Valtio määrää aina

Xunzi saattaa olla nykyihmisille sopiva kiinalainen filosofi kungfutselaisuuden kehältä. Hänen mukaansa nimittäin ihminen syntyy pahana. Ihminen on paha luonnostaan ja luonnoltaan.

Tästä perisynnin tapaisesta pääsee eroon oppimalla. Ja tottelemalla.

Xunzi oli aivan eri linjoilla kuin Kungfutse itse, jolle ihminen oli luonnostaan hyvä.

Läntisillä vertailukohdilla ilmaistuna Kungfutse on kuin Rousseau, jolle ihminen on hyvä kunnes yhteiskunta tärvelee, ja Xunzi on kuin Hobbes, jolle ihminen pitää sosiaalistaa ja pakottaa ulos luonnonhirviön tavoistaan.

Gaudeamuksen Xunzi-kokoelma antaa perspektiiviä maailmankauteen, joka alkaa näyttää perin kiinalaiselta. Meillä on satoja vuosia kelailtu antiikin Kreikan ajattelijoita. Hiukan myöhemmin elänyt (noin 310–237 ennen ajanlaskun alkua) kiinalainen näki maailman toisin kuin klassisen kauden Ateenassa nähtiin, joskin Platon tulee paikoin lähelle.

Taistelevien läänitysvaltioiden aikakauden opettaja ja virkamies sai oppilaita, jotka kehittivät legalistisen oppisuunnan kaaosta poistamaan. Suuntaus korosti lain valtaa, johtajan asemaa henkilön sijasta ja vallankäytön menetelmiä sekä voimaa.

Xunzin teoksen 32 esseemäisen luvun vaiheita ovat lait ja niiden toimeenpano. Sodankäynti kuuluu siihen.

Ihminen on Xunzin mukaan viheliäinen tapaus, ainakin ahne ja itsekäs. Moraali on täysin ihmisten tuotantoa, keinotekoista mutta välttämätöntä. Toisaalta Xunzi arvosti ihmistä oppivana olentona, joka älyllään voittaa luontonsa sekasorron. Taikauskosta oppineella ei ollut hyvää sanottavaa.

Lännestä voinee ottaa vertailukohdaksi renessanssin Machiavellin, joka ehkä suotta on ymmärretty hirmuvallan tukijana. Hän suhtautui valtaan käytännöllisesti ja myös ironisesti.

Kiinalainen nykyfilosofi Li Zehou on sanonut, että ilman Xunzia ei olisi Han-kauden kungfutselaisuutta, ja ilman sitä ”on vaikea kuvitella, millainen Kiinan kulttuurista olisi tullut”.

Jos siis halutaan ymmärtää Kiinaa, tämä rationalismilla operoiva ja raskaan filosofinen valtio-opillinen teos on syytä tuntea. Oppihistoriallisesti se ylittää meidän eurosentrisyytemme kehykset, mutta on varmasti syytäkin. Kuten jopa maailmantilanne osoittaa, me emme ole yksin, ainoina oikeassa ja lopputotuus kaikesta. Me haluamme olla, mutta maailma ei toimi niin.

Vähän jos ottaa ylimieltä pois puserosta, niin kiinalaiseen ajatteluunkin voi tutustua. 

Xunzi – valtio-oppia muinaisesta Kiinasta. Suomentanut ja toimittanut Jyrki Kallio. 341 sivua. Gaudeamus, 2025.