Keskustelu perustulosta kuhisee taas. Ajatus jokaiselle maksettavasta tulosta saa kannatusta yli puoluerajojen. Siihen samanmielisyys loppuukin.
Kannattajat uskovat, että perustulo yksinkertaistaisi sosiaaliturvaa. Kuva Lehtikuva.”Ihmiset eivät ole enää joko töissä tai töiden ulkopuolella, vaan erilaisissa välitiloissa elää valtava joukko ihmisiä”, sanoo kansanedustaja Lasse Männistö (kok). ”Nykyinen tilkkutäkki-sosiaaliturva ei vastaa heidän elämäntilanteitaan ja on pullollaan kannustinloukkuja.”
Nykyisen järjestelmän monimutkaisuudesta kertoo, että arviolta puolet toimeentulotukeen oikeutetuista jättää byrokratian takia etuutensa käyttämättä. Tämä toi pari vuotta sitten yli 600 miljoonan euron säästöt.
Kokoomus teki vuonna 2005 aatekyselyn, jonka mukaan 58 prosenttia kokoomuslaisista kannattaisi perustuloa, jos se yksinkertaistaisi sosiaaliturvaa. Perustulokeskustelua puolueessa aktivoinut Lasse Männistö ehdottaa kaikille täysi-ikäisille kansalaisille 300-500 euron suuruista perustuloa, johon yhdistettäisiin tarveharkintaisia elementtejä, kuten asumistuki.
Yksi vahva peruste perustulolle onkin, että se yksinkertaistaisi ryteikköistä tukijärjestelmää ja tekisi siitä hallinnollisesti halvemman ja kevyemmän.
”Näen perustulon hyvänä mahdollisuutena kaikissa tilanteissa kannustaa ihmisiä tekemään töitä, vaikka sitten osa-aikaisesti tai määräaikaisesti, kokeilemaan yrittäjyyttä ynnä muuta”, Männistö perustelee.
Vihreiden ja Vasemmistoliiton puolueohjelmissa vaaditaan sosiaaliturvan uudistamista kaikille kansalaisille maksettavan perustulon suuntaan. Vaatimus yhdistää vasemmiston tavoitteen tasa-arvosta ja oikeiston halun tukea yrittäjyyttä. Perustulo saa kannatusta myös kokoomuksen ja keskustan nuorisojärjestöissä.
Perustulokeskustelu kuhisee muutenkin. Kansalaisaloitteita perustulosta valmistellaan niin Suomen eduskunnalle kuin Euroopan komissiollekin. Vasemmistonuorilla on käynnissä ”masseja massoille” vaativa perustulokampanja, ja Into-kustannus julkaisee huhtikuussa perustuloa käsittelevän pamfletin.
Perustulokeskustelu ei kulje perinteisten poliittisten rintamalinjojen mukaan.
Maailmanlaajuisen Basic Income Earth Network (BIEN) -verkoston suomalainen jaosto valmistelee kansalaisaloitetta perustulosta. Aloitteessa ehdotetaan nykyisen perusturvan minimietuuksien tasoista perustuloa kaikille niin, etteivät pieni- tai keskituloisten tulot tai etuudet heikkene.
Jaoston koordinaattori Johanna Perkiö kertoo, että kansalaisaloitetta on valmistelemassa vihreitä, vasemmistolaisia, demareita, piraatti sekä kokoomuslainen.
”BIEN ei sitoudu mihinkään tiettyyn perustulomalliin. Tietysti jotta jokin tulonsiirto voidaan nähdä perustulona, tulo on maksettava yksilökohtaisesti, siinä ei ole mitään ehtoja ja siihen eivät vaikuta muut tulot”, Perkiö sanoo.
Vasemmiston sisällä perustulo saa sekä ankaraa kritiikkiä että voimakasta kannatusta. Jakoa aiheuttaa erityisesti suhtautuminen työhön.
SAK:n ekonomistin Ilkka Kaukorannan mukaan perustulo ei olisi samalla tavalla töihin kannustava kuin ansiosidonnainen.
