Sauli Niinistö finanssikriisistä: "Optimismiin ei ole aihetta"

finanssikriisi
Teksti
Kustaa Hulkko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Sauli Niinistö huhtikuussa 2008

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö oli jo keväällä Suomen Kuvalehden haastattelussa huolissaan rahoitusmarkkinoiden häiriöistä. Hänen mielestään Suomessa ei ollut tajuttu kansainvälisen finassikriisin syvyyttä. Lisäksi Niinistö halusi tehostaa sääntelyä ja kaipasi hallitukselta jämerämpiä kannanottoja. Lue myös, mitä laman merkkejä SK löysi Suomesta.

Viime vuoden huhtikuussa SK:n toimittaja Kustaa Hulkko haastatteli eduskunnan puhemiestä Sauli Niinistöä Yhdysvaltain finanssikriisiä.

Niinistön viesti maailman- ja kansantaloudesta oli tuolloin koruton: Aihetta optimismiin ei ole.

Ennustus on totetunut pahimmalla mahdollisella tavalla: Yhdysvaltain finanssikriisi on levinnyt Eurooppaan.

Omassa blogissaan Niinistö toteaa finanssikriisistä näin: “On aina hyvä rauhoitella mieliä, omaakin, mutta ikävää kehitystä se ei estä.”

Hän ennusti, että Suomen talous selviytyy pahimmista lähiajoista, mutta taantuman aikana Suomessakin ajaudutaan velkavetoiseen julkiseen talouteen.

Tällä viikolla Niinistö valittiin Euroopan investointipankin (EIP) viisaiden ryhmään kartoittamaan EIPn luotonantoa. Ryhmä keskittyy pohtimaan erityisesti pankin Euroopan unionin ulkopuoliseen luotonantoon liittyviä kysymyksiä. Viisaiden ryhmä koostuu rahoitusalan asiantuntijoista, ryhmään kuuluu mm. Maailman pankin entinen pääjohtaja Michel Camdessus. Ryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran lokakuussa.

Tässä otteita Niinistön huhtikuisesta haastattelusta, joka julkaistiin Suomen Kuvalehdessä 17/2008 (ilm. 25.4.2008).

Koko haastattelu löytyy pdf:nä jutun lopusta. Siellä on myös Kustaa Hulkon juttu Kuopan reunalla (SK 42/2007), jossa hän etsi laman merkkejä suomalaisesta todellisuudesta. Ja niitä myös löytyi.

Tuhannen miljardin
menetykset

Entisellä valtiovarainministerillä ja Euroopan Investointipankin johtokunnan jäsenellä riittää kansainvälisiä tuttavia, joiden kanssa hän voi keskustella maailmantaloudesta.

Esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ranskalainen pääjohtaja Dominique Strauss-Kahn, lempinimeltään DSK, on Niinistön vanha ystävä valtiovarainministeriajoilta.

DSK ja Niinistö ovat monessa suhteessa samanhenkisiä, vaikka he edustavatkin eri ideologioita. “Hän on sosialisti, mutta hän on paras sosialisti kuitenkin”, Niinistö (kok) sanoo.

IMF on varoittanut, että rahoitusmarkkinoiden nykyisen kriisin laajeneminen yleiseksi luottolamaksi aiheuttaa lähes tuhannen miljardin dollarin menetykset, mahdollisesti suuremmatkin.

Luottamus
koetuksella

Summat ovat tähtitieteellisiä. Niinistön mukaan niiden rinnalla luottamuksen vaarantuminen on kuitenkin vähintään yhtä vakava kysymys.

“Sitten oravannahkojen ja kultakannan järjestelmä on perustunut yhteen asiaan. Se on luottamus.”

Hän korostaa, että markkinoilla kaikki luottavat viime kädessä pelkkään paperilla olevaan nimeen, tai päivittäisissä diileissä vain puhelimessa annettuun sanaan.

Järjestelmä on valtava. Pelkästään maailman valuuttakaupan päivävolyymi on 3200 miljardia dollaria.

Jättimäisestä koostaan huolimatta markkinat ovat alttiit vain harvojen pelurien aiheuttamille heilahduksille.

“Suurin paradoksi on siinä, että pieni ryhmä pystyy aiheuttamaan hankaluuksia kuudelle miljardille ihmiselle.”

Säpinää
Wall Streetillä

“Mitä nyt on nähty, johtuu kaikesta päätellen siitä, että muutamat Wall Streetin innovatiiviset ja sofistikoituneet finanssivaikuttajat saivat päähänsä saada aikaan vähän säpinää.”

“Säpinän alkujuuri oli subprime-lainoissa.” Niinistö viittaa asuntolainoihin, joita Yhdysvaltain pankit antoivat luottokelpoisuudeltaan heikoille asiakkaille.

