Ristiretki jatkuu

Jokainen hengähdys viiltää kuin veitsenpisto. Taisteluhaavat, kuumuus ja nälkä piinaavat.

Ensimmäinen ristiretki on jämähtänyt vallasväen keskinäiseksi kamppailuksi muurien suojaamassa Antiokiassa vuoden 1098 kesällä. Päämäärä, Jerusalemin vapauttaminen pakanoista, tuntuu yhtä kaukaiselta kuin retken alussa vuosia sitten.

Tiit Aleksejevin (s. 1968) romaani Puutarha vailla muureja vie lähes vuosituhannen takaisiin mielenmaisemiin. Minäkertoja on omaa joukkoaan johtava sotapäällikkö, sivistynyt mutta kovia kokenut mies, joka näkee korulauseiden läpi. Osapuolten todellisten tavoitteiden tunnistaminen auttaa pysymään hengissä.

Aleksejev on koulutukseltaan historioitsija. Hän toimii Viron kirjailijaliiton puheenjohtajana. Puutarha vailla muureja on kolmas osa romaanisarjassa, josta on kasvamassa kirjailijan pääteos.

Avausosa Pyhiinvaellus­ (Sammakko, 2013) voitti Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon. Väkevä kaupunki (Sammakko, 2015) toi tarinan Antio­kiaan. Puutarha vailla muureja ilmestyi viroksi 2019. Jatkoa on luvassa. Siihen viittaa prologi, joka ajoittuu puoli vuosisataa romaanin tapahtumia myöhemmäksi, vuoden 1148 kevääseen. Se sijoittuu provencelaiseen luostariin. Kertoja on viettänyt siellä vuosikymmenen munkkina, jonka taustan tuntee vain luostarinvanhin.

Haalistuvat unelmat ja historialliset puitteet nivoutuvat tarinassa uskottavasti. Kertoja on kuin Mika Waltarin romaanihahmo, joka ajautuu tapahtumien virrassa näköalapaikoille kansakuntien avainhetkiin.

Kertojan havainnot sulautuvat muistoihin, enteisiin ja uniin. Tuloksena on horteenomainen hapuilu tilasta ja ajasta toiseen. Toivo ja epätoivo vuorottelevat mielen myllerryksessä. Mystiikka suolaa keitosta, sillä uskonto on monen teon julkilausuttu motiivi.

Viitteellisesti kuvatut tilat ja tapahtumat, kuten lintujen ääntely, kumppanin kosketus ja metallin paino kädessä, sytyttävät lukijan mielikuvat koskettavasti.

Aleksejev avaa myös historiankirjoituksen problematiikkaa: kronikoijat muokkaavat tapahtumia eri syistä. Ajatus on yhä ajankohtainen. Ihminen on muuttunut vuosituhannessa niukasti, jos lainkaan.

Hannu Oittisen suomennos on vivahteikas. Kieli tavoittaa Aleksejevin hienovaraiset sävyt ja merkitykset. 

Tiit Aleksejev: Puutarha vailla muureja. Kertomus ensimmäisestä risti­retkestä. Suom. Hannu Oittinen. 203 s. Enostone, 2023.