”Ansiosidonnainen sosiaaliturva varmistaa, ettei esimerkiksi perheen perustaminen, työkyvyttömyys tai työttömyys romuta työntekijän elintasoa. Ansiosidonnaisuus myös kannustaa työntekoon, koska työstä maksettavan palkan lisäksi työ kartuttaa myös tulevaa sosiaaliturvaa”, Kaukoranta sanoo.
Ammattiyhdistysliikkeen mukaan rajoitettujen resurssien maailmassa perustulo ei ole kustannustehokasta sosiaalipolitiikkaa. Koska tukea maksetaan kaikkien sijaan ainoastaan sitä tarvitseville, nykyiset syyperusteiset etuudet tulevat halvemmaksi kuin perustulo.
Vasemmistonuoret sen sijaan vaativat perustulokampanjassaan nykyisen tulonjaon, työnjaon ja sosiaaliturvan kokonaisvaltaista uudistamista. Järjestön puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan vasemmiston näkökulma perustuloon eroaa kokoomuksen ja vihreiden malleista.
”Vasemmistolaisen perustulovaatimuksen taustalla on pyrkimys määrittää uudelleen minimitoimeentulon taso sekä kyseenalaistaa nykyinen tulonjakopolitiikka, joka sallii köyhyyden yleistymisen. Perustulo kyseenalaistaa vanhanaikaisen käsityksen, että työ on parasta sosiaaliturvaa.”
Aktivisti Eetu Viren jatkaa samoilla linjoilla. Vappuna 2006 perustuloa vaatinutta Euromayday-mielenosoitusta järjestämässä ollut Viren katsoo, että perustulon kannatus on lisääntynyt viidessä vuodessa, mutta keskustelusta on unohtunut prekariaattiliikkeen esiin nostama työvoiman näkökulma.
”Perustulon olisi vähennettävä riippuvaisuutta palkkatyöstä ja siten toimittava investointina työvoiman itsenäisyyteen. Perustulo olisi itsenäisen prekariaatin, pienyrittäjän ja freelancerin näkökulmasta rakennettua sosiaaliturvaa”, Viren sanoo.
Yhteiskuntapolitiikka-lehden vuonna 2002 julkaisemassa selvityksessä suomalaisista 63 prosenttia kannatti ”perustuloa” ja 59 prosenttia ”kansalaispalkkaa”. Kyselyn mukaan suomalaiselle sopivin perustulon taso oli tuolloin 620 euroa kuussa.
Kelan opintotukiryhmän etuuspäällikkö Ilpo Lahtinen arvioi, että nykyisillä sosiaalimenoilla kyettäisiin kattamaan ainoastaan noin 200 euron suuruinen perustulo. Suuremman perustulon rahoittamiseksi tulisi karsia byrokratiaa ja vähentää tukimuotoja, jotka perustulo korvaisi, mutta muuttaa myös verotusta.
”Jo nykyisin kaikille turvataan perustoimeentulo. Perustulon maailmassa sama saavutetaan ilman byrokratiaa ja syyllistämistä ja ennen muuta niin, että köyhyysloukut ja työllisyysloukut poistuvat. Kaikkia töitä kannattaa tarjota ja kaikkia töitä kannattaa tehdä”, Lahtinen sanoo.
Sekä Vihreiden että Vasemmistoliiton perustulomalleissa tuloverotusta korotetaan. Vihreiden 500 euron mallissa veroaste on 39-49 prosenttia ja Vasemmistoliiton 750 euron mallissa 30-57 prosenttia jokaista perustulon päälle ansaittavaa euroa kohden.
Molemmissa malleissa muita tukia ja byrokratiaa karsitaan, mutta esimerkiksi ansiosidonnaiset etuudet ja kansaneläke säilytetään ennallaan. Lisäksi vihreät säilyttäisivät asumistuen nykyisellään ja vasemmistoliitto kehittäisi sitä.
Mallit eivät tule toteutumaan aivan pian, sillä kummatkin puolueet allekirjoittivat hallitusohjelman, joka toteaa, että ”työn verotus ei vaalikauden aikana kiristy”.
