Alan vaihto mielessä? Näin se käy
Suomalaiset aikuiset opiskelevat ahkerasti, ja monilla on mielessä alan vaihto. Jukka Pääkkönen uupui it-alaan ja opiskelee nyt toimittajaksi.
Vuonna 2008 lähes kahdeksantuhatta ihmistä sai aikuiskoulutustukea. Kuva Marja Airio / Lehtikuva.
Jukka Pääkkönen, 46, teki tietotekniikkakonsultin töitä 22 vuoden ajan. Työuupumus lisääntyi vähitellen ja lopulta hän huomasi olleensa kokonaan väärällä alalla.
Pääkkönen työskenteli isossa yrityksessä, jossa organisaatiomuutokset ja yritysostot seurasivat toistaan. Jatkuvat muutokset olivat kuluttavia.
”Organisaatiomuutosta tekevä konsultti sanoi, että muutoksesta selviämiseen menee puolitoista vuotta. Muutoksia oli kuitenkin lähes puolentoista vuoden välein.”
Pääkkönen kutsuu itseään teknologiakriitikoksi. Hänen mielestään teknologian käyttö yrityksissä on kääntynyt päälaelleen. 1980-luvulla teknologiaa käytettiin apuvälineenä, nyt mennään yhä enemmän vain teknologian ehdoilla.
”Mitään ei ehtinyt tehdä kunnolla ja kiire pilasi keskittymisen, se ahdisti ja söi miestä.”
Työterveyshoidon työuupumustestissä Pääkkönen sai lähes täydet pisteet. Myöhemminkin kun alkoi tulla fyysisiä oireita, hoidettiin vain oireita eikä työoloja haluttu työpaikalla parantaa.
Työuupumus ilmeni masennuksena ja lisääntyneenä alkoholin käyttönä. Koko ajan oli huono olo, mutta mitään fyysistä syytä ei löytynyt.
”Oman aktiivisuuden ja työterveyshuollon kautta pääsin terapiaan, jossa käyn vieläkin omalla kustannuksella.”
Pääkkösellä oli tunne, että miehen työuupumusta ei otettu vakavasti. Pitäisi vain jaksaa härkäpäisesti eteenpäin. Työnantaja kuittasi terapiaan pääsyn ratkaisuna, työoloja tai työnkuvaa ei yritetty parantaa.
Pääkkönen irtisanoutui kesällä 2008.
”Irtisanoutumista seurasi vapauden tunne. Toisaalta vapaus tehdä mitä tahansa on ahdistava asia.”
Aikuisopiskelun monet mahdollisuudet
Aikuisena voi opiskella monimuotoisesti. Voi opiskella tutkintoon johtavassa koulutuksessa, kehittää ammattitaitoaan tai vain omaksi ilokseen.
Oppilaitoksiin hakeudutaan yhteishaussa tai oppilaitosten omien pääsykokeiden kautta. Ammattikorkeakouluissa on myös aikuiskoulutuslinjoja, joissa opiskelu tapahtuu pääosin iltaisin ja viikonloppuisin.
Työssä olevat voivat hakea rahoitusta opiskeluun Koulutusrahastosta. Tällöin jäädään opintovapaalle tai muulle palkattomalle vapaalle vähintään kahdeksi kuukaudeksi.
Koulutusrahasto on työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, joka myöntää tukea ammatilliseen koulutukseen aikuisopiskelijoille. Tukimuodot ovat aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi.
Tukea hakevalla pitää olla vähintään viiden vuoden työhistoria. Tuen kestoaika määritellään kertyneen työhistorian mukaan.
Aikuiskoulutustuki muodostuu 500 euron suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta, joka on 20 prosenttia kuukausipalkasta 2700 euroon asti. Sen ylittävältä osalta prosenttiosuus on 15 prosenttia.
Koulutusrahaston nettisivuilla on laskuri, jolla voi laskea oman aikuiskoulutustukensa.
Vuonna 2008 aikuiskoulutustukea maksettiin 7 775 henkilölle yhteensä 30 miljoonaa euroa ja ammattitutkintostipendejä 7,5 miljoonaa euroa.
