Terveisiä Pietarista: "Ukrainassa ratkaistaan Venäjän kohtalo"
Kaupunkilaiset äänestävät sunnuntaina kuvernööristä. Vaalitulos selvisi jo ehdokasasettelussa.
PIETARI – Pietarissa järjestetään sunnuntaina 14. syyskuuta kuvernöörin vaali. Vaalijulisteiden perusteella pääehdokkaaksi voi luulla kaupungin perustajaa Pietari Suurta, mutta häneen vetoamalla kalastellaan väkeä vain uurnille. Vaalitulos ratkaistiin jo ehdokasasettelussa, sillä nykyiselle kuvernöörille Georgi Poltavtšenkolle todellisen uhan tarjonneita haastajia ei päästetty kisaan.
Poltavtšenko nousi Pietarin johtoon presidentti Vladimir Putinin nimittämänä, kun Valentina Matvijenkosta tehtiin Venäjän parlamentin ylähuoneen liittoneuvoston puheenjohtaja. Matvijenko on EU:n matkustuskieltolistalla.
Kun suorat aluejohtajien vaalit Putinin ensimmäisellä presidenttikaudella lopetettiin, nyt linjana on hankkia kuvernööreille legitimiteettiä vaaleilla. Moni Pietarissa kuitenkin epäilee, etteivät kaupunkilaiset vaivaudu rituaaliseen äänestämiseen, vaikka vaaleissa valitaan myös eri kaupunkineuvostojen jäsenet. Heiltä valta on viety jo vuosia sitten.
Kaupungin ja valtion palkkalaisia on lehtitietojen mukaan painostettu äänestämään ja ennakkoäänestyspaikoilla kansalaisjärjestöjen vaalitarkkailijoiden työtä on häiritty. Kuvio on tuttu ennestään, mutta uuden ulottuvuuden asetelmaa tuo sota Ukrainassa.
Ukrainan kriisi ei Pietarissa näy edes kaupoissa. Vaikka Valion maitoa ei ole, hyllyt ovat täynnä omia tai Valko-Venäjän tuotteita. Jopa varsinaisissa herkkukaupoissa tiskit tulvivat edelleen ranskalaisia juustoja ja italialaisia kinkkuja.
Sotatunnelmaan pääsee mediassa. Lehdistä voi lukea, miten pelissä panoksena ei ole Ukraina vaan Venäjä. Kansallismielisen tulkinnan mukaan Ukrainassa ratkaistaan Venäjän kohtalo. Jos Venäjä voittaa, sen tulevaisuus on turvattu. Tappio merkitsee Venäjän tuhoa.
Lännessä päättelyketjua on vaikea ymmärtää, sillä menestyksen mittarit poikkeavat. Pietarissa kuilu tulee vastaan kaupungin palatsimuseoissa. Syyskuun alussa ne ovat täynnä risteilylaivoilla tulleita läntisen Euroopan eläkeläisiä. Heidän menoaan seuraavat museovahteina lisätuloja hankkivat venäläiset eläkeläiset, joilla ei ole varaa edes kotimaiseen matkailuun.
”Krim on hyvitys kaikista nöyryytyksistä, joita ihmiset joutuivat 1990-luvulla kokemaan. Se on korvaus yhteiskunnan valtavasta eriarvoisuudesta ja lännen diktatuurista, joka on määrännyt, miten meidän tulee elää”, julistaa mediavaikuttaja Aleksandr Gordon Argumenty i Fakty -lehdessä.
Gordonin mukaan Venäjä on vahva vain silloin, kun se ympäröi itsensä muurilla.
Tuoreen tilaston mukaan valtion virkamiesten keskipalkka oli alkuvuonna 92 000 ruplaa eli noin 2000 euroa kuussa, presidentin hallinnossa keskiansio oli lähes 6000 euroa, muuten keskipalkka oli 800 euron tuntumassa ja eläke jäi noin 300 euroon kuukaudessa.
Niin kauan kun kansalaisten enemmistö hyväksyy Krimin korvauksena, ei maan johdolla ole huolia.
Pietarin rauha ei silti ole aivan täydellinen.
Päivisin Nevskin varrella päivystää uusi Kansallinen vapautusliike, joka ilmoittaa tunnuksikseen isänmaan, vapauden ja Putininin. Öisin on toisenlainen meno: jo ennen keskiyötä arki-iltana ferrarit ajavat Nevskillä kilpaa, eikä kukaan puutu hurjasteluun, sillä siinä kuuluu ja näkyy todellisen isännän ääni.
Pientä piipipystäkin suvaitaan. Nevskoje Vremja -lehden kolumnisti toteaa, miten valtaapitävien tapana on korostaa, ettei Putinille ole vaihtoehtoja. Kirjoittajan mielestä asetelma on enemmän surullinen kuin iloinen. Miksi muissa maissa on aina vaihtoehto johtajalle, muttei meillä, kyselee kirjoittaja.
Vastauksen voi tarjota vastikään kuollut arvostettu sosiologi Boris Dubin, jonka mukaan enemmistö venäläisistä katsoo, etteivät he ratkaise mitään. Samalla ihmiset voivat asennoitua kaikkeen tapahtuvaan niin, etteivät he ole vastuussa mistään, eivät siitä mitä tapahtuu omalla pihalla puhumattakaan koko maasta.
Dubinin mukaan ihmiset tarkkailevat kaikkea tapahtuvaa sivusta, jolloin heillä on aina alibi: he eivät ole ottaneet osaa mihinkään.
Venäläinen verkkolehti, riippumaton Slon.ru on haastatellut uutta kirjaa valmistelevaa Francis Fukuyamaa, jonka mukaan Venäjä on patriarkaalinen yhteiskunta eikä moderni maa. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa valtiota johdetaan kansalaisten hyväksi.
Venäjää johtaa Fukuyaman mukaan pieni sisäpiiri, joka käyttää etuoikeutettua asemaansa omaksi edukseen. Patriarkaalinen yhteiskunta voi säilyä pitkään, jos sillä on öljytuloja, mutta pitkällä aikavälillä Venäjällä vallitseva epäoikeudenmukaisuus syö hallinnon legitimiteettiä, tulkitsee optimistinen Fukuyama.
Fukuyaman uuden kirjan nimi on Political order and political decay. Hänen kirjansa Historian loppu ilmestyi yli 20 vuotta sitten ja herätti suurta huomiota.
Kirjoittaja Anne Kuorsalo vieraili Pietarissa viime viikolla.