Kimallusta pimeässä
Epävarmat ajat pitävät korut muodissa.
3
MIN
Muotisuunnittelija Simone Rochan kevään ja kesän 2026 naisten mallisto säihkyy. Strasseja ja kristalleja on koruissa, mutta niitä on ripoteltu myös kenkiin, hansikkaisiin, paitoihin – jopa pikkuhousuihin.
Eikä kyse ole vain yhden muotisuunnittelijan näkemyksestä. Kimaltavat ja värikkäät korukivet ovat nyt muodissa, ja niitä on jokaiselle oman budjetin mukaan, sanoo muotoilija ja muotiasiantuntija Carolina Forss.
Vaikka kullan ja hopean hinnat ovat nousseet, arvokorut kiinnostavat luksusmarkkinoilla shoppaavia asiakkaita.
The New York Timesin mukaan viime huhtikuusta syyskuuhun jalokivitalojen Buccellatin, Cartierin ja Van Cleef & Arpelsin myynti yhteensä nousi yhdeksän prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan. Ne kuuluvat samaan yritysryppääseen.
Korujen suosiota selitetään sillä, että epävarmoina taloudellisina aikoina ihmiset investoivat arvokoruihin, joiden he uskovat säilyttävän arvonsa.
Korut eivät kulu käytössä kuten laukut ja kengät, ja esimerkiksi kullan voi aina sulattaa ja käyttää uudestaan.
”Vaikka on ajateltu, että klassikkolaukut säilyttävät arvonsa, niin kyllähän ne myös kuluvat, sanovat myyjät mitä sanovat. Korun kääntäminen rahaksi on helpompaa kuin jonkin Lady Dior -laukun”, Forss sanoo.
Toistaiseksi koruilla on parempi maine kuin muilla luksustuotteilla. Julkisuudessa on noussut toistuvasti esiin epäilyksiä siitä, että luksusmuotitalojen tuotteita tehdään samankaltaisissa hikipajoissa kuin pikamuotiakin.
Marraskuussa Italian poliisi iski Firenzen lähettyvillä sijaitsevaan vaatetehtaaseen, jossa maahanmuuttajat tekivät 90-tuntisia työviikkoja 3,5 euron tuntipalkalla. Hikipajasta löytyi muun muassa Pradan laukkuja.
Korutkaan eivät ole aina puhtoisia. Jalometalleja ja -kiviä louhitaan usein konfliktialueilla epäselvissä työoloissa. Moni muistaa huippumalli Naomi Campbellin ”veritimantit”, jotka hän sai Liberian entiseltä presidentiltä, sotarikoksiin syyllistyneeltä Charles Taylorilta.
Sittemmin korujen ja varsinkin timanttien mainetta ovat parantaneet laboratoriossa kasvatetut timantit, joita ei pysty enää erottamaan aidoista.
Korubuumiin vaikuttanevat myös hyvin arkiset asiat, Forss arvelee. Vaatekaapit pullistelevat vaatteita, mutta korut eivät vie tilaa. Niitä on myös helppoa tuoda matkoilta. Mukavuudenhalukin liittyy koruihin, tavallaan.
”Ihmiset haluavat edelleen pukeutua mukavasti, mutta koruilla saa kohotettua arkista asua.”
Suomalaiset käyttävät niukasti koruja. Forssin mielestä käyttötavoissa näkyy kuitenkin sukupolvieroja. Nuoret aikuiset käyttävät koruja enemmän ja rohkeammin kuin vanhemmat. Myös miehet ovat alkaneet käyttää niitä, varsinkin sormuksia ja rannekoruja.
”Omassa kolmekymppisten tuttavapiirissäni villeimmät korujen käyttäjät ovat tällä hetkellä miehiä.”
Arvokorujen yhdistäminen pukukoruihin on Forssin mielestä mielenkiintoista. Erityisesti hän pitää vintagekoruista. Jos ei satu olemaan onnekas korujen perijä, löytöjä voi tehdä second hand -verkkokaupoista, kuten Vestiairesta.
Korumuoti on tällä hetkellä runsasta ja kerroksellista. Ohuita kaulaketjuja ja sormuksia voi olla useampi yhtä aikaa. Forss rohkaisee myös yhdistämään korva- ja kaulakoruja. Ilta-asuun voi tuoda lisää juhlavuutta lisäämällä yhden paksumman korun joukkoon. Markkinoilla on paljon tyttömäisiä ja siroja koruja.
”On söpöilyjuttuja, esimerkiksi timanttirusetteja ja kukkakoruja. Nimikorujakin näkee, Carrie-korujen jälkimainingeissa.”
Erilaiset kultakorujäljitelmät, jotka ovat usein ohuita kaula- ja ranneketjuja, ovat olleet monta vuotta todella paljon esillä. Nyt hopea on tehnyt paluun. Sitä näkee yhdistettävän kullan kanssa.
”Hopea tuntuu tällä hetkellä freesimmältä kuin kulta. Kun hopeakorun pinnassa on strasseja tai helmiä, korun pinta on heti kiinnostavampi kuin jos se olisi vain sileä.”
Suomalaisesta nykykorumuotoilusta Forss nostaa esiin Ildar Wafinin ja Keski-Pompun. Myös tanskalaiset korubrändit. kuten Tourell ja Sophie Bille Brahe miellyttävät.
”Esimerkiksi Tourell yhdistää tosi kauniisti hopeaa ja luonnonkiviä.”