“Säpinän suurin syy oli kuitenkin johdannaisissa, arvopapereissa, joita rakennettiin näistä luotoista.” Hän tarkoittaa yksittäisten asuntolainojen arvopaperistamista joukkolainoiksi, joiden päälle rakennettiin vielä monimutkaisempia ja hienostuneempia arvopapereita, niin kutsuttuja johdannaisinstrumentteja.

Pankit ovat kirjanneet näistä sijoituksistaan tähän mennessä jo kymmenien miljardien dollarien tappiot.

“Joutuu kysymään, voiko meidän kaikkien luottamus rakentua näin heikolle pohjalle.”

Vakautta
“regulaatiosta”

Niinistön mukaan nyt on perusteltua keskustella siitä, tarvitaanko entistä parempaa “regulaatiota” tällaisten kriisien ehkäisemiseksi. “Regulaatio”-käsite tarkoittaa sääntelyä: säännöksiä ja niihin perustuvaa valvontaa.

Niinistön ajatus sääntelyn vahvistamisesta ei kuitenkaan tarkoita sitä, että rahoitusmarkkinoille pitäisi panna pakkopaita.

Hänen mukaansa regulaatiota voi perustella nimenomaan markkinatalouden näkökulmasta: hyvä sääntely lisää markkinoiden vakautta ja ennustettavuutta.

“Hyvä vertailukohde voisi olla WTO ja maailmankauppajärjestelmä”, Niinistö ehdottaa.

Maailman kauppajärjestöllä WTO:lla on toimialallaan paljon vahvempi rooli kuin esimerkiksi IMF:llä kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla.

WTO-sääntelyyn liittyy ankaria sanktioita, tehosteita. WTO-sääntöjä loukannut valtio joutuu korvaamaan vastapuolelle rikkomuksensa, tai se joutuu alistumaan kauppapoliittisiin vastatoimiin.

Jotakin vastaavaa Niinistön mukaan tarvitaan myös kansainvälisille rahoitusmarkkinoille.

“Ilman tällaista uudistusta finanssimaailman on vaikea säilyttää luottamusta.”

Lisää tietoa
riskeistä

Niinistö on hivenen ihmeissään siitä, miten pitkään Suomessa kesti, ennen kuin keskustelu käynnistyi finanssikriisin seurauksista kansantaloudelle ja kansalaisille.

“Haluan ehdottomasti välttää levottomuuden kylvämistä.”

“Kuitenkin minusta olisi miellyttävää, että esimerkiksi Suomessa toimivat pankit kertoisivat hiukan nykyistä enemmän omista riskeistään.”

Suomalaiset pankit ovat vakuuttaneet, että niillä ei ole subprime-johdannaisiin liittyviä merkittäviä riskejä.

“Se ei kuitenkaan auta, jos meillä ei ole riskejä, mutta partneripankilla kuitenkin on”, Niinistö kommentoi.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) on sanonut, että tällä kertaa valtio ei aio maksaa pankkien hölmöilyjä.

“Se on hiukan yleisluontoinen kommentti hallituksen kannaksi.”

Niinistö kaipaa myös yleisön informoimista siitä, mihin kaikkeen suomalainen talletussuoja ja sijoittajien suoja ulottuu.

“Tiedottaminen pelisäännöistä olisi fair säästäjiä kohtaan. Luulen, että tietoisuus ei ole kovin hyvä”, hän sanoo.

“Korostan, että nyt on neutraali vaihe informoida, koska ei ole mitään ongelmaa.”

Totuudet
muuttuvat äkkiä

Suomen talouspoliittinen keskustelu – poliitikkojen mutta myös median panos siihen – on Niinistölle pettymys.

Äskeinen eduskuntakeskustelu, joka koski nelivuotisia budjettikehyksiä, pysähtyi lähinnä siihen, että hallitus kehui sitä, mitä se antaa, ja oppositio vaati vielä vähän lisää.

Siitä puuttui, että olisi katsottu enemmän tulevaisuuteen, jopa pitemmälle kuin neljän vuoden päähän.

“Meillä on paljon tulevaisuusajattelua, meillä puhutaan kyllä innovaatioista, huippuyliopistosta ja niin edelleen, ja hyvä niin.”

Silti hän kysyy, onko näitä pohdintoja riittävästi kytketty esimerkiksi reaalitalouteen, jonka monia keskeisiä trendejä on mahdollista kartoittaa pitkälle tulevaisuuteen.

Samoin hän kaipaa valmistautumista yllätyksiin, joita maailma tuottaa jatkuvasti.

“Pienellä kansakunnalla on se etu, että jos se kehittää reaktionopeuttaan ja muutosvalmiuttaan, se pyyhkäisee aina ison ohi.”

Laskuvaihe
aina samanlainen

Niinistön mielestä viime päivinä saatu viesti maailman- ja kansantaloudesta on selvä: ei ole aihetta optimismiin.

Tämä tietoisuus ei läpäise kuitenkaan suomalaista keskustelua, joka laskusuhdanteen alla noudattaa nytkin vanhaa kaavaa.

