Ukrainan hajoaminen näyttää nyt entistä selvemmältä
Vaalit liittivät Donetskin ja Luhanskin kapinavyöhykkeen tiiviisti Venäjän kylkeen.
Itä-Ukrainan separatistien hallitsemilla alueilla sunnuntaina järjestettyjen vaalien tulos oli täysin odotusten mukainen.
”Donetskin kansantasavallan presidentiksi” valittiin Aleksandr Zahartšenko noin 79 prosentin ja ”Luhanskin kansantasavallan” presidentiksi Igor Plotnitsky noin 63 prosentin kannatuksella.
Zahartšenkon kanssa kilpailleet Juri Sivokonenko ja Aleksandr Kofman olivat ehdokkaina vain muodollisesti, jotta vaalit näyttäisivät demokraattisilta. Kommunistien ehdokkuus torjuttiin teknisillä perusteilla, ja Donetskissa kapinan alkuvaiheessa ”kuvernöörinä” toimineen Pavel Gubarevin autoa ammuttiin, kun hän oli matkalla venäläisestä Donin Rostovista Donetskiin. Murhayrityksen arvellaan liittyvän kapinajohtajien keskinäiseen valtataisteluun.
”Presidentti” Zahartšenko, 38, on kotoisin Donetskista. Hän on koulutukseltaan sähköasentaja. Aikaisemmin hän toimi kapinallisjoukkojen Oplot-yksikön komentajana. Oplot on ollut keskeisessä roolissa kapinan alusta lähtien, ja sillä on tiiviit suhteet Moskovaan.
Zahartšenko nostettiin ”pääministeriksi” elokuussa, kun Venäjä otti taktisista syistä etäisyyttä kapinallisin ja pääministerinä toiminut Aleksandr Borodai kutsuttiin takaisin Moskovaan. Myös monet muut Venäjältä Itä-Ukrainaan lähetetyt kapinapäälliköt korvattiin tuolloin paikallisilla johtajilla.
Plotnitskystä ei tiedetä paljoakaan. Wikipedian mukaan hän syntyi joko Luhanskissa ja Kelmentsissä kesäkuussa 1964. Hän oli neuvostoarmeijan reservin upseeri ja työskenteli vuodesta 2004 Luhanskin alueellisessa kuluttajansuojatoimistossa. Hänen veljensä asuu Kiovassa.
Kapinallisten vaalit sujuivat rauhallisesti, mutta Ukrainan lopullinen hajoaminen näyttää nyt entistä selvemmältä.
Venäjä kaappasi Ukrainalta Krimin niemimaan viime maaliskuussa, ja nyt myös suuri osa Donetskin ja Luhanskin lääneistä on menetetty lopullisen tuntuisesti. Vaalien tarkoituksena oli jäädyttää kapinallisten hallitseman alueen rajat tässä vaiheessa nykyiselleen ja liittää alueet entistä tiiviimmin Venäjän kylkeen.
Zahartšenko ja Plotnitsky osallistuivat syyskuun alussa kapinallisten edustajina Minskissä käytyihin tulitaukoneuvotteluihin, mutta vaalien myötä Minskin sopimus on käytännössä romutettu. Ukrainaan on syntynyt niin sanottu jäätynyt konflikti, jollaisia Venäjä on järjestänyt aiemmin Ukrainan ja Moldovan rajalle Transnistriaan sekä Georgiasta irtautuneisiin Etelä-Ossetiaan ja Abhasiaan.
Venäjän ja Luhanskin välinen raja on auki, ja Ukrainan raja-asema on jouduttu siirtämään Donetskin ja Luhanskin länsipuolelle. Venäläiset pystyvät liikkumaan vapaasti separatistien hallitsemilla alueilla. Vaaleja paikalla seuranneet toimittajat ovat nähneet Donetskissa kymmeniä sotilaskuorma-autoja, jotka tuoneet lisää kalustoa kapinallisjoukoille. Venäjän arvellaan perustavan nyt omia sotilastukikohtia alueelle.
