Viihdettä hyvästä syystä
Löytänän pikkukylän kesäteatteri sai Kansallisteatterin näyttelijät muuttamaan kesäksi Keski-Suomeen.
4
MIN
Suomalaiseen maalaismaisemaan kuuluu kesän kuukausina kesäteatteri. Esityksiä pikkukylissä on satoja.
Keski-Suomessa Viitasaarella kesäteatterin pariin on saatu poikkeuksellisen päteviä voimia, kun pääroolin Löytänän kylällä tekee Vesa Vierikko.
Ministeri tulee! -hupailu on Löytänän kesäteatterin neljäs tuotanto.
Myös muut näyttelijät ovat ammattilaisia kuten Jyväskylän kaupunginteatterin Jussi-Petteri Peräinen. Näytelmän tuo lavalle Kansallisteatterin pitkäaikainen näyttelijä Juha Varis, jonka puoliso, Vesa Vierikon tytär Helena Vierikko tekee isänsä rinnalla toisen päärooleista.
Varis on kotoisin Löytänältä, joka on nykyisin muutaman kymmenen asukkaan kylä Keski-Suomen järvimaisemissa. Hän kasvoi siellä isovanhempiensa luona 16-vuotiaaksi, kunnes teatteriura vei vuonna 1988 maailmalle.
Ovet paukkuen Varis ei kotikylästään lähtenyt. ”Kylästä jäi paljon hyvää kannettavaksi mukaan, joten olen ajatellut, että voin omalta osaltani laittaa hyvää kiertämään”, Juha Varis sanoo.
”Jos jossain tällaisen projektin teen, niin se on juuri täällä.”
Ja se projekti on aika iso, kokonainen talo.
Varis katsoi kylällä komealla paikalla seisovaa vanhaa koulurakennusta. Se oli muutettu kylätaloksi, mutta toimintaa siellä ei juuri ollut. Sata vuotta täyttävä rakennus oli myös pahasti rempallaan.
Jotain piti tehdä.
”Jos vapaaehtoistyö loppuisi, Suomessa ei tapahtuisi mitään. Se on niin merkittävä osa nuorisourheilua, kulttuuria, paikallispolitiikkaa, rakennusperintöä – kaikkea.”
Jokaiselle tulee elämässään se hetki, että vastuuta on omassa yhteisössään otettava, tavalla tai toisella.
”Ihmiset tekevät valtavan määrän töitä ilmaiseksi. Suomessa on vielä olemassa välittämisen kulttuuri.”
Varis päätti, että rakennus on kunnostettava. Rahaa ei ollut, joten sitä piti tehdä.
Talkootyön keinoksi valikoitui teatteri.
”Se on se minkä minä osaan, en osaa perustaa esimerkiksi lääkäriasemaa.”
Hanke on saanut Leader-tukea EU:n maaseuturahaston kautta, ja Viitasaaren kaupunki on toiminut hankkeessa välirahoittajana. Osa useiden satojen tuhansien eurojen kunnostusbudjetista on tullut teatteria tekemällä.
”Sen perustin, että aina ei tarvitsisi olla lakki kourassa ja olisimme omavaraisempia. Uskon kulttuuriin työnä. Ihmiset haluavat yhä nähdä asioita, kokea elämyksiä.”
Taiteilijana Varis kertoo kokevansa tärkeäksi tehdä sellaisia asioita, joista katsojat pitävät. Se tarkoittaa Löytänän esityksissä hyväntuulisuutta, kuten tänä kesänä veijarikomediaa.
”Meillä murhatkaan eivät ole kunnollisia murhia, vaan kevyitä sunnuntai-iltapäivän tappoja.”
Mielikuvia herätellään vanhojen Suomi-Filmien kuvastolla. Kommelluksia sattuu ja rakkautta on ilmassa.
”Yleisö viihtyy, koska me tekijät viihdymme. Täällä pääasia on näyttelemisen riemu.”
Löytänän vanhan koulurakennuksen pelastamiseen on myös henkilökohtainen syy. Variksen isoisän isä oli yksi heistä, jotka olivat sata vuotta sitten sitä nostattamassa.
”He tappelivat 14 vuotta koulun puolesta”, Varis sanoo.
”Ajattelin, että tämä on verenperintöäni ja minun hommani.”
Ensimmäinen näytäntökesä oli 2022, jolloin mukana olivat muun muassa Kansallisteatterista tutut Heikki Pitkänen, Pirjo Määttä ja Anna-Leena Sipilä. Vanhan kyläkoulun pihalle järven rantaan valmistui talkoilla katettu katsomo 400 katsojalle.
Istuinlankut sahattiin paikalta kaadetuista hongista, ja kylän kirvesmiehet loihtivat niistä myös näyttämön.
”Hanke on ollut menestys, mikä on ruokkinut vielä entisestään ihmisissä halua osallistua tekemiseen.”
Myös lavalla olevat näyttelijät viettävät lähialueilla kesiään. Mutta toisaalta: he ovat ammattilaisia.
Kesäteatterit ovat monesti eräänlaista terapiatoimintaa paikallisille intomielille, mutta Löytänällä lavalla olevat ovat meritoituneita taiteilijoita.
”Tässä on tosiaan kyllä toinen lähtökohta”, Varis sanoo ja naurahtaa. ”Kun ammattilaiset ilottelevat, näytelmä kohottautuu. Ammattitaito on pohjalla, mutta kevyemmin tekemisestä tulee siihen vähän ekstraa. Mutta hyväntekeväisyyttähän tämä meille on.”
Variksen mukaan sellaista kirpputoria ei saa perustettua eikä sellaisia arpajaisia järjestettyä, joiden tuloilla remontti rahoitettaisiin.
Silti nykyinen kyläseuran puheenjohtaja uskoo varainkeruussa myös makkaran voimaan. Sitä menee esitysten yhteydessä jälleen valtava määrä.
”Pullaa myymme näytäntökauden aikana 3 500 ja makkaraa 2 000 kappaletta.”
Varis ja Vierikot viettävät Löytänällä aikaa Variksen vanhalla kotitilalla.
Peltoa ei enää viljellä kuin maisemanhoidollisin syin, eli kauraa tai auringonkukkia silloin tällöin. Tila on kuitenkin 125-vuotias, joten remontoimista on piisannut.
”Pappani oli puuseppä, joten onneksi olen saanut tekemisen mallia häneltä ja monet asiat hoituvat omin voimin”, Varis sanoo.
”Ainoastaan sähköihin minä en koske.”
Edessä on jälleen hikinen kesä.
Helena Vierikko, Juha Varis: Ministeri tulee! Löytänän kesäteatteri (Rinteentie 19, Viitasaari) 19.7. asti.