Kreikan uudessa hallituksessa on paljon Putinin ystäviä

Pääministeri tukee Kremlin toimintaa Ukrainassa, ulkoministeri pitää yhteyksiä Venäjän äärinationalisteihin.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kreikka on kuulunut lännen sotilasliittoon Natoon vuodesta 1952. Länsisuuntaus vahvistettiin vuonna 1981, kun maa liittyi EU:n edeltäjän EEC:n jäseneksi.

Nyt suunta on taas kääntymässä. Kreikan uuden hallituksen alkutaival on ollut šokki muille EU-maille, vaikka päähallituspuolue Syrizan kannanotot ja radikaali ohjelma tunnettiin hyvin jo ennen vaaleja.

Maanantaina pääministeriksi nimitetty Aleksis Tsipras, 40, kiirehti ensi töikseen tapaamaan Venäjän suurlähettilästä Andrei Maslovia. Pian sen jälkeen hän ilmoitti vastustavansa EU:n kaavailemia uusia pakotteita Venäjää vastaan. Tsipras sanoutui samalla irti EU:n julkilausumasta, jossa vaaditaan Venäjää vastuuseen Ukrainan Mariupolin joukkomurhasta.

Venäjän presidentti Vladimir Putin onnitteli Tsiprasia pian nimityksen jälkeen. Hän sanoi luottavansa, että maat työskentelevät yhdessä ratkaistakseen Euroopan ongelmat.

Tsiprasilla on vanhastaan läheiset suhteet Moskovaan. Hän tuki viime talvena Krimin valloitusta. Toukokuussa hän ylisti Krimin kansanäänestystä Moskovan-vierailullaan ja myötäili Venäjän näkemystä, jonka mukaan Ukrainan hallituksessa on “fasistisia elementtejä”.

Syriza on arvostellut alusta alkaen Venäjää vastaan asetettuja pakotteita. Saksalaisen Der Spiegel -lehden mukaan Venäjä harkitsee nyt Kreikan irrottamista EU-maille asettamistaan vastapakotteista.

Syrizan Venäjä-sympatiat kumpuavat paljolti historiasta. Maita yhdistää ortodoksinen uskonto, ja varsinkin Kreikan vasemmistossa muistetaan hyvin, että Neuvostoliitto vastusti aikoinaan Kreikan sotilasdiktatuuria ja tuki avoimesti oppositiota.

 

Syriza perustettiin kymmenen vuotta sitten hajanaisten vasemmistoryhmien kattojärjestöksi.

Puolueen runkona on äärivasemmistolainen Synaspismos-puolue, joka toimi 1980-luvulla neuvostomyönteisen kommunistipuolueen KKE:n ja eurokommunistien vaaliliittona. Sen lisäksi Syrizaan kuuluu pienempiä vasemmistoryhmiä kommunisteista trotskilaisiin ja maolaisiin sekä elokogisia ja eurovastaisia liikkeitä.

Syrizan edustajat vastustivat Euroopan parlamentissa EU:n ja Ukrainan yhteistyösopimusta, josta koko Ukrainan kriisi syntyi marraskuussa 2013. Syriza ajoi vielä pari vuotta sitten Kreikan eroa Natosta, mutta asia ei noussut teemaksi tämänkertaisessa vaalikampanjassa.

Varapääministeri Jannis Dragasakis, 67, oli Kreikan kommunistisen puolueen (KKE) keskuskomitean jäsen vuoteen 1991, jolloin hän liittyi Synaspismosiin. Hän edustaa Kreikan hallitusta EU:n, Kansainvälisen valuuttarahaston ja Euroopan keskuspankin kanssa käytävissä velkaneuvotteluissa.

Uusi energiaministeri Panagiotis Lafazanis, 63, toimi aikaisemmin Syrizan parlamenttiryhmän puheenjohtajana. Hän haluaa keskeyttää valtiollisen sähköyhtiön yksityistämisen ja neuvotella edullisen sopimuksen Venäjän kaasujätin Gazpromin kanssa.

Myös ulkoministeri Nikos Kotziasin juuret ovat Kreikan kommunistipuolueessa. Hän on väitellyt tohtoriksi Saksassa ja työskennellyt sen jälkeen useissa yliopistoissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Kotzias on omaksunut viime vuosina nationalistisia näkemyksiä ja hän on arvostellut voimakkaasti Saksa-johtoista Eurooppaa. Samaan aikaan hän on pitänyt yhteyksiä muun muassa Aleksandr Duginiin, jota monet pitävät suurvenäläisen nationalismin oppi-isänä.

Huhtikuussa 2013 Kotzias kutsui Duginin pääpuhujaksi Pireuksen yliopistossa järjestettyyn seminaariin, jossa tämä julisti, että ortodoksinen uskonto yhdistää Kreikan Venäjään. Miehet esiintyivät tuolloin yhteiskuvassa, jonka Kiovassa asuva ruotsalainen liikemies julkaisi keskiviikkona Twitterissä.

Kotziasin mukaan EU:n ja Venäjän pitäisi muodostaa Eurooppaan yhteinen turvallisuusjärjestelmä. Hän kannattaa myös yhteistä strategiaa energiantuotannossa, vaikka EU pyrkii samaan aikaan vähentämään riippuvuutta Venäjän energiasta.