“Taantumaan meno on aina samanlaista. Vuorosanat osaa oikeastaan jo ulkoa.”

Hänen mukaansa vakiorepliikkeihin kuuluu esimerkiksi väite, että Amerikan tapahtumat eivät koske meitä enää nykyään. Toinen on se, että talouden lainalaisuudet ovat muuttuneet, suhdannevaihtelu ei ole yhtä jyrkkää kuin ennen.

Syy riskitietoisuuden heikkouteen on myös siinä, että talouden tilanne heikkenee vähitellen, signaaleista puuttuu dramatiikka.

“On myös nähty hyväksi kylvää optimismia.”

Niinistö pitää tätä toimintatapaa ongelmallisena. “On käynyt niinkin, että ne, jotka ovat uskoneet optimistiseen sanomaan, ovat loppujen lopuksi suurimpia kärsijöitä.”

“Ne, jotka 1990-luvun alussa viimeksi luottivat vahvaan markkaan, ottivat suurimmat tappiot.”

Niinistökään ei väitä tietävänsä, tuleeko taantumasta syvä.

“Trendi on aleneva. Suuri kysymys on, kuinka alas se menee.”

Teksti
Kustaa Hulkko

Kuva
Perttu Saksa

Lisää aiheesta
Sauli Niinistön haastattelu: Luottamus horjuu (pdf; SK 17/2008)
Kuopan reunalla: SK etsi laman merkkejä (pdf; 40/2007)

Keskustelu
Johtuuko finanssikriisi ahneudesta?

Lisää finanssikriisistä
Finanssikriisi jyllää Euroopassa: Pankit horjuvat, euroministerit koolle (SK netti 6.10.2008)
Huippututkijat varoittavat Eurooppaa 1930-luvun laman kauhuista (SK netti 2.10.2008)
Marko Maunulan Tiellä Valkoiseen taloon -blogi: Roskapankki muuttaa Wahingtoniin (SK netti 3.10.2008)
Kustaa Hulkon Nurkanvaltaaja-blogi: Huippuekonomistien hälytysviesti (SK netti 2.10.2008)
Ylimääräinen veronalennus keskituloisille perheille USA:ssa (SK netti 2.10.2008)
Senaatti hyväksyi roskapankin, epävarmuus jatkuu (SK netti 2.10.2008)
Miten käy suomalaisten talletusten? (SK netti 1.10.2008)
Sauli Niinistö finanssikriisistä: “Optimismiin ei ole aihetta” (SK netti 30.9.2008)
Marko Maunulan Tiellä Valkoiseen taloon -blogi: Laman tuntua (SK netti 30.9.2008)
Pörssit myllerryksessä, uusi lakiesitys äänestykseen (SK netti 30.9.2008)
Roskapankki kaatui, “tilanne näyttää tosi pahalta” (SK netti 29.9.2008)
Finanssikriisi: Nyt jo Euroopan pankit menettävät luottamustaan (SK netti 29.9.2008)
Salkunhoitajien kannustimissa rahoituskriisin osasyy? (SK netti 26.9.2008)
Kustaa Hulkon Nurkanvaltaaja-blogi: Déjà vu: pankkipomojen palkanalennus (SK netti 25.9.2008)
Obama ja McCain: Amerikan roskapankki tarkkaan valvontaan (SK netti 22.9.2008)
Marko Maunulan Tiellä Valkoiseen taloon -blogi: Asiaan, ehdokkaat! (SK netti 22.9.2008)
Finanssikriisi: Ulkomaisille pankeille apua USA:n roskapankista (SK netti 22.9.2008)
Kustaa Hulkon Nurkanvaltaaja-blogi: Kirje pankinjohtajalle (SK netti 19.9.2008)
Historioitsija Markku Kuisma finanssikriisistä: “Tätä se ahneus teettää” (SK netti 18.9.2008)
Kustaa Hulkon Nurkanvaltaaja-blogi: Paniikkia pankeissa (SK netti 18.9.2008)
Finanssikriisi jatkuu: Aasian pörssit seurasivat USA:n alamäkeä (SK netti 18.9.2008)
Pankkiosakkeet rajussa pudotuksessa Yhdysvalloissa (SK netti 17.9.2008)
Luottokriisi ja Suomi: Pankit hilaavat uusien asuntolainojen marginaaleja ylöspäin (SK netti 16.9.2008)
USA:n luottokriisi syvenee: keskuspankit valmiita rauhoittamaan markkinoita (SK netti 15.9.2008)
Ekonomistiarvio: USA:n finanssikriisi muistuttaa Suomen lamaa (SK netti 11.9.2008)
Asuntoluottopankkeja kansallistettiin USA:ssa: markkinat riemastuivat päätöksestä (SK netti 8.9.2008)
Asuntoluottokriisin juurilla (SK netti 17.7.2008)
Kupla joka puhkesi (SK netti 24.8.2007)
Totuus hiipii esiin (SK netti 24.8.2007)