Perustulon kustannuksien arviointia vaikeuttavat ihmisten käyttäytymisen ennustamattomuus. Esimerkiksi Namibian perustulokokeilussa rikollisuus väheni, kouluttautuminen lisääntyi sekä työssäkäynti ja yrittäjyys kasvoivat. Nykyiset perustulon kustannuksia arvioivat simulaatiomallit eivät huomioi näitä mahdollisia sivuvaikutuksia.
Kaikille vaan kunnolla rahaa jotta vaaleissa olisi mahdollisuus äänestää niitäkin puolueita joiden tavoitteina ei ole huolehtia suomalaisten työllisyydestä. Selvästi vihervasemmistolaiseen matematiikkaan perustuva ajatus, josta tavan mukaan unohtuu lystin maksajat pois. Eihän ydinvoimaakaan tarvita kun sähköä saa pistorasiasta!
Mistähän ne rahat saataisiin, kun nyttenkin on pelkkää velkaa tuleville sukupolville?
Ei tietenkään mistään muualta kuin kiristämällä työssäkäyvien verotusta, rahaa kun ei aikuisen oikeasti missään muualla kasva. Perustulo siirtyisi perushinnankorotukseksi lähes kaikkeen ja lopputuloksena olisi ns.keskituloisten elintason melkoinen suhteellinen aleneminen.
Olisiko se sitten hyvä vai huono asia? Sen jokainen omalla kohdallaan sitten voisi päätellä kuinka paljon siinä tilanteessa kiukuttaisi tai ei. Epäilen silti suuresti että byrokratia mihinkään vähenisi, sillä oikestaan turhan byrokratiankin pyörittäminenkin on osa veromarkoilla ostettua yhteiskuntarauhaa.
Kyllä byrokraateillakin on lakioikeutensa elämiseen, ei heitä voi heitellä yhteiskunnasta pois miten sattuu.
Jos laitetaan vähän mutkia suoraksi, niin aikuisten tehtävänä on huolehtia ruoan ja lämmön hankinnasta itselleen ja heille, jotka siihen eivät pysty: lapset, vanhukset ja sairaat. Ja kuten yllä on laskettu, ei ole yksinkertaisesti varaa maksaa siitä ilosta, että aikuinen ihminen puuhastelee jotain. Oikeasti pitäisi tienata omat ruoat ja siihen päälle vielä huollettavien lasten ja mummojen murkinat. Ja niitä mummoja on tulossa sen verran lisää, että mitään veronalennuksia ei enää pitkään aikaan nähdä muutakuin kokoomuksen märissä unissa.
Ongelmanahan on ennemminkin työn ja tulojen jakautuminen.
Käsipareja ja päitä olisi varmasti sen verran, että asiat tulisi hoidetuksi. Nythän osa väestä uupuu töissä ja työttömät syrjäytyvät kotona peukaloita pyöritellessään. Ne, joilta on onnistunut kokopäivätyön saaminen keräävät palkka- ja eläke-eurot.
niin …paitsi miljardejen tukipotista haihtuu puolet halllinnon pyörittämiseen :
http://euobserver.com/7/115175
tuetaanko virkamiestä vai perustuetaanko kansalaista ?
On se nyt kumma jos on pokkaa kokeilla jossain Namibiassa, muttei Suomen kaltaisessa ”hyvinvointivaltiossa”..?
Nämä 32.000 syrjäytynyttä nuorta elävät jotenkin sossen avulla ja pysyvät ainaislaiskoina. Näitäkö haluamme lisää ?
Oikein rakennettuna tämä systeemi kannustaisi työssäkäyntiin. Jos pärjäät sillä perusrahalla niin fine, senkun löhöät. Mutta jo osa-aikainen työssäkäytni oikeasti nostaisi tuloja, koska perustulo alenisi asteittain muiden tulojen mukaan. Nythän on täysin järjetöntä, että oikeasti osa-aikatöitä tekemällä voi tulota alentua. Ei mitään tolkkua!