Aikuisten opintotukea ollaan korottamassa työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Alaikäisten lasten huoltajille suunnittellaan huoltajakorotusta opintotukeen. Myös tuen hakuperusteita on tarkoitus selkiyttää.
Työttömät työnhakijat voivat hakea koulutuspäivärahaa omasta työttömyyskassastaan. Koulutuspäiväraha on sama kuin ansiosidonnainen päiväraha ja sitä myönnetään 565 päivälle.
Aikuisopiskelussa Suomi on eurooppalaista huipputasoa. Vuosina 2005-2007 tehdyn tutkimuksen mukaan Suomessa koulutukseen osallistui 55 prosenttia 25-64-vuotiaista. Tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistui 10 prosenttia 25-64-vuotiaista.
Uudelle uralle
Jukka Pääkkönen muistelee, että jo vuonna 1989 hän oli kirjoittanut päiväkirjaansa olevansa väärällä alalla. Alanvaihdon hän uskalsi toteuttaa vasta lähes 20 vuotta myöhemmin. Pääkkönen ei ole mielestään koskaan ollut nörtti, vaan enemmän luovan työn tekijä.
”Kaikella mitä teen, pitää olla päämäärä. Opin asiat, jos tiedän mihin aion niitä käyttää.”
Työpaikalla Pääkkösellä oli tunne, ettei hän saanut tehdä sitä mitä parhaiten osasi.
”Oli tunne, että kallispalkkaisesta vanhasta työntekijästä haluttiin eroon ja otettiin nuorempia tilalle.”
Työvoimatoimiston Koulutuksella työammattiin -kurssilla selvitettiin kouluttautumismahdollisuuksia ja niiden rahoitusta. Kirjoittaminen tuli esiin ammatinvalintatestissä. Tätä kautta Pääkkönen löysi journalismin. Hän haki kahteen ammattikorkeakouluun ja suureksi yllätyksekseen pääsi molempiin.
”Ennen ajattelin, että aikuisopiskelu on kotirouvien hommaa. Pitää olla joku joka kustantaa opinnot.”
Nyt Pääkkönen opiskelee journalismia Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Hän sai kahden vuoden koulutuspäivärahan työttömyyskassasta. Koulutuspäiväraha vastaa suuruudeltaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa.
”Tunnen itseni etuoikeutetuksi, kun saan opiskella kiinnostavia asioita ja tulen taloudellisesti hyvin toimeen.”
On aika laittaa arvoja järjestykseen: työ ja raha eivät olekaan ne tärkeimmät asiat vaan se, että saa tehdä sitä mistä on kiinnostunut.
”Toivoisin, että ihmisillä olisi enemmän aikaa itselleen ja aikaa miettiä miten he olisivat onnellisia. Kiireisessä uraputkessa ei ole aikaa eikä voimia miettiä omaa hyvinvointia. Vasta konkreettinen asia pysäyttää ihmisen, kun tulee fyysinen sairaus tai perhe hajoaa.”
Mitä on työuupumus?
Työuupumus eli burnout ei ole sairaus vaan psykologinen oireyhtymä. Se voi kehittyä jatkuvan työstressin seurauksena. Työuupumus ilmenee mm. jatkuvana väsymyksenä, joka ei parane levolla. Sen lisäksi epäilevä ja kyyninen asenne työn merkitystä kohtaan lisääntyy ja ammatillinen itsetunto alenee.
Pahimmillaan työuupumus voi johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen.
Työterveyslaitoksen tutkijan Kirsi Aholan mukaan työpaikoilla ei useinkaan yritetä muuttaa niitä olosuhteita, joista työuupumus johtuu. Sairauspoissaolon jälkeen työntekijä palaa usein entisiin työolosuhteisiinsa. Työuupumuksen syiden selvittely jää vähäiseksi.
Vuonna 2001 tehdyn väestötutkimuksen perusteella 25 prosenttia suomalaisista kärsi lievästä ja 2 prosenttia vakavasta työuupumuksesta.
”Koska työuupumus ei ole sairaus, sitä ei myöskään kirjata mihinkään”, Ahola sanoo.
Lisätietoja:
www.koulutusrahasto.fi, www.opintoluotsi.fi
Teksti Merja Laavola