Mihin katosi suomalaisten kielitaito?
Kielitaidon hiipuminen hämmentää. Esimerkiksi Ylen urheilulähetyksissä vaikuttaa, ettei kukaan osaa saksaa eikä edes ruotsia.
1
MIN
Mikko Hautalan näkökulmakirjoitus ”Kulttuurikansa vai rallienglanti?” (SK 27/2024) oli aivan täyttä asiaa, mutta aihe huolestuttaa.
Isäni ja kuusi veljestä kävivät Sortavalan lyseon 1920- ja 1930-luvulla. Se oli niin sanottu klassinen lyseo. Vieraat kielet olivat latina ja saksa. Isästäni tuli lääkäri, ja hän puhui sujuvasti saksaa ja väitti kommunikoivansa muun muassa romanialaisen kollegansa kanssa latinaksi. Itse sain koulussa osakseni pitkän saksan. Ratkaisevaa kielitaidolleni oli aika vaihto-oppilaana kahtena kesänä Bayreuthissa. Työelämässä oli saksan ja ruotsin taidosta suurta hyötyä, englanti tuli siinä sivussa.
Nyt hämmästyttää näiden lähikieltemme hiipuminen. Esimerkiksi Ylen urheilulähetyksissä vaikuttaa, ettei kukaan osaa saksaa eikä edes ruotsia. Lyhyehköt haastattelut tehdään englanniksi.
Historiaamme ja kulttuuriimme peilaten saksan kielen ja saksalaisten yliopistojen vaikutus on näkyvä: Maunu Tavast ja Prahan yliopisto, Mikael Agricola ja Wittenberg, J. V. Snellman ja Tübingen ja niin edespäin. Joten alkaa huolestuttaa, miten käy eurooppalaisille kielille.
Englanti dominoi, mutta sehän on ameriikkaa! Jos kuuntelette aidon britin ja yhdysvaltaisen republikaanipolitiikon äännähtelyä, huomaatte eron.