Viime joulukuussa Finnair kohensi ilmettään matkustamohenkilökunnan uusilla virkapuvuilla. Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva.”Tämä sopi perheen tilanteeseen. Halusimme jatkaa Suomessa. Vaimo varmaan odottaa näitä Finnairin etuja sitten.”
Näin sanoi Finnairin toimitusjohtajaksi nimitetty Mika VehviläinenNelosen uutisille heti nimityksensä jälkeen syksyllä 2009. Kyseessä saattoi olla yritys huumoriksi, mutta finnairilaisia tällainen tilannekomiikka ei naurattanut.
Yhtiö oli jo silloin kriisissä. Työpaikkoja ja etuja leikattiin raskaalla kädellä. Vehviläisen edeltäjä Jukka Hienonen oli eronnut turhauduttuaan täysin ammattiliittojen muutosvastarintaan. Vehviläinen tuli johtoon vakuuttaen, ettei Finnair ole kriisiyhtiö.
Jo antaessaan haastattelua Nelosen uutisille Vehviläinen tiesi saaneensa normaalin toimitusjohtajasopimuksensa päälle myös 180 000 euron allekirjoitusbonuksen. Kukaan ulkopuolinen ei siitä tiennytkään.
Vanha, osakepohjainen kannustinohjelma ei ollut tuottanut mitään raskaasti tappiollisessa yhtiössä. Niinpä sorvattiin uusi, jossa yhtiö maksaa huomattavan osan johdon Finnair-osakkeiden ostoista. Tällainen sponsorointi on veronalaista tuloa, mutta veronmaksuun osoitetaan oma, erillinen avustuksensa.
Uusi järjestelmä koskee noin 70:tä Finnairin johtajaa. Heistä Vehviläinen hankki sen ensimmäisenä voimassaolovuonna 43 270 Finnairin sponsoroimaa Finnairin osaketta, ja yhteensä kannustimeen oikeutetut avainhenkilöt hankkivat 131 109 osaketta.
Viime keväänä maksettiin Vehviläiselle 72 000 ja koko ryhmälle 302 343 euroa. Viimemainittua summaa Finnair ei ole raportoinut, koska tämä ryhmä ei yhtiön mukaan kuulu raportointivaatimusten piiriin.
Vähän toista vuotta myöhemmin toimitusjohtajan takkuisesti edennyt arvoasuntokauppa ratkesi mukavasti, kun Finnairin eläkevakuuttaja Ilmarinen osti asunnon vähintäänkin markkinahintaan ja se muuttui Vehviläisen työsuhdeasunnoksi. Nyt kauppaa tutkii poliisi.
Kaikki tämä tapahtui piilossa yhtiön raskaasti koetellulta työntekijäkunnalta. Kaikkein eniten sitä rassasi syksyllä 2009 Hienosen eroilmoituksen jälkeen tehty järjestely: 18 avainhenkilölle luvattiin erikoisbonus siitä, että he jäisivät yhtiöön toimitusjohtajavaihdoksen yli. Viime helmikuussa johtoryhmän kuudelle jäsenelle maksettiin 1 299 549 euroa, kahdelletoista muulle yhteensä 1 473 594 euroa.
Järjestely julkistettiin vasta tänä keväänä.
Oliko tämä niin kutsuttu stay-bonus välttämätön? ”Meidän piti huolehtia siitä, että uusi toimitusjohtaja ei tule tyhjään taloon”, kertoi hallituksen tuolloinen puheenjohtaja Christoffer Taxell Helsingin Sanomille.
Iso osa stay-bonuksen saajista on pitkän linjan finnairilaisia, joille yhtiö on - perin monien muiden finnairilaisten tavoin - ollut henki ja elämä ja lähes ainoa työnantaja. On lähes loukkaavaa heitä kohtaan vihjata, että he olisivat jättäneet suurissa vaikeuksissa olevan työnantajansa toimitusjohtajan vaihdoksen vuoksi ja jääneet vain jättibonusten vuoksi. Ja minne he olisivat lähteneet?
Muutama lähti, kuten toimitusjohtajan vaihdoksen yhteydessä usein käy. Johtoryhmässä Lasse Heinonen oli varatoimitusjohtaja, josta ei tullut uutta ykkösmiestä. Hän lähti Tietoon. Viestintäjohtaja Christer Haglund oli yhtä turhautunut työntekijöiden muutosvastarintaan kuin Hienonenkin. Hän lähti Suomen Messujen toimitusjohtajaksi. Seuraaja löytyi kahdessa viikossa.