Uusi puolustusministeri Panos Kammenos jakaa monet Kotziasin näkemykset, vaikka hän edustaa äärioikeistolaista ja nationalistista Itsenäiset kreikkalaiset -puoluetta Anelia.

Kammenos on usein nähty vieras Moskovassa. Hänellä on läheiset suhteet Putinin lähipiiriin kuuluvaan liikemieheen Konstantin Malofejeviin, joka on sekä EU:n että Yhdysvaltojen pakotelistalla. Kammenos aiheutti viime vuonna julkisen skandaalin väittämällä, että juutalaiset maksavat Kreikassa vähemmän veroja kuin muut kansalaiset.

 

Syrizan liittoutuminen Itsenäisten kreikkalaisten kanssa yllätti muut EU-maat, sillä puolueet edustavat poliittisen kartan ääripäitä. Tosiasiassa Syrizalla ja Anelilla on kuitenkin monia yhteisiä näkemyksiä. Molemmat vierastavat globaalia markkinataloutta ja Natoa ja suhtautuvat myönteisesti Venäjään.

Putinin ystävät löytyvät nykyisin poliittisen kartan ääripäistä myös muualla Euroopassa.

Ranskan äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman puheenjohtaja Marine Le Pen pitää tiiviitä yhteyksiä Kremliin. Putinilla on ihailijoita myös Saksan vasemmistopuolueessa Die Linkessä. Puolueen edustajia oli maaliskuussa Venäjän kutsumina vaalitarkkailijoina Krimin kyseenalaisessa kansanäänestyksessä. Suomesta paikalla oli ainoastaan dosentti Johan Bäckman.

Unkarin pääministeri Viktor Orban kuuluu samaan leiriin. Hänen mukaansa länsimainen yhteiskuntamalli on tullut tiensä päähän, sillä “epäliberaalit valtiot”, kuten Venäjä, Turkki, Kiina, Singapore ja Intia menestyvät selvästi paremmin.

Euroopan äärioikeistoa Wienissä tutkiva politologi Anton Šekhovtsov sanoo, että Dugin ja muut venäläiset nationalistit ovat luoneet viime vuosina ahkerasti yhteyksiä Euroopan ääriokeistoon ja Syrizan kaltaisiin populistipuolueisiin.

“Venäjä yrittää luonnollisesti hyödyntää Syrizan voiton ja Kremlille myönteiset näkemykset, jotka ovat levinneet Kreikassa varsin laajalle varsinkin näissä puolueissa”, hän sanoo brittiläisen Financial Times -lehden haastattelussa.

 

Kreikan ja muiden EU-maiden väliset ristiriidat nousevat esiin myös Brysselissä iltapäivällä alkaneessa EU:n ulkoministerikokouksessa, jossa pohditaan Ukrainan tilannetta ja Venäjän vastaisia pakotteita.

Kokouksessa on tarkoitus sopia uusien henkilöiden lisäämisestä EU:n pakotelistalle, jolla on yli 130 Ukrainan separatistia ja Putinin lähipiiriläistä. Samalla yritetään sopia maaliskuussa umpeutuvien pakotteiden jatkamisesta ainakin puolella vuodella ja ryhtyä valmistelemaan uusia pakotteita.

Kreikka vastustaa pakotteiden kiristämistä. Halutessaan se voi kaataa päätöksen, sillä se edellyttää yksimielisyyttä. Syrizaa edustava valtiovarainministeri Janis Varoufakis kiirehti kuitenkin torstaina vakuuttamaan, ettei Kreikka ole pakotekysymyksessä eri linjoilla muun Euroopan kanssa. Hänen mukaansa ongelmat liittyvät siihen, ettei Kreikan kanssa ollut neuvoteltu asiasta etukäteen.

Brysselissä pelätään, että Kreikka pyrkii kiristämään Venäjä-kortilla helpotuksia velkaohjelmaansa. Todennäköisesti se ei kuitenkaan onnistu, sillä muut EU-maat vaativat Kreikkaa jatkamaan uudistusohjelmaansa ja hoitamaan velkaansa sopimusten mukaisesti.

EU:n, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n muodostama troikka on vaatinut hallitusta jatkamaan valtionyhtiöiden yksityistämistä osana rakenteellisia uudistuksia.

Tilanne näyttää johtavan kohti jonkinlaista yhteenottoa, sillä Tsiprasin hallitus päätti ensi töikseen perua osan edellisen hallituksen yksityistämispäätöksistä, jotka koskevat muun muassa Pireuksen satamaa, alueellisia lentokenttiä sekä valtion energiayhtiötä.

Hallitus aikoo tuoda parlamenttiin myös muita kiisteltyjä päätöksiä, kuten minimipalkan palauttamisen 751 euroon. Pienimpiä eläkkeitä aiotaan korottaa ja ylimääräinen 13. kuukauden eläke palauttaa.

Hallituksen toimet ovat hermostuttaneet markkinat pahanpäiväisesti. Kreikkalaisten pankkien osakekurssit romahtivat keskiviikkona 30 prosenttia. Pankkeja uhkaa talletuspako, pankkitileiltä on vedetty riippumattoman Kathimerini-päivälehden mukaan vaalien jälkeen 11 miljardia euroa.

Torstaina osakekurssit kääntyivät kuitenkin jälleen hienoiseen nousuun.