Finnair yhä tappiollinen - neuvottelee suurista irtisanomisista tekniikan yksiköissä
Kaikki ulkopuolisille tehdyt työt ajetaan alas, yt-prosessissa neuvotellaan jopa 450 työpaikan vähentämisestä
Matkustajakone Finnairin lentokoneiden huollossa Helsinki-Vantaan lentokentällä. Kuva Vesa Moilanen / Lehtikuva.
Finnair ilmoitti perjantaina käynnistävänsä yt-neuvottelut 450 työpaikan vähentämisestä kahdesta tekniikan alan tytäryhtiöstään. Ne työllistävät yhteensä 1 600 henkeä, joten vähennystarve uhkaa useampaa kuin joka neljättä työpaikkaa.
”Me olemme hämmentyneitä ja pettyneitä. Tieto yt-prosessista tuli vain kuukautta sen jälkeen, kun vuosina 2008-2010 voimassa ollut vakautussopimus umpeutui. Me teimme niinä vuosina paljon talkootyötä tilanteen parantamiseksi, mutta sekään ei näytä riittäneen”, sanoo Jukka Korhonen. Hän on rajuimpien leikkausten kohteeksi joutuvan yksikön, lentokoneiden runkohuoltoja tekevän Finnair Technical Services-yhtiön varapääluottamusmies.
Tekniikan leikkauksista kerrottiin tiedotustilaisuudessa, jonka aiheena oli Finnairin viime vuoden tulos. Valtionenemmistöinen lentoyhtiö tuotti viime vuonnakin tappiota, joskin selvästi kurjaa vuotta 2009 vähemmän. Viime vuonna yhtiön palveluja kysyttiin entistä enemmän ja asiakkaat maksoivat lipuistaan edellisvuotista parempaa keskihintaa.
Haaveet voitollisesta vuodesta haihtuivat kuitenkin ensin kevään tuhkakriisiin ja loppuvuodesta lentoemäntien ja stuerttien lakkoon. Ne maksoivat Finnairille toimitusjohtaja Mika Vehviläisen mukaan yhteensä 55 miljoonaa euroa ja niiden jälkeen yhtiön liiketulos jäi 13 miljoonaa euroa tappiolle. Vuotta aiemmin tappiota tuli vielä 115 miljoonaa.
Peruskannattavuus on yhä huono
Finnairin kannattavuus olisi kuitenkin ollut huono ilman tuhkaa ja lakkoakin. Voittoa olisi tullut 42 miljoonaa, mikä olisi ollut vaivaiset kaksi prosenttia liikevaihdosta. Yhtiön oma liikevoittomarginaalin tavoite on kuusi prosenttia liikevaihdosta. Vähintään sentasoista kannattavuutta vaaditaan, jos Finnair mielii selvitä kunnialla parin vuoden päässä häämöttävästä uudesta, suuresta lentokalustoinvestoinnista.
Alkaneen vuoden näkymät eivät ole hääppöiset. Ensimmäinen neljännes menee tappiolla, jonka jälkeen Finnairin kymmenestä viimeisestä vuosineljänneksestä vain yksi eli viime vuoden kolmas neljännes on tuottanut voittoa. Silti yhtiö odottaa tekevänsä koko vuodelta voitollisen tuloksen. Tätä tavoitetta uhkaa vakavasti ainakin polttoaineen hintakehitys.
Kymmenen prosentin nousu polttoaineen hinnassa heikentää Finnairin vuositulosta 18 miljoonaa euroa, vaikka yhtiö on suojannut suurimman osan polttoaineostoistaan. Jo nyt polttoaineen hinta on noussut viime vuodesta 34 prosenttia eli nollatulos on karannut yli 60 miljoonaa euroa kauemmas. Ja tilanne Lähi-idässä aiheuttaa koko ajan lisäpaineita lentopetrolin hintoihin.
Vehviläinen joukkoineen joutuu siis jatkamaan kustannusjahtia, joka Finnairissa on tauotta jatkunut jo hyvin kauan. Säästöraipan alle joutui nyt siis jälleen tekniikan väki.
Finnairin tekninen johtaja Kimmo Soini (vas.) ja talousjohtaja Erno Hilden Finnair-konsernin 2010-tilinpäätösinfossa Vantaalla 4. helmikuuta. Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva.
Raskaiden huoltojen kilpailukyky on mennyttä
Yhtiön tekniikka tekee töitä kahdessa yhtiössä. Finnair Engine Services huoltaa ja korjaa moottoreita, Technical Services itse lentokoneita. Työt jakautuvat päivittäisiin linjahuoltoon ja raskaampiin huoltotöihin. Osa viimemainituista on jo siirretty ulkomaille, esimerkiksi Hongkongiin, mutta toisaalta Helsinki-Vantaalle on saatu haalittua muiden yhtiöiden raskaita huoltoja.
Juuri ne joudutaan nyt lopettamaan. Huoltokohteet eli lentokoneet pystytään lentämään muutamassa tunnissa minne tahansa, ja kilpailijat eri puolilla maailmaa pystyvät tekemään raskaita huoltoja jopa puolta halvemmalla kuin Finnair, sanoo konsernin teknillinen johtaja Kimmo Soini. Työvoimakustannusten osuus runkohuolloissa on jopa 80 prosenttia, eikä Finnair pysty Soinin mukaan kilpailemaan näillä markkinoilla.
Korjaamojen liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa, josta puolet on tullut ulkopuolisista töistä. Jokainen niistä saatu liikevaihtoeuro on Soinin mukaan kuitenkin tuonut 30 senttiä tappiota. Toiminnan lopettaminen ei aiheuta katkoksia asiakassuhteisiin siitä yksinkertaisesta syystä, ettei asiakkaita enää ole.
Tilanne on parempi moottoripuolella, joka ei ole yhtä työvoimavaltaista kuin runkohuollot. Niinpä vain hyvin pieni osa ay-prosessista suuntautuu moottorikorjaamoihin. Finnair yrittää Vehviläisen mukaan sijoittaa osan irtisanottavista ”muille alan toimijoille”. Esimerkiksi hän mainitsi puolustusvälineyhtiö Patrian, jolla ei Helsingin seudulla kuitenkaan ole mitään lentokoneasentajia työllistävää toimintaa.
Varapääluottamusmies Korhonen odottaa asiallista yt-prosessia, jossa päätavoitteena pitää olla mahdollisimman monen työpaikan säilyttäminen. ”Finnairin aikaisemmissa yt-neuvotteluissa olisi kyllä ollut selkeästi parantamisen varaa”, hän sanoo. Mahdollisista työtaistelutoimista ei ainakaan tässä vaiheessa ole mitään suunnitelmia.
Se on varmasti iso helpotus Vehviläiselle, joka viime vuonna sai kovalla kädellä oppia työtaistelun vaikutuksesta lentoliikennebisneksessä. Lentoemäntälakko aiheutti 25 miljoonan euron suoranaiset tappiot, mutta vahingot eivät jääneet siihen. Vehviläisen mukaan Finnairille tuli lakon jälkeenkin paljon peruutuksia, jotka jatkuvat tällekin vuodelle.
Erityistä vahinkoa tuli yhtiön tärkeimmällä markkina-alueella Aasiassa, joka synnyttää noin 60 prosenttia yhtiön matkustajaliikenteestä ja liikevaihdosta. Täsmällisyyttä arvostavat japanilaiset ovat olleet herkimpiä vaihtamaan varauksiaan lakkoherkästä suomalaisyhtiöstä kilpailijoille.