Komppaan K:ta. Nykyisellään sosiaalietuuksien rakennelma ei kannusta työn tekoon. Itse hoidan kotona alle kolmevuotiasta lasta, enkä halua näin nuorta viedä vielä muualle hoitoon, mieheni opiskelee. Tulot ovat PIENET. Haluaisin tehdä osa-aikatyötä myös kodin ulkopuolella lisätulojen toivossa. Siihen ei kertakaikkiaan ole mahdollisuutta; kaikki olisi suoraan pois kotihoidontuesta sekä asumistuesta! Tulot voisivat jopa pienentyä… päälle valtava määrä paperisotaa kelan kanssa kun ilmoitellaan tulojen muutoksista jne. Jotenkin absurdia, että töiden tekeminen pienituloiselle on tehty näin vaikeaksi.
Miksi menisin tilanteessani töihin kun siitä ei oikeasti jäisi mitään käteen? Päinvastoin maksaisin sen itse antamalla aikaani, jonka voisin viettää lasteni kanssa. Uskoisin perustulon helpottavan huomattavasti monien tilannetta ja päinvastoin kuin useiden epäilijöiden mielestä, kannustavan työntekoon. Jos laakereille tahtoo jäädä lepäilemään se on nykyisilläkin etuuksilla mahdollista.
Mitä sä Nelmi teet työkses? Äkyröit näemmä joka kommenttissa vittuilemassa ihmisille. Ootko joku tärkee vai?
””Ansiosidonnainen sosiaaliturva varmistaa, ettei esimerkiksi perheen perustaminen, työkyvyttömyys tai työttömyys romuta työntekijän elintasoa. Ansiosidonnaisuus myös kannustaa työntekoon, koska työstä maksettavan palkan lisäksi työ kartuttaa myös tulevaa sosiaaliturvaa”, Kaukoranta sanoo.”
Ansiosidonnainen sosiaaliturva voidaan mahdollistaa yksityisellä rahoituksella. Näin on tehty Yhdysvalloissa.
Juttu kertoo enemmän Kokoomuksen tilasta kuin sosiaaliturvasta.
Perustulo on ollut käytössä vain Neuvostoliitossa ja vastaavissa maissa, jossa ihmisiä palkattiin mm. junan veturin kellonsoittajiksi ja muihin näennäistöihin. Ja tuloksethan ovat nähtävillä: valtio kaatui ja moraali rapautui.
Miten tää on niin vaikeata, se Vihreiden malli on viritetty niin että se EI NOSTA TYÖN VEROTUSTA.
Rautalankaa yksinkertaistaen:
Oletetaan että ihminen tienaa 100 rahaa.
Oletetaan myös että joka tapauksesa tavalla tai toisella yhteiskunta pitää huolta siitä että ihminen saa 20 rahaa kuukaudessa.
Oletetaan että nyt tuosta sadasta rahasta maksetaan 20 rahaa veroja eli 20%, ja ylimenevästä osasta 40%.
Se miten tuo toteutaan suomalaistyyppisessä progressiivessa verojärjestelmästä on että
0 - 50 rahan tuloista maksetaan 10% veroa ja 50 - 100 rahan tuloista 30%. Jos tienaa 100 rahaa niin tuosta
tulee 5 + 15 = 20 rahaa, eli 20% verotus. Eli käteen jää 80 euroa.
Mallissa jossa on yhdistetty perustulo ja tasavero tämä menee niin että veroaste on 40%, eli maksetaan 40 rahaa, ja toisaalta perustulona tulee 20 rahaa. Eli käteen jää se ihan sama 80 euroa. Se että kutsuuko tuota perustuloksi vai veronpalautukseksi on semantiikkaa, käytännössä normaali palkansaajalle mikään ei muutu.
Se mikä muuttuu on se että pienituloinen pystyy yhdistämään siihen 20 rahan perustuloon vaikkapa 20 rahan palkan ilman järjetöntä byrokratiaa. Hänen veroasteensa on 40%. Nyt se menee niin että jos tienaa 20 rahaa niin tukia tippuu 20 rahaa, eli veroaste on 100%. Eli tukiensaaja ei tietenkään tuolllaista duunia ota.
Ihan hyvä ehdotus, nykyisellään ainakaan sosiaaliturva ei koske opiskelijoita ! .. tämä taas heikentää opiskelutuloksia, koska pakko tehdä töitä. Ja opiskellessa amk-tasolla viikkotuntejä kertyy pelkästään opinnoista n. 50tuntia kun lasketaan kotitehtävätkin.
