Unkarin pääministeri puhuu kuin Putin: Maata uhkaa hyökkäys – Norja ja USA epäilyttäviä
Itsevaltainen Viktor Orbán rakennutti itselleen jalkapallostadionin ja kokoaa perheelleen omaisuuksia.
BUDAPEST – Liput liehuvat Budapestin oopperatalon edustalla. Meneillään on lokakuun jälkeen jo yhdeksäs mielenosoitus pääministeri Viktor Orbánia, 51, hänen hallitustaan, hallituspuolue Fidesziä ja kaikkia muita parlamenttipuolueita vastaan.
Nopeasti suosiotaan menettänyt pääministeri on mielenosoittajien ensisijainen kohde. He tietävät, ja varmasti myös Orbán itse tietää, että edessä on pääministerin toistaiseksi vaikein vuosi, sillä paineita on alkanut tulla myös Fideszin sisältä.
Orbán pois! -huudot lähtevät mielenosoittajien joukosta vahvoina. Oopperan eteen on vuoden 2015 ensimmäiseen mielenosoitukseen kokoontunut 2. tammikuuta järjestäjien lieväksi pettymykseksi arviolta vain 5000 ihmistä.
Mielenosoitusten sarjan järjestäjä on Facebook-ryhmä nimeltä Me Nyt (MostMi). Ryhmä korostaa, että se ei tuomitse ainoastaan Orbánin ja Fideszin toimia, vaan kaikkien poliittisten puolueiden toiminnan 25 viime vuoden ajalta.
Pääministeri on julistanut alkaneen vuoden tärkeimmäksi teemaksi kansallisen puolustautumisen. Taustalla on Fideszin lokakuussa alkanut kannatuksen nopea hupeneminen ja erityisesti pääministerin oman suosion jyrkkä lasku.
Myös Fideszin 2/3-enemmistö parlamentissa saattaa olla ohi helmikuun täytevaalin jälkeen. EU-komissaariksi siirtyneen Tibor Navracsicsin tilalle saattaa nousta opposition edustaja. Silti Fideszille jäisi tukeva yksinkertainen enemmistö.
Viktor Orbánin mukaan Unkaria uhkaa nyt ulkopuolinen hyökkäys.
Mielenosoituksiakin johdetaan hänen mielestään muualta. Syyttävä sormi osoittaa erityisesti USA:han, joka kielsi kuudelta unkarilaiselta virkamieheltä pääsyn maahan korruptioepäilyn vuoksi. Epäilyttävien maiden listalla on myös Norja, joka on avustanut oppositiota tukevien kansalaisjärjestöjen toimintaa.
Orbán ei juuri saa enää kutsuja EU-maihin, ja siksi hän on kääntänyt katseensa itään. Hän on vieraillut paitsi Venäjällä, Kaukasuksen alueen maissa, Lähi-idässä ja Etelä-Amerikassa.
”Avaus itään” on yksi Orbánin lempiajatuksista vaikka tulokset ovat olleet toistaiseksi laihoja lukuun ottamatta Rosatomilta tilattua Paksin ydinvoimalan laajennusta, joka tekee Unkarista vuosikymmeniksi Venäjän velallisen.
Viktor Orbánin ja Fideszin nyt toista nelivuotiskautta jatkuva yksinvalta Unkarissa herättää hyvin ristiriitaisia ajatuksia.
Kaikki hallituksen julkistamat talouden tunnusluvut ovat positiivisia, ja niiden perusteella unkarilaisilla luulisi menevän todella hyvin. Maa voi ylpeillä olevansa yksi parhaiten kasvavista talouksissa EU:ssa samaan aikaan kun se suhtautuu EU:hun varsin penseästi.
Orbánin hallitus on voinut kehuskella edelleen maahan virtaavien ulkomaisten sijoitusten määrällä. Hallitus on näyttävästi solminut strategisia yhteistyösopimuksia kymmenien suuryritysten kanssa. Sopimusten sisällöstä ei ole kerrottu julkisuuteen, mutta niiden arvellaan antavan esimerkiksi verohelpotuksia yrityksille ja tuovan etuja hallitukselle ja sitä tukeville tahoille.
Työttömyys on tilastojen mukaan vähentynyt Orbánin kaudella useilla prosenttiyksiköillä. Hallituksen arvostelijat sanovat tämän johtuvan niin sanotusta pakkotyöllistämisestä, jonka ansiosta työttömyystilastoista on siivottu satojatuhansia ihmisiä.
Vastikkeetonta sosiaaliturvaa ei Unkarissa enää ole.
Työttömien määrää on merkittävästi vähentänyt myös viime vuosina kiihtynyt maastamuutto muiden EU-maiden työmarkkinoille.