Donetsk ja Luhansk ovat siirtäneet myös kellonsa Moskovan aikaan, ja Venäjä alkaa toimittaa sähköä entisen rajan yli Luhanskiin.
Todennäköisesti konflikti laajenee lähiaikoina uudelleen, sillä Venäjän tavoitteena on luoda maayhteys Krimille. Kapinallisten tavoittelema ”Novorossian” eli Uuden Venäjän liittovaltio ulottuisi Itä-Ukrainasta Transnistriaan ja veisi käytännössä Ukrainasta noin kolmanneksen.
Kapinallisten havittelema Donetskin lentokenttä on yhä Ukrainan armeijan hallussa. Zahartšenkon mukaan kapinalliset pyrkivät valtaamaan myös Slovjanskin ja Kramatorskin teollisuuskaupungit sekä eteläisen Mariupolin satamakaupungin, jotta alueesta tulisi elinkelpoinen.
Venäjä on ilmoittanut tunnustavansa kapinallisalueiden vaalituloksen, mutta länsimaissa vaalit tuomittiin laittomiksi. EU:n ulkopoliittisen edustajan Federica Mogherinin mukaan ne ovat ”uusi este” rauhanprosessissa
”Äänestys oli laiton, eikä EU tunnusta sen tulosta”, Mogherini totesi lausunnossaan.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj ei lähettänyt Ukrainaan vaalitarkkailijoita, koska se piti vaaleja laittomina. Sen sijaan tarkkailijoita olivat lähettäneet Venäjän kautta muun muassa Unkarin, Bulgarian, Serbian ja Belgian äärioikeistolaiset puolueet sekä Venäjän kansalliskiihkoinen liberaalidemokraattinen puolue ja Kreikan kommunistit.
Ukrainan presidentti Petro Porošenko luonnehti vaaleja farssiksi. Hänen mukaansa ne rikkoivat jyrkästi Minskin sopimusta.
Porošenko joutunee kuitenkin tyytymään tilanteeseen, sillä Ukrainan armeija ei pysty häätämään Venäjän vahvasti tukemia kapinallisia alueelta. Viime keväänä alkaneissa taisteluissa on kuollut jo ainakin 3 700 ihmistä.
Lokakuun lopussa Ukrainassa järjestetyt ennenaikaiset parlamenttivaalit päättyivät länsimielisten puolueiden voittoon, mutta Itä-Ukrainan kiristynyt tilanne vaikeuttaa nyt uuden hallituksen muodostamista.
Pääministeri Arseni Jatsenjukin Kansanrintama sai vaaleissa 22,2 prosenttia ja presidentti Petro Porošenkon nimeä kantava vaaliliitto 21,8 prosenttia äänistä. Porošenkon blokki noussee kuitenkin parlamentin suurimmaksi puolueeksi, sillä se saa yhden edustajan vaalipiireistä todennäköisesti läpi enemmän ehdokkaita kuin Kansanrintama.
Jatsenjuk yrittää nyt muodostaa maahan uuden hallituksen, johon pyritään saamaan Porošenkon blokin lisäksi liberaalipuolue Samopomitš eli Oma apu, joka sai 10,8 prosenttia äänistä.
EU-myönteinen ja uudistusmielinen Samopomitš menestyi erityisen hyvin läntisessä Lvivissä ja Kiovassa. Puolueen perustaja Andri Sadovy on Lvivin pormestari, ja puolueen listoilla oli useita liikemiehiä, toimittajia ja Maidanin aktivisteja.
Hallitusneuvotteluja käydään ilmeisesti myös entisen pääministerin Julija Tymošenkon johtaman Isänmaa-puolueen eli Batkivštšinan kanssa, vaikka puolueen kannatus romahti 5,7 prosenttiin.