Voiko EU estää uudet orbánit?
Päätöksenteon uudistamiseen ei välttämättä löydy jäsenmaista riittävää tukea, sanoo tutkija.
Viktor Orbánin johtama Unkari jarrutti pitkään EU:n ulkopoliittisia päätöksiä ja vaikeutti Ukrainan tukemista. Onko EU:lla nyt tilaisuus estää ”uudet orbánit”, kun valta vaihtuu Unkarissa, Eurooppa-tutkija Timo Miettinen?
”Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi heti Unkarin vaalien jälkeen, että nyt olisi momentum EU:n ulkopoliittisen päätöksenteon uudistamiselle. Unkari on pystynyt hidastamaan EU:n toimintaa, esimerkiksi estämällä isojen Ukraina-tukipakettien etenemistä. Unkarin ohella myös EU:n laajentumiskysymys pitää uudistuskeskustelua vireillä. Esimerkiksi Ranska on korostanut uudistusten välttämättömyyttä ennen seuraavaa laajentumista.”
Millaisia uudistuksia tarvitaan?
”EU:n ulkopolitiikassa on vahva yksimielisyysvaatimus. Se koskee esimerkiksi pakotepolitiikkaa ja erilaisia ulkopoliittisia lausumia, osin myös Ukrainan tukea. Myös kaikkein kovimmat keinot puuttua jäsenmaan unionin arvoperustan rikkomiseen, kuten äänioikeuden pidättäminen, vaativat käytännössä yksimielisyyden Eurooppa-neuvostossa.
Muodollinen päätöksenteon uudistaminen on kuitenkin tässä vaiheessa ehkä vähän epärealistista. Vaikka poliittinen ikkuna sinänsä on auki, yksimielisyysvaatimuksesta luopumiselle ei välttämättä ole riittävää poliittista kannatusta. Komission puolella tahtoa on, mutta jäsenmaat ovat haluttomampia tekemään näitä reformeja. Varsinkin pienet jäsenvaltiot, esimerkiksi Baltian maat, ovat perinteisesti pitäneet yksimielisyydestä tosi tiukasti kiinni.
Vallan vaihtuminen Unkarissa voi silti tarkoittaa, että esimerkiksi Ukrainan tukea ja muita ulkopoliittisia linjauksia saadaan aiempaa helpommin eteenpäin.”
Entä miten EU:n päätöksentekoon vaikuttaa, että EU-vastainen ja Venäjä-mielinen puolue voitti huhtikuussa Bulgarian parlamenttivaalit?
”Se voi tuoda samat vanhat ongelmat taas esiin. Yhden vertailukohdan tarjoaa Slovakia: maa on suhtautunut pidättyvästi Ukrainan rahoitusratkaisuihin ja irtautunut osin aiemmasta vahvasta tukilinjasta. Jos Bulgaria liikkuu samaan suuntaan, se ei välttämättä yksin estä päätöksiä, mutta voi tehdä yhteisen linjan rakentamisesta vaikeampaa.”