Osalla unkarilaisista todella menee paremmin kuin koskaan sitten kommunismin romahtamisen jälkeen, mutta Fideszin hallituskausi on myös jakanut kansan entistä selvemmin kahtia.
Viktor Orbánin viaksi lasketaan myös se, että korruptio ei Unkarissa ole suinkaan vähentynyt vaan muuttunut ammattimaisemmaksi ja alkanut muistuttaa mafian toimintatapoja.
Orbán itse on ärsyttänyt osaa kansasta kokoamalla perhepiirilleen suuria omaisuuksia ja jakamalla erilaisia taloudellisia etuja kannattajilleen.
Pilkkapuheiden kohteeksi on noussut erityisesti mahtipontinen jalkapallostadion, jonka Orbán rakennutti perheensä kotikylään Felcsútiin, keskelle ei mitään. Intohimoisena jalkapallofanina tunnettu Orbán on Felcsútin joukkueen jäsen.
Viikoittaisissa mielenosoituksissa Budapestin kaduilla ei unohdeta mollata myöskään Orbánin kaudella perustuslakiin tehtyjä muutoksia. Näissä muun muassa määritellään Unkari kristillisiä arvoja noudattavaksi valtioksi ja todetaan avioliiton olevan ainoastaan miehen ja naisen välisen.
Pääministeri Orbánin tavoitteena on rakentaa Unkarista ”illiberaali valtio”, jossa ”kansakunta ei ole yksilöiden joukko vaan yhteisö, jota on järjestettävä, vahvistettava ja rakennettava”.
Lippurivistö eturivissä on kirjava. Sateessa ja tuulessa heiluvat Unkarin lipun lisäksi muun muassa Romanian ja Kreikan liput. Joukossa on myös punaisia pakkotyöllistettyjen tunnuksia – ja jopa edesmennyttä vallankumousjohtajaa Che Guevaraa ihannoiva lippu.
Yhtään puoluelippua tai poliittista tunnusta mielenosoittajien joukossa ei ole. Me Nyt -liike on kategorisesti kieltäytynyt kaikesta yhteistyöstä kaikkien puolueiden kanssa.
Kaduille nyt jo neljättä kertaa kuukauden aikana kerääntynyt kansa ei kuitenkaan ole Viktor Orbánin suurin uhka. Orbán hallitsee Unkaria kolmasosan enemmistön turvin nyt viidettä vuotta.
Jos pääministeri halutaan syrjään, se tuskin tapahtuu huutoäänestyksellä, vaan valtapuolue Fideszin sisällä kytevän tyytymättömyyden seurauksena. Kukaan puolueessa ei kuitenkaan toistaiseksi ole julkisesti asettunut pääministerin ja puoluejohtajan haastajaksi.
Kiihkeimmät mielenosoittajat uskovat, että itsevaltaisen ja useaan kertaan Unkarin perustuslakia muuttaneen Orbánin päivät maan johdossa ovat luetut ja että pääministeri joutuu eroamaan lähikuukausina. Maltillisempi osa uskoo, ettei Orbán astu syrjään ennen kuin varmistaa pääsynsä maan seuraavaksi presidentiksi vuonna 2018.
Pääministerin tukijat pitävät tällaisia väitteitä tieteistarinoina.
Unkarissa presidentin valitsee parlamentti. Presidentin asema ei ole vahva, mutta hän pystyy kuitenkin puuttumaan lainsäädäntötyöhön. Orbánin pääministerikaudella lakeja on parlamentissa säädetty parhaimmillaan useiden satojen vuosivauhdilla.
Yhden taka-askeleen Viktor Orbán on mielenosoitusten vuoksi joutunut ottamaan. Hänen hallituksensa perui niin sanotun internet-veron. Se olisi kohdistunut palveluja tuottaviin yrityksiin, mutta kuluttajat ymmärsivät sen automaattisesti siirtyvän heidän maksettavakseen.
Tämä sai varsinkin nuorison raivon valtaan, ja kymmenet tuhannet ihmiset osallistuivat veroa vastustavaan mielenosoitukseen lokakuussa.
Mielenosoittajat kokoontuvat taas ensi perjantaina vastustamaan kaikkia poliittisia puolueita ja vaatimaan Orbánin eroa. Me Nyt -liike haluaisi aloittaa kokonaan puhtaalta pöydältä ja rakentaa uudenlaisen kansalaisyhteiskunnan. Selkeää ohjelmaa sillä ei kuitenkaan ole.
Mielenosoituksia kansalaisliike jatkaa ainakin helmikuun alkuun saakka, jolloin Saksan liittokansleri Angela Merkel tekee yksityisluonteisen matkan Budapestiin ja tapaa pääministeri Orbánin.
Me Nyt -liike toivoo Merkelin tuovan EU:n yhteisen ”olette persona non grata” -viestin Viktor Orbánille.