Koeteltua urheutta

Todellisuus ja fiktio kohtaavat sarjakuvassa kiehtovasti. Onpa kyseessä historial­linen tapahtuma tai seikkailukertomus, lukija saattaa päätyä pohtimaan uusia maailmoja.

Aikovat vallata Suomen kronikoi talvisodan poliittiset kohtalonhetket. Matti Niemisen ja Daniel Stollen teos sukkuloi kabineteissa, ja rintama jää taustalle. Dramaattinen kuvitus ja taiten rytmitetty tekstiaines tihentävät käänteet. Presidentti Kallion toteamus kiteyttää kylmäävän tunnelman otsikossa. Mennyt kertautuu nyt, kun Ukraina puolustautuu Venäjän hyökkäykseltä ja suurvallat pelaavat pelejään muista piittaamatta.

Sotaan joutuu Corto Maltesekin. Aseiden ja antiikkiesineiden salakuljetus vuoden 1928 Meksikon valtataistelun tiimellyksessä voi viedä hengen, sillä ennustuksen mukaan kuolema väijyy Cortoa ja se puhuu espanjaa. ”Äidinkieltäni. Voitaisiin tulla juttuun”, kuuluu antisankarin lakoninen vastaus. Elämänviiva-albumin tuttuja hahmoja ovat irlantilaiskapinallinen Banshee O’Danann ja munkki Rasputin. Seikkailun autenttinen henkilö on lentäjä Charles Lindbergh, joka tukee häikäilemättä paikallista eliittiä kapinallisten kukistamisessa.

Joonas Järven ensimmäinen pitkä sarjakuvateos on mystinen odysseia kuihtuvalla planeetalla. Uumenen graafisesti kunnianhimoinen kerronta juontuu kiinnostuksesta maisemiin ja kuvitteellisiin tiloihin.

Hahmoista välittyy tekijän manga-tausta. Dalet ja Metti ovat ainutlaatuisia: eivät ihmisiä mutteivat eläimiäkään. Puhdas sydän on kaksikon supervoima. Elämänpuu ja maailman pelastaminen tuovat tarinaan ikiaikaisia vivahteita. Kuvitus olisi vieläkin nautittavampi isommassa koossa, yksityiskohdissa kun riittää tutkittavaa.

Kärpästen herrassa poikajoukko päätyy autiosaarelle. Pian ryhmän vahvin alkaa kahmia valtaa itselleen. William Goldingin romaanin sarjakuvasovituksen piirrosjälki on upeaa, samoin valonkäsittely. Aimée de Jongh tavoittaa tarinan ytimen koskettavasti.

Klassikko on Ruusun nimikin, jonka Milo Manara on sovittanut näköisekseen sarjakuvaksi. Avausosassa hän paisuttaa miljööt painajaismaisen monumentaalisiksi. Ihminen häviääkin luostarin puitteisiin ja yläkerroksen kirjastolabyrinttiin. Sanattomat ruudut tuovat kaivattua ilmaa kerrontaan. Erotisoiva naiskuva on tyypillistä Manaraa, mihin inkvisitio lisää synkeän tason.

Kaurisjahdin päähenkilö kipuilee identiteettinsä kanssa syrjäisellä saarella. Kautta aikain ravinnon niukkuus ja ulkoiset uhat ovat kurittaneet paikallisia. Uusi kaurisjahti sulautuu yllättäen toiseen todellisuuteen. Samalla sopeutumattoman miehen kokemukset liukuvat queer-sävyiseen mystiikkaan. Luke Herrin ja Siiri Valjakan teos sai alkunsa Örön saarella Valjakan taiteilija­residenssissä. Tarinassa ja dialogissa on itämerensuomalaista juurevuutta.

Mitä yhteistä on banaanikärpäsillä ja apinoilla? Ne kävivät avaruudessa ennen ihmistä. Johanna Aulénin Eläimet lensivät ensin tarkastelee avaruusmatkailua eläimiä rakastavan ihmisen aistein ja aikamme näkökulmasta. Kontrasti on jyrkkä kylmän sodan hyytävään hyötyajatteluun. Kerronta on yksityiskohtaisen informatiivista lähde­viitteitä myöten. 

Matti Nieminen, Daniel Stolle: Aikovat vallata Suomen. 96 sivua. Suuri Kurpitsa, 2025.

Juan Díaz Canales, Rubén Pellejero, Hugo Pratt: Corto Maltese – Elämänviiva. Suomentanut Heikki Kaukoranta. 80 sivua. Jalava, 2025.

Joonas Järvi: Uumen. 128 sivua. Zum Teufel, 2025.

Aimée de Jongh, William Golding: Kärpästen herra. Suomentanut Jouko Ruokosenmäki. 352 sivua. Like, 2025.

Milo Manara, Umberto Eco: Ruusun nimi, osa 1. Suomentanut Jukka Nyman. 71 sivua. Story House Egmont, 2025.

Luke Herr, Siiri Viljakka: Kaurisjahti. 75 sivua. Zum Teufel, 2025.

Johanna Aulén: Eläimet lensivät ensin. 122 sivua. WSOY, 2025.