Äitiys hajottaa ­kirjailijan

tanskalainen kirjailija Olga Ravn (s. 1986) hakeutuu kahdessa suomennetussa teoksessaan länsimaisen keskiluokan tunnemaaston ytimeen, työ- ja perhe-elämän outouksien äärelle.

Sanna Mannisen kääntämä Alaiset: 2100-luvun työpaikkaromaani (Kosmos, 2022) vie avaruuteen, tuntematonta planeettaa kiertävälle avaruusalukselle. Ravn käsittelee modernia elämäntapaa tieteisromaanin ja toisaalta runouden keinoin.

Tuoreempi suomennos Minun työni on sekin lajityypiltään hybridi. Äidin ja kirjailijan työnkuvaksi ja häilyväksi identiteettikertomukseksi hahmottuvassa romaanissa Ravn yhdistelee päiväkirjamerkintöjä, lääkärien muistiinpanoja, esseetä ja runomuotoa. Sävy on intiimi, raskas ja raivokas.

Romaani sisältää monta alkua ja loppua. Kolmekymppinen kirjailija Anna yrittää koota ja ymmärtää kirjailijaminäänsä ja elämäänsä äidiksi tulemisen jälkeen.

”Kuvitellaan hetki, että tämän onkin kirjoittanut joku muu. Joku toinen nainen, ihan erilainen kuin minä. Kutsutaan häntä Annaksi”, Ravn aloittaa romaaninsa.

Kerronnalliset ratkaisut tekevät äitiyden ristiriitaista kokemusta näkyväksi. Kirjailija-Ravnin ja romaanin Annan väliin syntyy oudontava tila. Tekijän ja romaanihenkilön identiteetit sekoittuvat.

Tuoreen äitiyden kehollisuus ja kaikennielevyys ravistaa Annan paikkaa myös vaimona. Ravn kuvaa raadollisesti perheellisen parisuhdetta. Annan suhde Aleksiin on riippuvuutta mutta myös pakkoa.

Kerronta haroo ajassa ennen ja jälkeen synnytyksen. Synnytyskipuja Ravn vertaa hirtehisesti Raamatun väittämiin lapsenpäästämisen kokemuksista. Jeesus kävi läpi paljon, mutta ei ollut sentään synnytyksen kokemusasiantuntija.

Sitä joka kertoja aiemmin oli, ei ole enää. Tilalla on Annan arkisia tekoja, ahdistusta ja epäilyä. Vierautta itsessä ja maailmassa.

”Ollessaan lapsen kanssa hän ei ole oma itsensä vaan jotain muuta. [––] Mutta kun hän ei ole lapsen kanssa, tuntuu kuin osa hänestä puuttuisi.”

Kirjailijalle äidiksi tuleminen näyttäytyy fiktion menettämisenä. Paluu kirjoittamisen äärelle on Annalle haastavaa. Onko muuta mahdollisuutta kuin antaa äitiyden näkyä tekstissä? ”Ääni on vankina synnytyssalissa, johon en enää pääse.”

Ravnin Vahalapsi-romaanin suomennos julkaistaan myöhemmin tänä keväänä. Se on kustantajan mukaan tositapahtumiin perustuva kauhuromaani 1600-luvun noitakäräjistä. Tanskalaiskirjailija kirjoittaa ihmisyyden keskeisistä kokemuksista sekä etäännyttäen että sisäistyneesti. 

Olga Ravn: Minun työni. Suomentanut Outi Menna. 405 sivua. Kosmos, 2024.