Toinen hyvä puoli on, että jos saadaan tämä koskemaan suomen kansalaisia, niin ulkomailta töihin tulevien kanssa pystytään kilpailemaan jopa rakennusalla, saadaan kotimaisille työttömille rakennusmiehillekkin töitä, toisin kuin nyt ”kunnat ja kaupungit tekee kaiken virolaisella työvoimalla”
Perustuloa on keskusta ajanut jo vuosikymmeniä. Onpa hyvä, että kokoomus on tulossa samoille linjoille. Jos perustulon taso olisi nykyinen vähimmäiseläke ja sen päälle saisi sitten tienata miten haluaa ja pystyy, toki se kannustaisi tekemään töitä. Ihminen on perusluonnoltaan ahne. Samalla säästyisi valtavasti rahaa sosiaalipuolelta, kun homma yksinkertaistuis.
Pari seikkaa. Taloudellisesti malli on ymmärtääkseni ylipäänsä mahdoton. Pitäisi myös tietää, montako kansalaista tyytyy perustuloon - täydentäen sitä vaikkapa pimeillä töillä - ja montako työtätekevää ja veroja maksavaa meille jäisi. Ja jos perustulo ei riitäkään, tarvitaan silti täydentäviä tukia: vuokranmaksu, erilaiset yllättävät menot - ei perustulo riitä useimmille kuitenkaan.
Eläkeläisen mielestä säästyisi valtavasti rahaa sosiaalipuolelta, kun ”homma yksinkertaistuis”: Rahaa menee pääasiassa kahteen asiaan: sosiaalipuolen ihmisten henkilöstömenoihin ja sitten itse niihin tukiin. En jaksa
uskoa, että henkilöstöä alettaisiin karsia. Ja tukia tarvitaan edelleen, kuten ylläolevasta ilmenee. Eli se sosiaalipuoli ei juuri perustulolla yksinkertaistu.
Yksinkertaistamista sinänsä kyllä sillä puolella tarvitaan, sen osoittaa vaikka KELA-viidakko. Mutta ns. poliittista tahtoa ei selvästikään ole. Työryhmä toisensa jälkeen on yrittänyt, mutta kaikki ehdotukset on teilattu.
Miten Männistön 300-500 euron perustulo muuttaa nykytilannetta? Ei tuo maksimikaan riitä mihinkään, joten lisätukia täytyy jostain saada ja sama byrokratia jyllää. Vai uskooko Männistö, että kaikki löytävät jotain osa-aikaduunia tuohon päälle vai? Tai haluavat sellaista tehdä.
Panu Horsmalahti,
ansiosidonnaiset etuudet olisi tosiaan periaatteessa mahdollista toteuttaa myös yksityisesti. Ongelmiksi tosin muodostuisi etenkin haitallinen valikoituminen. Täysin vapaaehtoinen työttömyysvakuutus on vaikea toteuttaa, koska henkilö usein tietää itse paremmin oman työttömyysriskinsä. Vakuutus, johon maksetaan vakuutusmaksuja vasta määräaikaisen työsuhteen viimeisen vuoden aikana tai ei ollenkaan vakinaistamisen jälkeen tulee kalliiksi. Toisaalta vakuutus, jossa on monen vuoden odotusaika (työssäoloehto) on aika paljon huonompi kuin tämä nykyinen.
Toisaalta vaikkapa työtapaturmavakuutuksen
kannalta, en ihan ymmärrä minkä takia kansalaisten pitäisi päästä itse sellaista kilpailuttamaan. Eihän kukaan ihminen sellaisia jaksa terveenä ajatella. On aidosti parempi, että ehdot viilataan järkeviksi kolmikannassa ja yksittäinen kansalainen voi yksinkertaisesti luottaa siihen, että järjestelmä toimii kohtuullisen hyvin ja kohtuullisen halvalla.
Lakisääteisyys on vakuutuksissa usein kustannustehokasta ja kansalaisen kannalta mukavinta.
Asumistuki on tulonsiirtoa vuokranantajille. Hyötyvät siitä toki ne asukkaatkin, jotka tukea saavat.
