Ihmisoikeusjärjestö syyttää Venäjää Krimin tataarien vainosta
Koteihin, kouluihin ja moskeijoihin tehdään etsintöjä, ihmisiä katoaa jäljettömiin.
Venäjä valloitti Krimin niemimaan Ukrainalta viime maaliskuussa kyseenalaisen kansanäänestyksen jälkeen. Presidentti Vladimir Putin vakuutti tuolloin, että Krimin kaikkia kansanryhmiä kunnioitetaan ja että ukrainan ja tataarien kielet saavat tasa-arvoisen aseman Venäjän rinnalla.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin tuore 37-sivuinen raportti Rights in Retreat: Abuses in Crimea osoittaa kuitenkin, että Krimin ihmisoikeustilanne on heikentynyt ratkaisevasti Venäjän alaisuudessa. Viranomaiset painostavat ankarasti varsinkin Krimin tataareja, jotka boikotoivat maaliskuussa järjestettyä kansanäänestystä Venäjään liittymisestä.
Myös YK ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty International ovat kertoneet tataareihin kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista.
Krimin tataarit ovat noin 300 000 ihmisen suuruinen turkinsukuinen ja islaminuskoinen vähemmistö. Ukrainan viimeisen, vuonna 2001 järjestetyn väestönlaskennan mukaan he muodostavat runsaat 12 prosenttia alueen väestöstä. Tataarit pitävät itseään Krimin alkuperäisväestönä.
Venäjä on syyttänyt tataarien keskusjärjestöä Mejlisiä ääriliikkeeksi, mihin epämääräisesti muotoiltu lainsäädäntö antaa Human Rights Watchin mukaan hyvät mahdollisuudet. Tataarien koteihin, moskeijoihin ja kouluihin on tehty kotietsintöjä, ja heitä on syytetty muun muassa terrorismista sekä aseiden, huumeiden ja kielletyn kirjallisuuden laittomasta hallussapidosta. Venäjä karkotti huhtikuussa tataarijohtaja Mustafa Džemilevin, 71, viideksi vuodeksi Krimiltä.
Human Rights Watchin mukaan ainakin 15 ihmistä on kadonnut jäljettömiin viime maaliskuun jälkeen. Raportissa kerrotaan yksityiskohtaisia tietoja useista katoamistapauksista. Esimerkiksi syyskuun lopulla mustiin univormuihin pukeutuneet miehet kaappasivat serkukset Islyam Džepparovin ja Dževdet Islyamovin autoonsa, eikä heistä ole kuultu mitään sen jälkeen. Tuorein tapaus sattui lokakuun alussa, kun 23-vuotias Eskender Apselyamov katosi työmatkallaan.
Myös Venäjän kansalaisuudesta kieltäytyneet ukrainalaiset ovat joutuneet vainon kohteeksi. Heitä kohdellaan ulkomaalaisina omalla kotiseudullaan, eikä heitä hyväksytä julkisiin virkoihin.
”Venäjä ei tarjoa vaihtoehtoa”, Human Rights Watchin tutkija Julia Gorbunova toteaa. ”Ihmiset on pakotettu ottamaan Venäjän kansalaisuus. Muuten he joutuvat kohtaamaan syrjintää tai vielä pahempaa kohtelua.”
Tataarien ja ukrainalaisten julkaisemia tiedotusvälineitä häiritään jatkuvasti, ja Venäjän turvallisuuspoliisi FSB on sulkenut osan toimituksista. Päätoimittajia on viety kuulusteluihin, ja heitä on vaadittu luopumaan ”venäläisvastaisesta” toimituspolitiikasta. Monet toimittajat ovat paenneet Ukrainaan.
Raportin mukaan viranomaiset tukevat miehityksen alla muodostettuja ”Krimin itsepuolustusjoukkoja”, jotka ovat syyllistyneet sieppauksiin, pahoinpitelyihin ja kidutukseen. Krimin venäläismielisen pääministerin Sergei Aksjonovin valmisteleman lakiesityksen mukaan kaikille ”itsepuolustusjoukkojen” jäsenille myönnetään armahdus mahdollisista rikoksista. Vastaava lakiesitys on vireillä Venäjän duumassa.
Krimin tataarit ovat kokeneet kovia aikaisemminkin.
Neuvostojohtaja Josif Stalin syytti heitä yhteistyöstä natsi-Saksan kanssa, ja koko tataariväestö, noin 240 000 ihmistä, pakkosiirrettiin vuonna 1944 Keski-Aasiaan. Yli puolet heistä kuoli nälkään ja sairauksiin. Todisteet heidän historiastaan hävitettiin Krimiltä, paikannimet venäläistettiin ja alueelle tuotiin venäläisiä siirtolaisia.
Neuvostojohtaja Nikita Hruštšov lahjoitti Krimin vuonna 1954 Ukrainan neuvostotasavallalle hyvitykseksi Stalinin 1930-luvulla aiheuttamasta nälänhädästä. Krimin tataarien kansallinen liike heräsi pari vuotta myöhemmin, ja he alkoivat vaatia oikeutta palata Krimille.
Paluumuutto pääsi käyntiin vasta olojen vapauduttua Neuvostoliitossa 1980-luvun lopulla Mihail Gorbatšovin valtakaudella. Suhteet Krimin venäläisiin kiristyivät 1990-luvulla, kun tataarit pyrkivät palauttamaan itselleen Neuvostoliiton aikana menettämäänsä omaisuutta.
Noin 150 000 Krimin tataaria elää edelleen Keski-Aasiassa, pääasiassa Uzbekistanissa.
Venäjä kiisti joukkojensa osallistuneen Krimin valloitukseen millään tavoin viime helmikuussa, vaikka kansainväliset sotilasasiantuntijat olivat alusta alkaen vakuuttuneita siitä, että Krimille ilmestyneet ”pienet vihreät miehet” olivat lähtöisin Venäjältä.
Presidentti Putin myönsi asian ensimmäisen kerran julkisesti huhtikuussa vastatessaan kansalaisten kysymyksiin suorassa televisio-ohjelmassa. Hän palasi Krimin tapahtumiin uudelleen Saksan ykköskanavan ARD:n haastattelussa ennen viime viikonvaihteen G-20-maiden kokousta.
”Meidän joukkomme, myöntäkäämme se avoimesti, saartoivat Ukrainan joukot”, hän sanoi. ”Mutta he eivät olleet siellä pakottaakseen ihmisiä äänestämään vaan verenvuodatuksen välttämiseksi ja sen turvaamiseksi, että ihmiset saavat sanoa vapaasti mielipiteensä siitä, kuinka heidän ja heidän lastensa tulevaisuus järjestetään.”
Putin kiisti haastattelussa, että Krimin valloitus olisi rikkonut kansainvälistä oikeutta. Hän vertasi Krimin tilannetta Kosovoon, joka itsenäistyi Serbiasta vuosina 1998–1999 käydyn sodan jälkeen länsimaiden tuella.
”Kosovo julistautui itsenäiseksi parlamentin päätöksellä. Mutta Krimillä järjestettiin parlamentin päätöksen lisäksi kansanäänestys”, Putin sanoi.
Ukraina ja länsimaat pitävät Krimin valloitusta laittomana. Myös Venäjän liittolaiset Valko-Venäjä ja Kazakstan ovat suhtautuneet siihen kriittisesti. Kiinan ulkoministeriö korosti pari viikkoa sitten kunnioittavansa Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.