Suomi hyökkäsi Norjaan

Vielä löytyy uutta löydettävää Suomen II maailmansodan taisteluista, osoittavat Emil Kastehelmi ja Aleksi Rikkinen Operaatio Nordlicht -kirjallaan.

Kastehelmi ja Rikkinen yhdistivät voimansa 2010-luvun lopulla ja keksivät käyttää uudenlaisia lidar-valotutkan mittaustuloksia Käsivarren alueen sotahistoriallisten kohteiden kartoittamiseen.

Kaksikko ryskytteli maastossa bunkkerilta toiselle. He löysivät purkamattomia miinoitteita ja ehjiä kranaatteja. Tuloksena oli loppuun myynyt Sturmbock-kirja (Atena, 2022).

Lapin sotaa ei ole tutkittu yhtä paljon kuin jatkosotaa, viimeisiä taisteluita ei juuri lainkaan. Saksalaiset vetäytyivät osana Nordlicht-operaatiota pohjoisempana sijaitsevin Stellung-asemiin, jotka ulottuivat Suomeen Kilpisjärven kylän länsi- ja itäpuolella.

Kolmessa kohdassa asemasodaksi jäätynyt sotiminen jatkui aina huhtikuulle 1945, paljaan maaston vuoksi lähinnä partioin, tykistön kesken ja ilmapommituksin.

Nyt Kastehelmi ja Rikkinen ovat selvittäneet kehittämillään tutkimusmenetelmillä noita viimeisiä taisteluita. Operaatio Nordlicht tarkentaa huomattavasti kuvaa, joka on ollut suomalaisille epäselvä jo sodan aikana.

Kirjassa esitetään esimerkiksi kentältä löytyneet todisteet siitä, että suomalaiset joukot ulottivat taistelut Norjan puolelle hävityspartiollaan. Kokonaisten linnoitettujen alueiden löytäminen on kaksikolta ollut iso urakka.

Olen itsekin etsinyt löytämättä tietoa suomalaisista joukoista, eversti Albert Puroman johtamasta Ryhmä Puromasta.

Mistä Puroman 2 000 sotilaan joukot oli koottu, ja miksi juuri he? Ryhmän voimat olivat heikot, sillä rintamavastuuseen se komensi ainoastaan reilut 600 sotilasta ja kaksi tykkiä. Saksalaisia vastassa oli 6. vuoristodivisioonan yhteensä liki 7 000 sotilasta ja satamäärin putkia.

Operaatio Nordlichtin katse on saksalaisissa joukoissa ja heidän linnoituksissaan, suomalaisia asemia kartoitetaan vähemmän. Toki syystä: ne olivat kevyempiä, eikä jälkiä maastoon juuri jäänyt. Henkilötasolle menevää tutkimusta olisi kuitenkin voinut olla enemmän. Ilmeisesti haastatteluihin ei ole pyrittykään löytämään vielä mahdollisesti elossa olevia entisiä sotilaita kertomaan eksoottisesta arktisesta tunturitaistelemisesta.

Silti Operaatio Nordlicht on uraauurtava teos, jossa historia ja nykypäivä yhdistyvät huikaisevalla tavalla. Se houkuttelee myös retkelle, kaksikon perässä, ihan sinne paljakalle. 

Emil Kastehelmi, Aleksi Rikkinen: Operaatio Nordlicht. 309 sivua. Atena, 2025.