Kamppailu yhtenäisestä vaalijärjestelmästä

Yhdysvaltain perustuslaki on vanha, peräti vuodelta 1787. Siihen on tehty vuosien saatossa kaikkiaan 27 lisäystä. Keskeisenä syynä monimutkaisuuteen ja sekavuuteen on se, että USA on liittovaltio.

Yhdysvaltojen vaalijärjestelmän ja poliittisen areenan kiemurat näyttävät eurooppalaisesta näkökulmasta erikoisilta. Federalismin hengessä liittovaltio ei saa rajoittaa osavaltioita liikaa, jotta niille jää valta säätää omia lakejaan äänestyskäytännöistä. Viidenkymmenen osavaltion lakien ja vaalijärjestelmien välillä on paikoitellen suurta vaihtelua.

Yhdysvalloissa vallan kolmijako toimii niin, että hallintoelimet eivät ole liian itsevaltaisia. Presidentin valtaa tasapainottavat kongressi ja korkein oikeus. Kaksikamarinen kongressi koostuu ylähuoneesta eli senaatista ja alahuoneesta eli edustajainhuoneesta.

Määrävähemmistön suoja on vankka. Esimerkiksi vaalijärjestelmää uudistaviin perustuslain lisäyksiin vaaditaan kongressin molempien huoneiden kahden kolmasosan enemmistön äänet.

Vaalijärjestelmän ymmärtämistä vaikeuttavat vielä erimittaiset kaudet.  USA:n kansalaiset pääsevät käytännössä äänestämään presidentistä tai kongressin jäsenistä joka toinen vuosi. Senaattorien kausi on kuusi vuotta ja edustajainhuoneen jäsenten kaksi. Jälkimmäiset vaihtuvat kokonaan kahden vuoden välein. Senaattorien kierto tapahtuu kahden vuoden välein siten, että yksi kolmasosa senaatista on aina uudelleen valittavana. Nämä äänestykset ajoittuvat presidentinvaalien kanssa samoille vuosille sekä presidentinvaalien välissä oleville niin sanotuille välivaalivuosille.

Eurooppalaisesta näkökulmasta politiikan kaoot­tisuutta lisää presidentinvaalien valitsija­miesjärjestelmä. Valitsijamiesten määrä on asetettu kussakin osavaltiossa suhteessa väkilukuun, mutta jokainen ääni ei ole samanarvoinen. Useimmissa osavaltioissa on käytössä enemmistövaalitapa, jolloin kaikki kyseisen osavaltion valitsijamiehet menevät sille, joka on saanut eniten ääniä. Osavaltiotason enemmistövaalitavasta poikkeaa vain kaksi osavaltiota, Maine ja Nebras­ka. Niissä valitsijamiehet jaetaan osavaltion sisällä vaalipiirikohtaisesti.

Jos erot ehdokkaiden kannatuksessa jäävät pieniksi, voidaan päätyä tilanteeseen, jossa vähemmän ääniä koko valtion tasolla saanut valitaan presidentiksi. Näin on käynyt tällä vuosituhannella jo kahdesti, George W. Bushin valinnassa 2000 ja Donald Trumpin valinnassa 2016.

Valitsijamiesjärjestelmä tuo myös vaa’an­kieli­osavaltioille suuren merkityksen. Vuoden 2020 vaaleissa Pennsylvaniaa, Wisconsinia ja muutamia muita tasaväkisiä osavaltioita tarkasteltiin mielenkiinnolla, koska niiden äänten jakautumisen oletettiin ratkaisevan vaalituloksen.

Viime vuosikymmenten presidentinvaaleissa Floridan voittaja on lähes varmasti voittanut koko kisan. Miljoonia kalifornialaisia republikaanisen puolueen äänestäjiä sen sijaan saattaa turhauttaa, että demokraattien saadessa aina enemmistön äänistä osavaltion kaikki valitsijamiehet menevät joka kerta demokraateille. Republikaanien äänet eivät silloin päädy mitenkään puolueen hyödyksi.

Ennakkoäänestys on käytössä myös Yhdysvalloissa, mutta osavaltiokohtaiset erot ovat suuret. Esimerkiksi ennakkoäänestyksen kesto vaihtelee. Niin ikään äänestyspaikkojen määrissä on suuria eroja.

Äänestäjien tulee lisäksi rekisteröityä erikseen. Yli puolessa osavaltioista on mahdollista ilmoittaa rekisteröitymisen yhteydessä, minkä puo­lueen äänestäjäksi haluaa tulla merkityksi.

Äänestyspaikkojen määrä vaikuttaa suoraan äänestämisen helppouteen. Osavaltiokohtaiset säädökset mahdollistavat äänestyspaikkojen lisäämisen tai vähentämisen. Vuoden 2016 presidentinvaaleissa ainakin New Yorkin ja Arizonan osavaltioissa raportoitiin ongelmista, jotka aiheutuivat siitä, ettei äänestyspaikkoja ollut tarpeeksi suhteessa äänestäjien määrään. Äänestämään tulleet joutuivat jonottamaan jopa useita tunteja.

Tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni joutuu jättämään äänestyksen väliin jonojen kasvaessa kohtuuttomiksi, ei ole. Kaikki halukkaat eivät kuitenkaan voi jäädä äänestyspäivänä odottamaan useiksi tunneiksi vuoroaan. Äänestyspäivä on tiistai ja töistä poissaolo on varsinkin alempaan tuloluokkaan kuuluville usein vaikeaa. Tämä kyseenalaistaa järjestelmän tasa-arvoisuuden.

