatetaanko niissä Euroopan maiden vai sopimusmaan lakia. Se jää EU-maiden sovittavaksi.
Tähän mennessä Italia on ollut Euroopan ainoa maa, joka on ulkoistanut palautukset EU-rajojen ulkopuolelle. Sen keskuksissa Albaniassa työskentelee italialainen henkilökunta ja niissä noudatetaan Italian lainsäädäntöä. Käytännössä keskukset ovat olleet jatkuvissa oikeudellisissa ongelmissa.