Jos asumisten sijaan rahat tulisivat tilille, asuntojen kysyntä vähenisi, vuokrataso laskisi ja kaikki paitsi kiinteistöjen omistajat voisivat paremmin.
Tämän jälkeen pimeä työ vasta alkaakin rehottaa.
Parempi malli on työllistämistuki, joka mahdollistaa työn teon pienelläkin palkalla.
Jospa lopetettaisiin asumistuki, jolloin vuokrataso laskisi ja yhteisöllisyys paranisi kimppa-asumisen kautta. On törsäsytä että opiskelijalla on yksiö kun samassa huoneessa voisi nukkua useampiakin.
Perustulo: työnteko kannattaa aina ja jokainen työtunti tuo tilille lisää tuloja.
Nykyinen: pienikin työkeikka aiheuttaa hirveän paperisodan joka viivästyttää tukia. Työnteosta suorastaan rangaistaan.
Kumpiko kannustaa enemmän tienaamaan ja maksamaan verotuloja?
Hei Purokuru & Ronkainen,
Kiitos mielenkiintoisesta ja relevantista artikkelista! Saisiko seuraavaan täsmennystä sekä lähdeviitteen:
”Vuonna 2009 Suomen sosiaaliturvan menot olivat 52,4 miljardia euroa.”
Eli kenen mukaan, ja mitä ”sosiaaliturvan menot” pitävät sisällään?
Mielestäni Suomessa olisi jo aika ottaa kansalaispalkka käyttöön. Se mahdollistaisi kaikenlaisen innovatiivisen kokeilun, josta voisi poikia isojakin juttuja. Se antaisi perusturvan ihmisille ja korvaisi suuren osan nykyisestä sosiaalietuuksien viidakosta. Kannatan lämpimästi tätä jo vuosia sitten tehtyä (Soininvaara?) esitystä.
Sami O. Järvinen, tieto on peräisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportista Sosiaalimenot ja rahoitus 2009: http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2011/Tr 08_11.pdf
sieltä löytyy selkeästi sosiaalimenojen rakenne sekä maksajat.
Ihme, että joku SAK:n änkyrä toteaa, että ansiosidonnainen on töihin kannustavampi. Millä järjellä? Mikä siinä motivoi?
Perustulon määritelmistä puuttui yksi: Kansallisosinko.
Oy Suomi Ab:n osakkaat omistaisivat normaalisti 100 osaketta. Lapsilla vähemmän ja vanhuksilla ja työkyvyttömillä enemmän (Kelan päätettävissä). Lisäksi perheen asunnon haltijalla olisi noin 100 osaketta.
Veroprosentti olisi kaikista töistä sama, noin 50%. Tämä on eduskunnan päätettävissä oleva muuttuja. Se sisältää sekä kunta- että valtionveron.
Kun verojen tuotosta on maksettu yhteiskunnan pakolliset menot (sosiaalimenot hyvin pienet), ylijäämä jaettaisiin osinkoina. Veroprosentista riippuen se asettuisi noin 5€/osake/kk, eli 500€/kk
tavalliselle kansalaiselle.
Valtion budjettia suunniteltaessa kaikki menolisäykset vähentäisivät osinkoa. Budjettikuri!
Talouselämä-lehti arvioi vuosia sitten eri perustulosysteemejä ja päätoimkittaja Pekka Seppänen piti kovasti tästä ehdotuksesta.
Huuhaa: ansiosidonnainen motivoi
- perustamaan perheen tai vaihtamaan asuntoa, koska ei tarvitse pahoin pelätä työttömyyttä
- hakemaan hyvän työpaikan, koska aikaa on kuukausia
- jatkamaan pysyvässä työsuhteessa
Jos halutaan puhua kansalaispalkasta tai perustulosta, reilua olisi kertoa mitä etuuksia kukin olisi lakkauttamassa ja minkäsuuruisella kansalaispalkalla ne korvattaisiin.
Päivääkään en ole ansiosidonnaisella ollut, mutta vastustan ajatusta työttömyysturvan heikentämisestä sillä perusteella, että joku ”yksinkertaistaisi ryteikköistä tukijärjestelmää”. Vähän sama kuin Fortumin tai Elisan kirjeet, joissa kerrotaan hinnoittelun ”uudistuksesta”, jossa ”yksinkertaistetaan hinnoittelua”. Kysymyksessä on aina hinnankorotus tavalla tai toisella.
