Pudottavatko johdon virheet Finnairin? Uusi hallitus valitaan ensi viikolla

Finnair
Teksti
Jyri Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Viime joulukuussa Finnair kohensi ilmettään matkustamohenkilökunnan uusilla virkapuvuilla. Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva.

“Tämä sopi perheen tilanteeseen. Halusimme jatkaa Suomessa. Vaimo varmaan odottaa näitä Finnairin etuja sitten.”

Näin sanoi Finnairin toimitusjohtajaksi nimitetty Mika VehviläinenNelosen uutisille heti nimityksensä jälkeen syksyllä 2009. Kyseessä saattoi olla yritys huumoriksi, mutta finnairilaisia tällainen tilannekomiikka ei naurattanut.

Yhtiö oli jo silloin kriisissä. Työpaikkoja ja etuja leikattiin raskaalla kädellä. Vehviläisen edeltäjä Jukka Hienonen oli eronnut turhauduttuaan täysin ammattiliittojen muutosvastarintaan. Vehviläinen tuli johtoon vakuuttaen, ettei Finnair ole kriisiyhtiö.

Jo antaessaan haastattelua Nelosen uutisille Vehviläinen tiesi saaneensa normaalin toimitusjohtajasopimuksensa päälle myös 180 000 euron allekirjoitusbonuksen. Kukaan ulkopuolinen ei siitä tiennytkään.

Vanha, osakepohjainen kannustinohjelma ei ollut tuottanut mitään raskaasti tappiollisessa yhtiössä. Niinpä sorvattiin uusi, jossa yhtiö maksaa huomattavan osan johdon Finnair-osakkeiden ostoista. Tällainen sponsorointi on veronalaista tuloa, mutta veronmaksuun osoitetaan oma, erillinen avustuksensa.

Uusi järjestelmä koskee noin 70:tä Finnairin johtajaa. Heistä Vehviläinen hankki sen ensimmäisenä voimassaolovuonna 43 270 Finnairin sponsoroimaa Finnairin osaketta, ja yhteensä kannustimeen oikeutetut avainhenkilöt hankkivat 131 109 osaketta.

Viime keväänä maksettiin Vehviläiselle 72 000 ja koko ryhmälle 302 343 euroa. Viimemainittua summaa Finnair ei ole raportoinut, koska tämä ryhmä ei yhtiön mukaan kuulu raportointivaatimusten piiriin.

Vähän toista vuotta myöhemmin toimitusjohtajan takkuisesti edennyt arvoasuntokauppa ratkesi mukavasti, kun Finnairin eläkevakuuttaja Ilmarinen osti asunnon vähintäänkin markkinahintaan ja se muuttui Vehviläisen työsuhdeasunnoksi. Nyt kauppaa tutkii poliisi.

Kaikki tämä tapahtui piilossa yhtiön raskaasti koetellulta työntekijäkunnalta. Kaikkein eniten sitä rassasi syksyllä 2009 Hienosen eroilmoituksen jälkeen tehty järjestely: 18 avainhenkilölle luvattiin erikoisbonus siitä, että he jäisivät yhtiöön toimitusjohtajavaihdoksen yli. Viime helmikuussa johtoryhmän kuudelle jäsenelle maksettiin 1 299 549 euroa, kahdelletoista muulle yhteensä 1 473 594 euroa.

Järjestely julkistettiin vasta tänä keväänä.

Olisiko talo tyhjentynyt?

Oliko tämä niin kutsuttu stay-bonus välttämätön? “Meidän piti huolehtia siitä, että uusi toimitusjohtaja ei tule tyhjään taloon”, kertoi hallituksen tuolloinen puheenjohtaja Christoffer Taxell Helsingin Sanomille.

Iso osa stay-bonuksen saajista on pitkän linjan finnairilaisia, joille yhtiö on – perin monien muiden finnairilaisten tavoin – ollut henki ja elämä ja lähes ainoa työnantaja. On lähes loukkaavaa heitä kohtaan vihjata, että he olisivat jättäneet suurissa vaikeuksissa olevan työnantajansa toimitusjohtajan vaihdoksen vuoksi ja jääneet vain jättibonusten vuoksi. Ja minne he olisivat lähteneet?

Muutama lähti, kuten toimitusjohtajan vaihdoksen yhteydessä usein käy. Johtoryhmässä Lasse Heinonen oli varatoimitusjohtaja, josta ei tullut uutta ykkösmiestä. Hän lähti Tietoon. Viestintäjohtaja Christer Haglund oli yhtä turhautunut työntekijöiden muutosvastarintaan kuin Hienonenkin. Hän lähti Suomen Messujen toimitusjohtajaksi. Seuraaja löytyi kahdessa viikossa.

Toinen taloonjäämisbonusten herättämä kysymys on se, miksi ne julkistettiin vasta maksamisen jälkeen. Oliko syy sama kuin Vehviläisen asuntokauppojen ja taloontulobonuksenkin kohdalla: yhtiön silloista hallitusta hirvitti työntekijöiden reaktio tilanteessa, jossa heiltä vaadittiin yhä uusia uhrauksia samalla kun johdon eduista pidettiin aivan erityistä huolta?

Finanssivalvonta voi tutkia tiedonantovelvollisuuden noudattamista Finnairissa. Velvollisuus koskee tapahtumia, joilla on vaikutusta pörssikurssiin. Samoin pörssi voi tutkia hallinnointikoodin noudattamista. Koodi, samoin kuin kirjanpitoasetuskin, edellyttää johdon kaikkien palkkioiden julkistamista.

Kolmas Finnairin koodi on valtionyhtiöiden oma palkitsemissäädöstö. Sen avoimuuspykäliä yhtiö mitä ilmeisimmin rikkoi, omistajaohjausyksikön päällikön ollessa aktiivisesti mukana.

Ministeri poltti päreensä

Finnairin jäljellä olevat noin 6 800 työntekijää ovat raivoissaan. Lentäjät suostuivat jatkamaan säästöneuvotteluja yhtiön talousvaikeuksien helpottamiseksi, mutta matkustamohenkilökunta on kieltäytynyt neuvottelemasta lisäsäästöistä. Ilman niitä yhtiö ei selviä.

Uhattuina ovat myös suuret lentokalustoinvestoinnit, jotka ovat välttämättömiä mutta joiden rahoituspohja on romahtanut jatkuviin tappioihin.

Finnairia ei pelastaisi valtionyhtiöistä vastaavan ministerin Heidi Hautalan väläyttämä osakepääoman korotus, jonka tarve yhtiöstä tosin nopeasti kiistettiin. EU-komissio vahtii tiukasti pääomittamisoperaatioita, jotka voidaan tulkita kielletyksi valtiontueksi.

Hautala poltti päreensä luettuaan 13.3. Helsingin Sanomista Vehviläisen salatusta allekirjoitusbonuksesta ja erotti jonkinlaisena primitiivireaktiona lähes koko Finnairin hallituksen. Teko toi yhden ison kivenmurikan lisää yhtiön muutenkin raskaaseen kuormaan.

Ensi keskiviikon yhtiökokous valitsee uuden hallituksen. Se saa kylmiltään vastuulleen raskaasti tappiollisen yhtiön, jonka henkilöstö on syvästi turhautunut ja jonka toimitusjohtaja on poliisitutkinnassa.