Mitä hyötyä on gallupjournalismista?

Trendit ovat yksittäisiä tuloksia tärkeämpiä. Liikettä tapahtuu myös yllättäviin suuntiin, jopa perussuomalaisista vasemmistoliittoon.

Toimitukselta 17.4.2026

Teksti: Ilkka Hemmilä

Kirjoittaja on SK:n politiikan toimittaja.

2 MIN

Puolueiden kannatusta seuraavat mielipidemittaukset keräävät silloin tällöin kriittistä palautetta.

Pitääkö kyselyitä tehdä joka kuukausi, vaikka isoja muutoksia ei läheskään aina ole? Eikö tärkeämpää olisi keskittyä politiikan asiakysymyksiin?

Suomessa julkaistaan tyypillisesti kaksi puoluegallupia kuukaudessa: Yleisradio yhden kuun alussa, Helsingin Sanomat toisen kuun puolivälissä. Määrä on Euroopan maltillisimpia.

Esimerkiksi Britanniassa, Saksassa tai Italiassa tehdään satoja presidentin- tai parlamenttivaalien mittauksia vuodessa. Luku on niin suuri, että yksittäisten tulosten sijaan on mielekkäämpää tarkastella kyselyiden yleistrendiä.

Trendit ovat kyselyjen tärkein anti myös Suomessa. Yksittäisiä tuloksia tärkeämpää on pitkän aikavälin kehitys. Aikasarjan muodostaminen ei kuitenkaan onnistu ilman säännöllisiä tuloksia.

Kannatustilanne kiinnostaa myös puolueita, jotka teettävät mielipidetutkimuksia eri aiheista. Tiedotusvälineiden kautta tätä poliitikkojen seuraamaa saadaan myös kansalaisten saataville.

Isojen trendien tulkitseminen toimii myös yhteiskunnallisen keskustelun työkaluna.

Kannatusmuutokset kertovat lyhyellä aikavälillä äänestäjien reaktioista ajankohtaisiin tapahtumiin tai harjoitettuun politiikkaan mutta pidemmällä aikavälillä myös puolueiden tai niiden kannattajakuntien muutoksesta.

Tällaista tietoa Suomen Kuvalehti pyrkii tuomaan lukijoiden saataville suurella gallupjutulla. SK on tilannut Taloustutkimukselta yli 10 000 vastaajan aineiston puolueiden kannattajista. Aineiston pohjalta on laskettu, minkälaisia siirtymiä puolueiden välillä on tapahtunut viime vaaleista.

Luvut kertovat siitä, minkä puolueiden välillä on yhteistä pintaa. Liikettä saattaa löytyä yllättävistäkin paikoista.

Esimerkiksi vasemmistoliitto on saanut erottuvan määrän kannattajia perussuomalaisista, vaikka puolueet yleensä asetetaan poliittisen kentän eri laidoille. Siirtymässä voi nähdä pettymystä esimerkiksi hallituksen tekemiin leikkauksiin sosiaaliturvassa tai kiristyksiin työmarkkinoilla.

Isossa kuvassa luvuissa näkyy vastareaktio oikeistohallitukseen. Gallupjohtaja Sdp on saanut tulijoita kaikista puolueista. Ainoa puolue, jolle se on itse menettänyt enemmän kannattajia kuin se on sieltä saanut, on vasemmistoliitto.

Kyse on luonnollisesti tilanteesta kesken vaalikauden. Lopullista merkitystä Suomen suunnan kannalta on vain vaalituloksilla.

Puolueiden kannatusrakennetta vaaleissa avaa muun muassa kansallinen eduskuntavaalitutkimus, jonka toteutusta valtio rahoittaa oikeusministeriön kautta. Tällaisia tutkimuksia on julkaistu säännöllisesti vuodesta 2003 alkaen, eli aineisto kattaa kuudet edelliset eduskuntavaalit.

On kuitenkin hyödyllistä, että tällaista tietoa on tarjolla myös vaalien välissä. Tällöin julkinen keskustelu ei perustu pelkästään mutupuheisiin tai puolueiden omiin väittämiin.

Ilkka Hemmilä on SK:n politiikan toimittaja ja historian harrastaja.