Huuhaa,
änkyräksi en ilmoittaudu, mutta SAK:n ekonomistiksi kyllä. Postaan tähän vastaukseni toimittajalle kokonaisuudessaan, jos se selventäisi asiaa.
Ansiosidonnaisen eduista suhteessa perustuloon lausuin:
”Perustulo ei korvaisi ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, vaan pelkästään vähimmäismääräiset syyperusteiset etuudet. Ansioturvan tarkoitus on vakuutta työstä saatu tulotaso, johon perustulo ei vastaa. Sen takia esimerkiksi Vihreiden ja Vasemmistoliiton perustulomalleissa ansiosidonnaiset etuudet säilyisivät nykyisellään. Ansiosidonnainen sosiaaliturva varmistaa, ettei esimerkiksi perheen
perustaminen, työkyvyttömyys tai työttömyys romuta työntekijän elintasoa. Sen takia ansiosidonnaisuus on tärkeä periaate. Ansiosidonnaisuus myös kannustaa työntekoon, koska työstä maksettavan palkan lisäksi työ kartuttaa myös tulevaa sosiaaliturvaa.”
Varsinaisesta asiasta, eli perustulon järkevyydestä, lausuin:
”Ay-liike pitää nykyistä syyperusteista sosiaaliturvaa oikeudenmukaisena ja tehokkaana järjestelmänä. Kun tukea maksetaan vain niille, jotka sitä jostain perustellusta syystä tarvitsevat, sitä voidaan maksaa enemmän perhettä kohden. Sen takia nykyiset syyperusteiset etuudet ovat suurempia kuin mitä perustulo olisi. Sosiaaliturvassa riittää tietysti kehitettävää, mutta perustuloa siihen ei tarvita. Vähät lisäpanostukset kannattaa käyttää kohdennetummin.
Rajoitettujen resurssien maailmassa perustulo ei ole kustannustehokasta sosiaalipolitiikkaa. Sen edut, esimerkiksi työttömien kannustaminen osa-aikatyöhön, voidaan toteuttaa myös nykyistä järjestelmää kehittämällä. Esimerkiksi soviteltua työttömyyspäivärahaa voisi parantaa jotta osa-aikainen työ olisi nykyistäkin kannattavampaa työttömille.”
Ansiosidonnainen ei motivoi hakemaan töitä, varsinkaan jos on pullahtanut hyväpalkkaisesta työstä pihalle. Ansiosidonnainen voi olla itse maksettu vakuutus työttömyyden varalta myös perustulon päälle. Sitä ei tarvitse ottaa pois, mutta sen luonnetta pitää muuttaa tai sitä pitää lyhentää, jotta se kannustaa oikeasti hakemaan töitä. Työhallinnossa on kauhea paikka, jos työttömyydet venyy yli puolen vuoden, mutta ansiosidonnaisella olevilla ei ole ekaan puoleen vuoteen mikään kiire. Tässä on pikkuinen ristiriita…
Kansalaisosingon varjopuolena on pyrkimys pimittää tuloja ja välttää tuota korkeaa veroa. Kaikki veronkiertohan vähentäisi muiden osinkoja. Ilmeisesti palkkojen ja palkkioiden maksaminen pitäisi olla mahdollista vain verkkopankkiohjelmalla, joka tekisi automaattisen veronpidätyksen. Sitten, kun käteisen käyttö on loppunut, tämä voisi toteutuakin
sepionsupi: ”Ihan hyvä ehdotus, nykyisellään ainakaan sosiaaliturva ei koske opiskelijoita”
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että opiskelijoiden opintorahaa nostetaan, ja että siitä poistetaan verotus. Minä vain ihmettelen miltä opiskelijasta tuntuu opintojen jälkeen veronmaksajana maksaa 750 euroa jokaiselle opiskelijalle huvitti tätä opiskella tai vain pelkästään interreilata. Jos taas opiskelemista rajoitetaan tai tuki rajoitetaan vain viideksi vuodeksi, systeemi ei eroa nykyisestä positiivisella tavalla.
