Intti uusiksi?
Puolustusvoimat kaipaa päätöstä siitä, pitääkö asevelvollisuusmalli päivittää. Nuoret aikuiset pitävät nykymallia epätasa-arvoisena.
4
MIN
Puolustusvoimat perää keskustelua asevelvollisuusmallin tulevaisuudesta.
Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Rami Saari sanoo, että seuraavan viiden vuoden aikana Suomessa tulisi päättää, jatketaanko nykyisellä mallilla vai päivitetäänkö sitä. Käytännössä kyse olisi siis ensi vaalikaudella tehtävästä linjauksesta.
Nykyisin asevelvollisuus koskee miehiä, ja naiset voivat hakea vapaaehtoisina palvelukseen. Palveluksen suorittaa vuosittain noin 20 000 suomalaista, joista naisia on vajaa tuhat.
Julkisessa keskustelussa asepalveluksen tulevaisuudesta huolta on herättänyt ikäluokkien pieneneminen.
Pitkään tasaisena pysynyt syntyvyys lähti jyrkkään laskuun vuoden 2010 jälkeen. Lasku on nyt pysähtynyt, mutta ikäluokat ovat neljänneksen pienempiä kuin 15 vuotta sitten.
Viime vuonna syntyi runsaat 23 000 poikavauvaa. Riittääkö tämä joukko Puolustusvoimien tarpeisiin?
Saari toppuuttelee. Hänen mukaansa kyse ei ole matematiikasta.
Puolustusvoimat voi tarvittaessa esimerkiksi pidentää aikaa, jonka reserviläiset ovat sijoitettuna sodan ajan joukkoihin. Tätä helpottaa se, että reservin yläikärajaa nostettiin vuoden alusta.
Syy keskustelun herättelylle löytyy yhteiskunnan arvojen muutoksesta. Keskustelu sukupuolten tasa-arvosta ulottuu yhä vahvemmin myös Puolustusvoimiin.
Esimerkki tästä saatiin viime kuussa.
E2 Tutkimus julkaisi huhtikuussa selvityksen, joka käsitteli nuorten aikuisten näkemyksiä maanpuolustuksesta. Kyselytutkimuksen tilasi Puolustusvoimat.
Tutkimukseen vastasi runsaat 2 000 suomalaista 18–30- vuotiasta. Heistä yli puolet piti sukupuolten tasa-arvon vastaisena, että yleinen asevelvollisuus koskee vain miehiä.
Vastaajilta kysyttiin myös mieluisimmasta tavasta järjestää asevelvollisuus. Nykymallille esitettiin kolme kilpailijaa: kansalaispalvelus kaikille, valikoiva asevelvollisuus koko ikäluokalle ja täysin vapaaehtoinen palvelus.
Eniten kannatusta sai nykymallin jatkaminen. Sen valitsi noin 40 prosenttia vastaajista.
Saari huomauttaa, että tulosta voi katsoa myös toisesta näkökulmasta.
”Jos sen kääntää toisin päin, muutosta kannattaa yli puolet.”
Kaikkien kansalaispalvelus ja valikoiva asevelvollisuus saivat kumpikin noin neljänneksen kannatuksen. Kymmenen prosenttia oli täysin vapaaehtoisen mallin kannalla.
Koko väestön mielipiteitä on seurannut Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta.
Se laatii vuosittain kyselytutkimuksen suomalaisten puolustusasenteista. Se on verrannut neljän vastaavan mallin välistä suosiota.
Vertailua ei tehty enää viime vuonna, mutta kyselyhistoriaan tallentui selvä muutos. 2000-luvun alussa nykymallia kannatti vajaat 80 prosenttia väestöstä, viimeisessä kyselyssä vuonna 2024 enää runsaat 50 prosenttia.
”Aiemmin miesten asevelvollisuus on ollut varmaan kaikille selvä lähtökohta. Nyt mielipideilmasto on kehittynyt eri suuntaan”, Saari kuvaa.
Hän korostaa, että Puolustusvoimat ei ole itse muutoksen kannalla eikä sitä vastaan. Tarkoituksena on, että asiasta keskusteltaisiin yhteiskunnassa ja linjattaisiin poliittisesti.
”Olemme käyneet tästä keskustelua Puolustusvoimissa ja todenneet, että haluamme aiheesta kansalaiskeskustelua.”
Puolustusvoimilla ei ole näkemystä siitä, millainen vaihtoehtoinen järjestelmä olisi. Kyse ei siis ole valinnasta kahden konkreettisen ehdotuksen välillä.
Keskustelun vuoksi Saari esittää omana mielipiteenään, että varteenotettavin kilpailija nykyjärjestelylle olisi sukupuolineutraali valikoiva malli.
”Jos jokin muu malli pitäisi valita kuin nykyinen, valitsisin tuon.”
Se tarkoittaisi sitä, että koko ikäluokka osallistuisi kutsuntoihin. Palvelukseen valittaisiin saman verran miehiä ja naisia.
Korvauksena palveluksen suorittavien edut paransivat esimerkiksi verotuksessa tai eläkkeissä.
”Tällä hetkellä valitsemme lääketieteellisin kriteerein ne, jotka eivät suorita asepalvelusta. Tässä mallissa valitsisimme samoilla kriteereillä ne, jotka suorittavat”, Saari kuvaa.
Muutos olisi valtava, hän tunnustaa. Yleistä asevelvollisuutta on puolustettu kansaa yhdistävänä kokemuksena, korkean maanpuolustustahdon perustana ja Suomen suurimpana kuntokouluna.
Myös naisten asema maanpuolustuksessa mullistuisi.Nykyisin noin tuhat naista vuodessa suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen. Sukupuolineutraalissa mallissa luku kymmenkertaistuisi.
Muita vaihtoehtoja Saari pitää epärealistisina. Kaikkia velvoittava kansalaispalvelus vaatisi yhteiskunnalta merkittävästi lisää resursseja, jos koko ikäluokalle järjestettäisiin jotain toimintaa.
Täysin vapaaehtoista mallia hän ei pidä riittävänä.
”Nykyisin tulee tuhat naista vapaaehtoisena. Tulisiko vapaaehtoisena myös vain tuhat miestä?”
Jos muutos tehtäisiin, Puolustusvoimat pystyisi siihen, Saari sanoo. Mahdolliseen muutokseen tulisi kuitenkin varautua.
”Se olisi kokonaisremontti. Siviilipalvelus ja kaikki muu pohdittaisiin uusiksi samalla.”