Toinen taloonjäämisbonusten herättämä kysymys on se, miksi ne julkistettiin vasta maksamisen jälkeen. Oliko syy sama kuin Vehviläisen asuntokauppojen ja taloontulobonuksenkin kohdalla: yhtiön silloista hallitusta hirvitti työntekijöiden reaktio tilanteessa, jossa heiltä vaadittiin yhä uusia uhrauksia samalla kun johdon eduista pidettiin aivan erityistä huolta?
Finanssivalvonta voi tutkia tiedonantovelvollisuuden noudattamista Finnairissa. Velvollisuus koskee tapahtumia, joilla on vaikutusta pörssikurssiin. Samoin pörssi voi tutkia hallinnointikoodin noudattamista. Koodi, samoin kuin kirjanpitoasetuskin, edellyttää johdon kaikkien palkkioiden julkistamista.
Kolmas Finnairin koodi on valtionyhtiöiden oma palkitsemissäädöstö. Sen avoimuuspykäliä yhtiö mitä ilmeisimmin rikkoi, omistajaohjausyksikön päällikön ollessa aktiivisesti mukana.
Finnairin jäljellä olevat noin 6 800 työntekijää ovat raivoissaan. Lentäjät suostuivat jatkamaan säästöneuvotteluja yhtiön talousvaikeuksien helpottamiseksi, mutta matkustamohenkilökunta on kieltäytynyt neuvottelemasta lisäsäästöistä. Ilman niitä yhtiö ei selviä.
Uhattuina ovat myös suuret lentokalustoinvestoinnit, jotka ovat välttämättömiä mutta joiden rahoituspohja on romahtanut jatkuviin tappioihin.
Finnairia ei pelastaisi valtionyhtiöistä vastaavan ministerin Heidi Hautalan väläyttämä osakepääoman korotus, jonka tarve yhtiöstä tosin nopeasti kiistettiin. EU-komissio vahtii tiukasti pääomittamisoperaatioita, jotka voidaan tulkita kielletyksi valtiontueksi.
Hautala poltti päreensä luettuaan 13.3. Helsingin Sanomista Vehviläisen salatusta allekirjoitusbonuksesta ja erotti jonkinlaisena primitiivireaktiona lähes koko Finnairin hallituksen. Teko toi yhden ison kivenmurikan lisää yhtiön muutenkin raskaaseen kuormaan.
Ensi keskiviikon yhtiökokous valitsee uuden hallituksen. Se saa kylmiltään vastuulleen raskaasti tappiollisen yhtiön, jonka henkilöstö on syvästi turhautunut ja jonka toimitusjohtaja on poliisitutkinnassa.
Käsittämättömintä on se, että Taxell ilmeisesti vielä pääsi vaikuttamaan uudenkin hallituksen muodostamisee, vai miten kuuten on selitettävissä tämä RKP:n edustus hallituksessa .. Hanasaaren kulttuurijohtaja.. voi pyhä elämä. Finnair on kriisiyhtiö jolloin hallituksessa ei todellakaan saisi enää olla näitä kielipoliittisia painolasteja,joista on todella ikäviä esimerkkejä jo riittämiin !
Kovaotteista halitusta kaivataan, mikä uskaltaisi karsia kannattamattomat kotimaan reitit. Käytännössä jäljelle jäisi linjat Ouluun, Kittilään, Rovaniemelle ja Inariin. Keskittyminen Aasian reitteihin. Porukkaa siis pihalle kovalla kädellä. Hintakisassa kotimaan halapreittiyhtiöitä vastaan ei pärjää.
H.Sailas ja M.Vehviläinen ovat menettäneet kasvonsa ja pitää erottaa. Myös Finnairin paha tappiokierre edellyttää sitä. Tilalle huippuluokan saneeraja ja sitten nähdään, onko edessä selvitystila vai konkurssi. Aasian reitit ovat vain tilapäinen kilpailuetu.
Näinä aikoina pilalle maksettu johtoeliitti ei osaa muuta toimintamallia kuin lisärahan ja etujen maksu johtajille rastiin rastiin. Zyskovich on oikeassa sanoesaan että näihin hommiin pitää löytyä parempia kykyjä halvemmalla. Se on juuri konsulttien asia, mutta ylimielisyydessään ovat saman klubin jäseniä. Helpompi on etsiä tutun tilalle toinen kaveri ja vaatia pelimerkkejä lisää molemmille.
Konsultti Herolds hekumoi tv:ssä hommaavansa kykyjä Saksasta mutta maksáa kolminkertaisesti. Helppoa on konsultin hommat tässä kuviossa.
Yhtä suurta ongelmaa ei olisi muodostunut, jos Finnairin hallitus ja johtoryhmä olisivat avoimesti julkistaneet etusopimuksensa. Silloin osakkailla, työntekijöillä ja asiakkaillakin olisi ollut mahdollisuus lausua mielipiteensä sopimuksista, ja se olisi purkanut pahimmat paineet.