Tiistai on jäänne menneiltä ajoilta, jolloin se soveltui maanviljelijöiden työn ja sunnuntain jumalanpalveluksien aikatauluun. Vaalipäivän siirtoa on ehdotettu usein, mutta toistaiseksi ei ole päästy yksimielisyyteen siitä, pitäisikö äänestyspäivä siirtää viikonlopulle vai olisiko siitä tehtävä kansallinen vapaapäivä.

Presidentinvaalien äänestysprosentti on pysynyt alhaisena, 55–65 prosentin paikkeilla. Vuoden 2020 vaaleissa se oli ennätyksellisen korkea, kun Joe Biden valittiin virkaan ja äänestämässä kävi 66 prosenttia äänioikeutetuista.

Yksi merkittävimmistä äänioikeutta koskevista korkeimman oikeuden päätöksistä oli vuonna 2013 Shelby County v. Holder. Siinä oikeus kumosi osia 1960-luvulla säädetystä lainsäädännöstä. Päätös toi kaikille osavaltioille vapauden muuttaa omaa vaalilainsäädäntöään ilman liittovaltion hyväksyntää. Tilanne muistuttaa tämänhetkistä kamppailua aborttioikeudesta, jossa osavaltiot ovat nyt vapaita päättämään asioistaan itse.

Yhdysvallat kipuileekin osaksi valtiomuotonsa takia. Yhtäällä kansa on jakautunutta ja kaik­kien arvoja on vaikea miellyttää. Toisaalta eripuraa syntyy, kun päätökset koetaan eriarvoistavina maan sisällä. Ja liittovaltio halutaan pitää yhtenäisenä.

Vaalipiirien määrittely paikallistasolla on myös oma taiteenlajinsa. Rajoja haluavat vetää uusiksi niin demokraatit kuin republikaanitkin. Väestönlaskennan avulla ja vaalipiirirajojen muuttamisella voidaan pyrkiä saamaan itselle mieluisampi tulos vaaleissa.

Kikkailua harrastetaan myös vankien kustannuksella. Heidät saatetaan alueittain laskea mukaan väestöön, vaikka heillä ei ole äänioikeutta kuin Mainessa ja Vermontissa. Vapautumisen jälkeenkin heiltä voidaan evätä äänioikeus.

• Yhdysvaltojen vaalit eivät kiinnosta – ja luulen, että kyse on omaa kokemustani laajemmasta ilmiöstä, kirjoittaa Suvi-Anne Siimes. Kolumni

  Yhdysvaltojen vaalit eivät kiinnosta – ja luulen, että kyse on omaa kokemustani laajemmasta ilmiöstä

  5 MIN

Sekava osavaltiokohtainen vaalijärjestelmä kannustaa juristeja etsimään siitä porsaanreikiä. Kaikki haluavat soveltaa lakeja omaksi edukseen. Nykyisestä tilanteesta hyötyvät poliitikot eivät helpolla luovu saavutetuista eduistaan.

Voisi ajatella, että demokratiassa vaalien pitäisi heijastaa mahdollisimman hyvin kansan mielipidettä. Yhdysvalloissa pakkaa sekoittaa kuitenkin maan liittovaltioluonne. Muutokset ovat epätodennäköisiä, koska perustuslaki on jäykkä ja sen muokkaaminen vaivalloista.

Suurin vääristymä on, että senaattoreja on kaksi jokaisesta osavaltiosta. Esimerkiksi Kalifor­niassa on asukkaita lähes 40 miljoonaa ja Wyomingissa vain 0,5 miljoonaa.

Mikäli kahtiajako syvenee, USA saattaa ajautua kestämättömään tilanteeseen. Jos kansalaisten tyytymättömyys kohoaa tarpeeksi suureksi, se voi näkyä myös vaaliuurnilla.

Mutta toisaalta historia on osoittanut, että kongressin jäsenet tai presidentit eivät ole olleet kovin aktiivisia ajamaan vaaliuudistuksia. Niistä puhutaan yleensä hetken aikaa vaalikampanjan aikana, mutta ideat eivät ota tuulta purjeisiin tai ne hukkuvat kiinnostavampien päivänpolitiikan aiheiden alle virkaanastujaisten jälkeen.

Shelby County v. Holder -päätöksen voi myös nähdä askeleena taaksepäin vaalijärjestelmän yhtenäistämisessä. Liittovaltiolla on vain rajallisesti keinoja kontrolloida, mitä osavaltiot tekevät vaalilakiensa suhteen.

Voikin perustellusti kysyä, onko Yhdysvallat lainkaan menossa kohti tasapuolisempaa äänestysjärjestelmää. Siis sellaista, jossa kaikilla kansalaisilla olisi samanlainen mahdollisuus vaaliuurnille ja jokaisen ääni painaisi yhtä paljon. 

Maria Takalainen on filosofian maisteri, joka työskentelee asiantuntijana Helsingin yliopiston kansainvälisen koulutusyhteistyön palveluissa.

Teksti on julkaistu ensi kertaa Kanavassa 5/2024. Kanava on mielipidelehti, jonka kirjoitukset edustavat kirjoittajan omaa näkemystä. Kanavan voit tilata täältä.

• Viikon kuva

  Vihdoin yhdessä! Elon Musk riemuitsi Donald Trumpin kampanja­tilaisuudessa

  1 MIN