Komiikka verissä

Ennen vanhaan tarinoissa karattiin kotoa sirkuksen mukaan, mutta Aurélia Thierrée (s. 1971) sanoo leikkimielisesti, että karkasi teini-ikäisenä sirkuksesta kouluun.

”Hyppy uuteen ja tuntemattomaan on aina seikkailu. Esiinnyin vanhempieni kanssa jo lapsena enkä muistanut muuta elämää kuin kiertueet. Minulle yhdessä paikassa asuminen ja koulussa käyminen oli uutta ja jännittävää”, Thierrée sanoo puhelimitse. Nykysirkusesitys Bells and Spells on vienyt hänet Geneveen.

Sirkustaiteilijan vanhemmat ovat Victoria Thierrée-Chaplin ja Jean-Baptiste Thierrée.

Aurélia esiintyi heidän teoksissaan Le Cirque Bonjour, Le Cirque Imaginaire ja Le Cirque Invisible ympäri Eurooppaa nelivuotiaas­ta alkaen.

Äiti on Charlie Chaplinin tytär. Aurélia Thierrée oli kuusivuotias, kun elokuvakomedian mestari kuoli, eikä hän muista isoisästään paljoa. ”Hän oli jo hyvin vanha. Siksi en lapsena edes oikein yhdistänyt häntä elokuvien hahmoon, mutta olen niiden suuri fani. Chaplin oli niin suuri julkinen hahmo, että ehkä hän kuuluu pikemminkin yleisölleen kuin suvulleen.”

Aurélia Thierrée vastaa kärsivällisesti mutta lyhyesti kysymykseen isoisästään. Se esitetään aina.

Pako sirkuksesta ei jäänyt lopulliseksi. Aikuisena Thierrée kuuli taas näyttämöiden kutsun. Hän on esiintynyt kabareessa, teatterissa, varieteessa, elokuvissa ja etenkin 20 viime vuotta nykysirkuksessa.

”Lapsuuden ja nuoruuden esiintymiset tuntuivat absurdilta unelta. Aloin kaivata niiden hetkellistä hulluutta”, Thierrée sanoo.

Komediaa on pitkälti sirkuskin, joten tavallaan Thierrée on samassa ammatissa jo sukunsa kolmannessa polvessa. Onko hän perinyt jotain työhönsä Chaplinilta?

”Toivon, että olisin! Mutta minä tulen sirkuksesta, joka on eri asia kuin elokuva. Joten vaikea sanoa.”

Uuden uransa varhaisvaiheissa Thierrée kiersi omalaatuisen brittiläisen varieteeyhtye Tiger Lilliesin kanssa. Se nähtiin Helsingissä G Livelabissä pitkästä aikaa maaliskuussa. Yhtyeen mainitseminen saa Thierréen ilahtumaan.

Tiger Lillies sävelsi musiikkia Thierréen varhaiseen Oratorio-esitykseen. Oratorio (2003) oli ensimmäinen Aurélia Thierréen ja Victoria Thierrée-Chaplinin yhteistöistä, joissa molemmat olivat aikuisia. Se kiersi maail­man näyttämöitä kahdeksan vuotta samoin kuin seuraava Murmures des murs (2011).

Äidin ja tyttären kolmas yhteinen esitys Bells and Spells sai ensi-iltansa 2019.

Kansallisteatterin esitys 18. toukokuuta on ollut jo tovin loppuunmyyty.

Esittelytekstin mukaan se kuvaa parantumatonta kleptomaania, joka joutuu varasta­miensa esineiden armoille. Naulakko, tuolit ja muut esineet heräävät henkiin esinemanipulaatioissa.

Thierrée toivoo, ettei yleisö tiedä esityksestä etukäteen liikoja vaan katsoo sitä tuorein silmin. ”Lähtökohta oli kleptomaani, nainen jota esineet kutsuvat”, hän sanoo.

”Se oli tekosyy mennä uusiin ulottuvuuksiin. Mukana on paljon taikuutta, mielikuvitusta ja hulluutta, joita rakastan tutkiskella. Olen oppinut paljon myös taskuvarkaista. Teemoja on monia mutta tuskin varsinaista sanomaa.”

Äiti Victoria on merkitty esitysten ohjaajaksi ja käsikirjoittajaksi. Aurélia on pääesiintyjä, jota vähän naurattaa, kun kysyy heidän yhteistyöstään.

”Emme vieläkään tiedä, kuinka se toimii”, hän sanoo.

”Äiti ei koskaan kerro mitään, kun kirjoittaa ja kehittelee juttua. Jossain vaiheessa siitä ryhdytään tekemään esitystä. Yritän selvittää hänen ideoitaan kuin etsivä. Ehkä on hyvä, ettemme selitä sitä kuviota. Se voisi mennä pilalle.”

Thierrée palaa vielä elokuvan ja näyttämöesityksen yhteen olennaiseen eroon: elokuvassa kohtauksen voi ottaa uusiksi, kunnes se onnistuu. Chaplin tunnettiin kymmenistä, jopa sadoista uusintaotoistaan. Näyttämöllä pitää onnistua ensimmäisellä yrityksellä, kerrasta toiseen.

Thierrée on esittänyt Bells and Spellsiä viisi vuotta, mutta se ei käy tylsäksi.

”Joka kerta pieleen menee eri asioita. Sille arvaamattomuudelle pitää olla avoin, kiinnostua siitä”, hän väittää.

”Kuulostaa kornilta sanoa, että shown pitää jatkua, mutta niin se on. Esitys on katastrofi vain, jos se pysähtyy.” 

Victoria Thierrée-Chaplin: Bells and Spells. Kansallisteatteri (Vilhonkatu 11, Helsinki) 18.5.