Nyt bonukset, muut edut ja kähminnät tulivat puskan takaa samaan aikaan, kun yhtiö käy taistelua elämästään ja yrittää sovitella työilmapiirikriisiä varsinaisten työntekijöidensä kanssa. Finnairin hallitus ei aikoinaan luottanut, että pitkäikäisen, luotetun yrityksen maine kestää bonusjulkaisut. Sen takia yritys on
entistä pahemmassa kriisissä, työntekijät alkavat kapinoida, asiakkaat boikotoida, osakkaat myyvät omistuksensa, sijoittajat karttavat kuin ruttoa ja yleinenkin maine romahti.
Kyllä yhtiön hallitus epäonnistui pahasti. Toivottavasti uusi hallitus toimii avoimemmin ja järkevämmin.
Järjettömintä on, ettei johto keskity johtamiseen vaan sekaantuu käytännön töiden tekemiseen joista ne eivät ymmärrä mitään. Esimerkiksi Altea-järjestelmä: Käytännössä se toimii siten, että järjestelmään syötetään lähtevän matkatavaran, rahdin ja postin määrä. Painetaan auto-load näppäintä ja kuormausohje tulee automaattisesti. Monesti kuormaa täytyy muuttaa ja kokemuksellani tietäisin, miten tehdä se. Nyt joudun pyytämään Bangkokista tai Prahasta luvan kuorman muuttamiseen. Siellä sitten joku painaa sitä auto-load nappulaa. Tästäkin ulkoistuksesta Finnair maksaa miljoonia turhaan.
Kun julkinen sektori, valtio tai kunta on osallisena yrityksessä niin ei siitä tahdo tulla mitään. Virkamieskulttuuri byrokraattisine ajatustapoineen on vain liian hidasta, kankeaa ja oman selustan turvaamista ilman minkäänlaista heittäytymistä tai luovaa hulluutta. Ennen kaikkea, ei pitäisi olla sitä ”pappa betalar anyway” aspektia.
Kun katsotaan nykyistä toimintaympäristöä, niin Finnairin hallituksen kokoonpano ja toiminta ovat yrityksen ongelmista pienimpiä.
Suurin lyhyen ajan ongelma on Finnairille polttoainekustannukset. 2011 aikana kustannukset nousivat 29% ja edustivat noin 25% kokonaiskustannuksista. Ongelmasta tekee vielä suuremman se, että kustannukset ovat kasvavia, koska ei ole nähtävissä öljynhinnan laskua ja samalla euro on heikentynyt, lisäten tuskan kaksinkertaiseksi. (aiemmin samalla eurolla sai enemmän öljyä).
Pitkän ajan ongelmista suurimmaksi nousee kysymys, kuinka Finnair pystyy rahoittamaan tulevat
lentokonehankinnat. Kuten blogi oikein arvioi, pääoman korotus taitaa olla poissuljettu vaihtoehto. Ja samaan aikaan velkaantumisaste noussut, mikä tietenkin Finnairin kannalta ikävää.
Viimeisenä oma kysymyksenä, kukapa Finnairin edes haluaisi ostaa näinä huonoina aikoina?
Sitten alkuperäiseen blogin pohdintaan, olisiko firmasta johto lähtenyt kävelemään. Jälkeenpäin on helppo viisastella, mutta uskoisin suuren osan lähteneen, osaksi juuri tuosta turhautumisesta, kuten Hienonen. Ehkä asiaa tukee, että kuusi johtajaa on poistunut firmasta aikarajan umpeuduttua.
Suomessa tunnetusti ei ole lahjontaa tai muutakaan epärehellistä, virallisen totuuden mukaan.
Suomalainen versio lahjonnasta ja moraalittomasta toiminnasta ei täytä kansainvälisiä kriteereitä, joten näinollen näitä ongelmia ei tässä ns.onnelassa ole ollenkaan.
Tapaus Finnair on täysin normaalia suomalaisessa yrityselämässä, kaikki sen tietävät, jotka ovat tekemisissä yritysmaailmassa riittävän korkealla tasolla, näin suomessa on toimittu ja tullaan toimimaan.
Finnairista tekee poikkeavan vain se, että tietoa saa varsin helposti myöskin ulkopuoliset.
Tapaus Finnairista hyötyvät tahot ovat
siis ”haaskalla” hakemassa itselleen etuja, he saavat etunsa muuta kautta. Heillä ei siis ole mitään konkreettisia intressejä finnairista, pistetään siis pommitus päälle ja kerätään irtopisteet pois.
