Tšingis-kaani loi Euroopan
Mielikuva Tšingis–kaanista on kovin yksipuolinen: julmuuksiin syyllistynyt valloittaja. Mongoliassa Tšingis-kaanin perintöä on pidetty yllä vuosisadasta toiseen, vaikka edes hänen syntymä- ja hautapaikkaansa ei tarkkaan tiedetä.
Lapsiorjasta suuruuteen noussut johtaja oli diktaattoriksi vaatimaton mies. Hän karttoi sanallista tai kuvallista ikuistamista.
Toisen maailmansodan jälkeen venäläiset suorittivat hallitsijan jälkeläisten ja historiantutkijoiden verisen puhdistuksen. He hävittivät Tšingis-kaanin viimeisen tunnetun esineen, hevosenjouhilla koristellun sülde-lipun.
Pyrkimyksenä oli kitkeä mongoleista nationalismin henki, mikä onnistui vain osittain. Mongolit saivat säilytettyä harvinaisen kirjan, Mongolien salaisen historian. Tšingis-kaanin kuolinvuoden 1227 jälkeen kirjoitettu kronikka nousi esiin 2000-luvulla, kun siitä julkaistiin 1 700-sivuinen editio. Teksti on yksi Jack Weatherfordin merkittävän Tšingis-kaani ja modernin maailman synty -teoksen innoittaja.
Weatherford on antropologi, jonka piti kirjoittaa kirja Silkkitiestä. Mongoliassa hän ymmärsi, että aihe on Tšingis-kaani. Antropologi havahtui siihen, että moderni maailma pohjautuu Tšingis-kaanin valtakunnan tavoille kaupassa, politiikassa ja kulttuurissa. Weatherfordin mukaan Tšingis-kaani otti käyttöön uskonnonvapauden, hylkäsi syntyperän antamat etuoikeudet, perusti vapaakauppa-alueen sekä loi kansainvälisen diplomatian käytäntöjä. Hän toi myös Eurooppaan housut ja hurraa-huudon. Idän ja lännen keksinnöt ja raaka-aineet kulkivat molempiin suuntiin.
Weatherfordin päätelmät ovat uniikkeja ja hämmentäviä, filosofian tohtori Lauri Hirvilahti kiteyttää suomennoksen pätevässä kommentaarissa.
Tšingis-kaani oli myös soturi, jonka armeija valtasi 25 vuodessa enemmän kuin roomalaiset 400 vuodessa. Nykyisellä kartalla valloitukset kattavat 30 valtiota, joiden yhteenlaskettu väkiluku on runsaat kolme miljardia, Weatherford listaa. Armeijaan kuului vain 100 000 sotilasta, ”joukko, joka mahtuisi helposti nykyajan suurimmille stadioneille”.
Weatherfordin kirja edustaa populaaria historiankirjoitusta. Vahvasta tietopohjasta huolimatta alkuperäinen kirja sisältää runsaasti länsimaistamista ja lähteytyspuutteita. Lauri Hirvilahden suurtyö on ollut niiden oikominen. Hän on korjannut nimien kirjoitusasuja ja etsinyt viittauksille lähteet. Parasta on kuitenkin Hirvilahden massiivinen, Mongolian historiaa akateemisemmin avaava kommentaari.
Jack Weatherford: Tšingis-kaani ja modernin maailman synty. Suom. Eila Salomaa. 410 s. Rosebud, 2022.