Epäselvää viestintää
Drooniuhkista tiedottaminen ontuu, koska kansalaisen näkökulma unohtuu, sanoo professori.
Drooniuhkiin liittyvä viestintä kansalaisille takeltelee, koska tilanne on uudenlainen ja vastuut jakautuvat useille hallinnon toimijoille.
Näin arvioi viestinnän johtamisen professori, dekaani Vilma Luoma-aho Jyväskylän yliopistosta.
”Kehityshän tapahtuu parhaiten todellisen hädän edessä. Sitä ennen väännetään ja keskustellaan siitä, kuka vastaa mistäkin”, Luoma-aho sanoo.
”Suomessa [julkisen sektorin] toimijat ovat korkean asiantuntemuksen organisaatioita. Niillä on toisin sanoen tarkka tietämys siitä, mitä ne eivät tiedä. Siksi ne mielellään sanovat, että emme kommentoi tätä asiaa tai juuri tuosta kysymyksestä vastaa joku muu. Se on myös hyvä asia, mutta tällaisissa tilanteissa näkyy sen heikkous ja myös koordinaation puute.”
Puolustusvoimat sai myöhään torstain ja perjantain välisenä yönä tiedon, että Uudenmaan alueelle saattaisi harhautua ukrainalaisia drooneja. Droonit ovat miehittämättömiä ilma-aluksia, jotka sotilaskäytössä kantavat usein mukanaan räjähteitä.
Tämän vuoksi viranomaiset antoivat perjantaina 15. toukokuuta hieman ennen aamuneljää vaaratiedotteen, jossa ihmisiä kehotettiin ”siirtymään sisätiloihin ja pysymään siellä, kunnes vaaratilanteen päättymisestä tiedotetaan”.
Myös Uudenmaan ilmatila suljettiin ja meriliikennettä reititettiin uusiksi. Uhka-arvioon vaikutti Puolustusvoimien mukaan tieto droonien määrästä ja tuhovoimasta.
Ilmavoimien komentaja Timo Herranen kertasi perjantaina tiedotustilaisuudessa, etteivät droonit lopulta päätyneet Suomeen. Ilmatilaa ei loukattu, eikä sotilaallista voimaa jouduttu käyttämään droonien torjuntaan. Noin aamuseitsemän aikaan uhan kerrottiin olevan ohi.
Ylen mukaan droonit olisivat matkanneet kohti Suomea Venäjän suunnalta. Useat tiedotusvälineet ja viranomaiset ovat kertoneet Ukrainan tehneen samana yönä laajoja drooni-iskuja Venäjälle. Iskut jatkuivat viikonloppuna.
Drooniuhasta tiedottaminen ja varautumiseen liittyvät käytänteet herättivät runsaasti poliittista keskustelua.
Alkuperäinen vaaratiedote ei välttämättä tavoittanut kaikkia, ja vaaran päättymisestä kertonut tiedote päivittyi sekin viipeellä esimerkiksi 112 Suomi -sovellukseen. Hätäkeskuslaitos kertoi perjantaina, että järjestelmiä kehitetään jatkuvasti.
Vaaratiedote tai muut viranomaisten viestit aamuneljän ja -seitsemän välillä eivät myöskään ottaneet kantaa siihen, tulisiko esimerkiksi kriittisissä tehtävissä työskentelevien jäädä kotiin vai ei.
Ammattiliitto Pro on vaatinut jo hallitukselta lakimuutosta, jossa palkanmaksu turvattaisiin, mikäli viranomaisten kehotuksesta jää kotiin. Elinkeinoelämän tulkinnan mukaan palkanmaksuvelvollisuutta ei ole, jos drooniuhan vuoksi jää pois töistä.
Vilma Luoma-aho muistuttaa, että erityisesti kriittisessä tilanteessa viranomaisviestintä ei voi vastata aivan jokaiseen kysymykseen.
”Odotuksia on yhtä paljon kuin kansalaisia, eli aivan täydellistä tyytyväisyyttä on mahdotonta saavuttaa.”
Samaan aikaan Luoma-aho tunnistaa, että monien viranomaisten viestintä on tehty pikemminkin ”organisaatio- eikä kansalaisoptimoidusti”.
”Eli Puolustusvoimat ja muutkin viranomaiset kertoivat niin hyvin kuin pystyivät asiasta oman organisaationsa näkökulmasta, mutta kenenkään tehtävä ei ollut arvioida, mitä nämä viestit yhdessä kertovat kansalaiselle.”
Tällöin on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota myös siihen, etteivät viestit olisi keskenään ristiriitaisia.
”Suurin haaste on tilanne, jossa viranomaiset tuottavat keskenään ristiriitaista tietoa ja kansalaisten tulisi valita, mihin näistä luottaa. Vaikka nyt kenenkään henki ei ollut lopulta uhattuna, on tärkeää suunnitella tuleva niin, ettei sellaiseen tilanteeseen jouduta jatkossakaan.”
Myös pääministeri Petteri Orpo (kok) myönsi tiedotustilaisuudessa, että tiedotuksessa on parannettavaa. Hän kuitenkin kehui viranomaisten toimintaa ja korosti, ettei tilanteessa ylireagoitu.
Oppositiopoliitikot taas vaativat hallitukselta rivakampaa otetta varoitusjärjestelmän käyttöönotossa. Hallitus on luvannut jo aiemmin, että Suomessa otetaan käyttöön järjestelmä, jonka avulla välitetään puhelimiin vaaratiedotteita.