Suomalainen yhteiskunta muuttuu vain kehityksen kautta, ja vanhat toimintatavat poistuvat kartalta vuosikymmenten saatossa, ei sillä että satunnainen yritys otetaan silmätikuksi.
Käytännössä tuo tarkoittaa että vanha kaarti poistuu soppaa hämmentämästä ja tervejärkisempi nuori sukupolvi ottaa käyttöönsä omat tapansa, poistaen skaalasta edellisten sukupolvien toimintatavat.
Suomessa on AINA varastettu yhtiön kassasta rahaa omaan taskuun, suomessa varallisuutta ja valtaa keränneet henkilöt ovat AINA käyttäneet juridisia porsaanreikiä hyväkseen, suomessa on AINA käytetty valtaa henkilökohtaisen hyödyn tavoittamiseen, suomessa on AINA käytetty säätiöitä filttereinä, suomessa on AINA siirretty varallisuutta verottajan ulottumattomiin, suomessa on AINA käytetty hyväkseen tavallisten kansalaisten hyväuskoisuutta omaksi edukseen … tarkoittaen niitä yksilöitä joilla tämä mahdollisuus on olemassa.
Tapaus finnair, suuren vääryyden perikuvana, on lähinnä teatteria kansalle ja eräänlaista mustaa huumoria. Todellisuudessa suomi elää ja hengittää tuota tapakulttuuria, ja muutos tulee lukuisten vuosikymmenien päästä, omanlaisena versiona … yhteen asiaan ihminen voi aina luottaa, yksilöiden ahneuteen, turhamaisuuteen ja vallanhimoon.
Kauniiksi lopuksi voin mainita että jokainen yksilö voi valintansa vapaasti tehdä, katkaista typeryyden ketju omalta osaltaan ja pyrkiä välttämään typeryyden maksimoimistaan omassa elämässään.
”Dalai kirjoitti:
Suomessa tunnetusti ei ole lahjontaa tai muutakaan epärehellistä, virallisen totuuden mukaan.
Suomalainen versio lahjonnasta ja moraalittomasta toiminnasta ei täytä kansainvälisiä kriteereitä, joten näinollen näitä ongelmia ei tässä ns.onnelassa ole ollenkaan.”
Niinpä, uusi vuotosivusto kertoilee nyt ainakin yhdestä tapauksesta. Löytyi tuolta kauppalehti.fi -keskusteluista.
rakennusleaks.wordpress.com eli samalla hommalla liikkeellä kuin vrleaks….
”Suurin lyhyen ajan ongelma on Finnairille polttoainekustannukset. ”
Kyllä ja ei. Saman hintaista se polttoaine muillekin on, ja finnairin kalusto polttoainekulutukseltaan kutakuinkin linjassa muiden verkostoyhtiöiden kanssa. Polttoaineen hinnan nousu siis kirpaisee kilpailijoita yhtä lailla.
Finnairia upotetaan ihan kolmikantaisella yhteistyöllä. Riitelevä ja kallis henkilökunta joka taistelee saavutetuista eduista, johdon keskinkertainen liikejohtaminen ja surkea henkilöstöjohtaminen (esim. kyvyttömyys nähdä bonustensa moraalivaikutuksia) sekä suomen kovasta verotuksesta johtuva korkea
kustannustaho yhdessä vievät kilpailukyvyn.
Herätyskellojen pitäisi pikkuhiljaa soida Arkadianmäellä, jos edes lentäjien ja lentomekaanikkojen kaltaisia korkeasti koulutettuja ja osaamista vaativia työpaikkoja ei kyetä säilyttämään globaalilssa kilpailussa, mitä tänne on jäämässä?
Tulos tai ulos.
Omistajan kannalta tappiontekijöille pitäisi jakaa ennemmin
potkuja, kuin palkita siitä, että jäävät edelleen tekemään tappiota.
Valtiota ja virkamiehiä asia ei näköjään huoleta tai kiinnosta.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Otavamedia Oy
Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Asiakaspalvelu
puh: +3589156665
fax: +35891566511
Avoinna: ma-pe klo 8.00-17.00
Verkkopalvelut
Ramp-mies kirjoitti:
Ei ole ihme jos putoaa, herrat kuorivat vain kermat kakusta ja duunarit säästää. Jos et säästä, potkastaa pellolle tai ulkoistetaan johonkin reppufirmaan, molemmat yhtä huonoja vaihtoehtoja.
Toivottavasti Finavian ( Air-pro ja Rtg:n) hommat tutkitaan perinpohjin, sieltäkin nimittäin saattaa löytyä paljon mielenkiintoista.
Sielläkin herrat sopineet mulle sulle tyyliin.