Rivitaloista ­kaupunkeihin

2 MIN

Satatuhatta vuotta. Panu Savolainen tarkastelee Suomen arkkitehtuuria avarasta perspektiivistä. Arkkitehtuurin historian tutkija ja opettaja jakaa Tieto-Finlandias­ta kilpailevassa teoksessaan uutta tietoa menneestä ja avaa näkökulmia tulevaan. Aikajänne edellisen jääkauden päättymisestä tilastojen ennustamaan seuraavaan jääkauteen luo kaikupohjaa näkemyksille kestävyydestä, planetaarisista kriiseistä ja rakennetun ympäristön lukutaidosta.

Koska ympäristökatokatastrofit ovat kokemaamme todellisuutta, alalla tulisi keskittyä rakennusten säilyttämiseen ja suojeluun, onhan rakentaminen suurimpia globaaleja ilmastonmuutoksen kiihdyttäjiä.

Savolaisen mukaan jo metsästäjä-keräilijät perustivat pysyviä asuinsijoja toisin kuin aiemmin ajateltiin. Suomen vanhimmat löydetyt rakennukset tehtiin Lappeenrannan Kuurmanpohjaan noin 10 700 vuotta sitten. Pohjanmaan Jätinkirkot ovat ainutlaatuisia koko planeetalla. Ihmiset latoivat monikymmenmetriset vallimuodostelmat luonnonkivistä vajaat 5 000 vuotta sitten.

Suuret, rivitalomaiset rakennukset yleistyivät Suomessa noin 6 000 vuotta sitten. Nykytiedon valossa näin isoja rakennuksia tehtiin seuraavan kerran vasta keskiajalla, kun pystytettiin ensimmäiset kivikirkot.

Varhaiset rakentajat käyttivät luonnonmateriaaleja oksapunoksista saveen ja puusta tuoheen. Rautakauden lopulla Suomessa alettiin rakentaa hirsistä tavalla, joka säilyi 1900-luvulle vallitsevana rakennustekniikkana. Kierrätys oli arkea. Esimerkiksi kivikirkkojen tieltä purettujen puukirkkojen hirret huutokaupattiin pitäjäläisille.

Arkkitehtuuri ei muuttunut kertarysäyksellä. Erilaiset rakennustekniikat olivat käytössä pitkään yhtä aikaa. Parintuhannen vuoden takaisessa Suomessa rakennettiin yhä myös kivikaudelta periytyviä, osin maahan kaivettuja rakennuksia. Kaupungistuminen käynnistyi keskiajalla systemaattisena toimintana ja jatkuu yhä. Lähiöt ovat merkittävin toisen maailmansodan jälkeinen kaupunkisuunnittelun innovaatio. Suurin osa Suomen suurten kaupunkien rakennetusta pinta-alasta on lähiöitä, joissa asuu yli miljoona suomalaista.

Tällä vuosituhannella Suomessa on purettu ainakin tuhat rakennusta vuodessa. Purkuaalto on mittavampi kuin 1960-luvun kaupunkikeskustojen hävitys. Nyt revitään vain muutaman vuosikymmenen ikäisiä rakennuksia tarpeettomina tai viallisina.

Savolaisen mukaan lyhytkatseista kierrettä on hankala perustella. Seuraukset maksaa ensin kuluttaja ja lopulta maapallo – jo ennen seuraavaa jääkautta. 

Panu Savolainen, Aleks Talve (valokuvat): Arkkitehtuurimme vuosituhannet. 312 sivua. Sammakko, 2024.