Vaalit uhkien välissä

Uhat idästä ja lännestä. Niihin sanoihin Tanskan pääministeri Mette Frederiksen tiivisti huolensa maailman tilanteesta Tanskan Folketinget-parlamentin puhujapöntössä 26. helmikuuta. Hetkeä aiemmin hän oli julistanut Tanskan parlamenttivaalit pidettäväksi 24. maaliskuuta.

Saman päivän iltana keskustaoikeistolaisen Venstren puheenjohtaja, nykyisen hallituksen puolustusministeri ja pääministerikandidaatiksi ilmoittautunut Troels Lund Poulsen mainitsi hänkin lännestä tulevan uhan – ja tarkensi sen olevan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump.

Ministerien lausunnot piirtävät terävän ajankuvan pienten maiden pinteestä nykymaailmassa. Kommentit olivat niin peruskauraa, etteivät ne ylittäneet uutiskynnystä.

Tanskan vaalit olisi tullut järjestää viimeistään lokakuussa, mutta pääministerillä on oikeus julistaa vaalit haluamanaan ajankohtana. Frederiksen saa kiittää Trumpia merkittävästä tuesta, jos tanskalaiset äänestävät hänet vielä kolmannelle kaudelle pääministeriksi.

Hänen ja sosiaalidemokraattien kannatus kääntyi pitkän laskun jälkeen nousuun, kun Trump alkuvuodesta alkoi taas hamuta Grönlantia. Populismiin kallellaan olevasta kotimaan­poliitikosta Eurooppa- ja puolustusintoilijaksi kääntynyttä Frederikseniä on alettu pitää turvallisena valintana.

Suosiota voi tuoda sekin, että hallitus päätti viime tingassa jakaa runsaat 600 miljoonaa euroa ”ruokarahaa” eli 330–670 euron arvoisia šekkejä pienituloisille perheille, eläkeläisille, opiskelijoille ja työttömille. Päätöstä perusteltiin inflaatiolla ja ruoan hinnan nousulla.

Hallituskauden loppumetreillä pompsahti myös suunnitelma noin kahden miljardin euron käytöstä rannikoiden suojeluun äärisäiltä. Hallitus on nostanut puolustusmäärärahojen osuuden 1,36 prosentista 3,5 prosenttiin bkt:sta.

Tanskan julkinen talous on ylijäämäinen, joten varaa on.

Trumpia voi kiittää kannatuslukujen kasvusta myös Morten Messerschmidtin johtama populistinen Tanskan kansanpuolue.

Puoluejohtajaväittelyssä Messerschmidt esitteli Tanskassa tuomitun rikollisen kasvokuvaa aitoon Trump-tyyliin ja puhui ”ramadankalenterien vyörymisestä”. Väite viittasi ilmeisesti supermarkettien lapsille kaupittelemiin, joulukalentereita muistuttaviin ramadankalentereihin.

Maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikka on Tanskassa kestoteema vaaleista toiseen. Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäys Iraniin ja sitä seurannut konflikti on mitä mainioin alusta profiloitumiseen eli ehdotuksiin ulkomaalaispolitiikan kiristämisestä.

Murrosaika on höllentänyt poliitikkojen pidäkkeitä. Ilmaan singahtelee ehdotuksia, joita ei todennäköisesti ole tohdittu esittää vakaampina aikoina.

Pääministeri Frederiksen ehdottaa omaisuus- eli miljonääriveroa Norjan tyyliin. Vastaava laki oli Tanskassa voimassa edellisen kerran vuoteen 1997 asti. Silloin tanskalaisia muutti veroja pakoon Sveitsiin ja Britanniaan.

Luvassa on titaanien taisto demarien ja Tanskan elinkeinoelämän välillä.

Nykyisen hallituksen ulkoministeri, Moderaterne-keskustapuolueen puheenjohtaja Lars Løkke Rasmussen on pitänyt esillä mahdollista eurojäsenyyttä. EU-kansanäänestykset ovat Tanskassa valtava poliittinen riski, sillä ne ovat sitovia. Mutta voi myös ajatella, että yksi kansanäänestys sinne tai tänne ei nykymeininkiä hetkauta.

Ilmassa on myös vuodelta 1985 peräisin olevan ydinvoimakiellon purku ja samaan syssyyn ydinaseisiin satsaaminen. Maaliskuun alussa Tanska liittyi mukaan Ranskan ydinpelotehankkeeseen, jonka sisältö on tosin toistaiseksi hämärän peitossa.

Tanskan vaaleilla on maan kokoa suurempaa uutisarvoa. Ne kun ovat Slovenian parlamenttivaalien (22.3.) jälkeen toiset parlamenttivaalit EU-maassa sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen ja Euroopan välirikko kävi alkuvuodesta todella selväksi. Tanska myös oli välirikon keskipisteessä. Vaalit ovat hyvä mittari sille, miten EU-kansalaiset reagoivat muuttuneeseen tilanteeseen.

Maailman meno on sen verran levotonta, että tätä kirjoitettaessa on turhaa spekuloida, miten tanskalaiset maaliskuun lopulla äänestävät.

Sen voi sanoa, että he yleensä palkitsevat poliitikkojensa kampanja-ahkeroinnin: viime parlamenttivaaleissa äänestysprosentti oli 84,1 prosenttia. Demokratia on tanskalaisille selvästi arvokas asia.