750 euroa kuussa on sitä paitsi sellainen summa, että sillä pystyy asumaan suht
mukavasti Thaimaassa. Mitä luulette mitä Suomelle tapahtuu kun tuottavat ihmiset alkavat muuttaa rantalomakohteisiin nauttimaan perustuloa?
200 euroa ei puolestaan ole sellainen summa, että sillä tekee yhtään mitään. Jo vuokrat ovat isompia. Jos taas asumistukea ei yhdistetä perustuloon, mihin se ryteikkö ja tarveharkinta muka katosi? Perustulo on vähän yksinkertaisten sekä idealististen ihmisten haavekuva, johon liittyy jalojen köyhien auttaminen sekä ajatus helposta elämästä ja vapaudesta.
Huuhaa,
juuri tuon takia olisikin tärkeää, että TE-toimistoille osoitettaisiin riittävät resurssit aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Työttömyyden pitkittyminen ei ole kenenkään etu, ei ainakaan sen yksittäisen työttömän joka on kasvavassa vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta pysyvästi.
Ilkka Kaukoranta: ”Rajoitettujen resurssien maailmassa perustulo ei ole kustannustehokasta sosiaalipolitiikkaa. Sen edut, esimerkiksi työttömien kannustaminen osa-aikatyöhön, voidaan toteuttaa myös nykyistä järjestelmää kehittämällä. Esimerkiksi soviteltua työttömyyspäivärahaa voisi parantaa jotta osa-aikainen työ olisi nykyistäkin kannattavampaa työttömille.”
Tämän voisi sanoa toisenkin kerran.
Tai siis kolmannen, mutta hyvin sanottu joka tapauksessa.
Asian vierestä: miten ihmeessä perustulo houkuttaisi pimeisiin töihin? Nykyisessä käytännössä lisätienestit vaikuttavat heti saatuihin sosiaalietuihin ja saattavat jopa tehdä työn teon tappiolliseksi. Perustuloon ne eivät vaikuttaisi ja pienet lisäansiot jäisivät liki suoraan käteen.
Minä olen perustulolla oleva ihminen ja teen silloin tällöin pientä duunia mutta en hyödy siitä mitään. Ei huvita enää tehdä pelkästä tekemisen halusta, vaativia työtehtäviä. Jos hyötyisin työstäni myös rahallisesti olisin motivoituneempi tekemään enemän ja enemän näitä töitä sekä hakemaan niitä. Nyt ei oikeastaan huvita kun kääntää kylkeä!
Synonyymeistä onohtui mainita ”negatiivinen tulovero”, mikä lienee se millä tämä saadaan myytyä poliittisesti läpi.
Siillä kun saadaan täsmälleen sama tulonjako ja kannustinefekti, mutta ei anneta mielikuvaa, että kaikille annettaisiin automaattisesti jotain. Ihmiset hyväksyisivät perustuloa paremmin sen, että niille, joiden kuukausitulot eivät nouse tarpeeksi korkealle maksetaan automaattisesti jotain hyvitystä, jossain pisteessä tulovero on nolla ja sitten siitä ylöspäin tuloveroprosentti kasvaa.
korjaus kirjoitukseeni: Olen siis perustoimeen tulolla toimeen tuleva ihminen enkä perustulolla. Nythän pikku duuneja mun ei kannata tehdä. Ja mulle on aina opetettu, että työn teko kannattaa. En ole siitä enää olenkaan varma ja se ei varmaan paljon kenenkään mieltä piristä.
Tekemiselle arvo:
Toimeentulotuella työ ei tosiaan juurikaan taloudellisesti kannata. Sama tilanne olisi toki myös perustulomaailmassa, koska perustulo korvaisi vain työmarkkinatukea ja toimeentulotuki säilyisi ennallaan.
Pidemmällä aikavälillä työ kuitenkin kannattaa aina. Työtä tekemällä kartuttaa työkokemusta, jonka myötä voi saada pidempiä ja parempia työpätkiä tulevaisuudessa. Työ myös kartuttaa ansiosidonnaisia etuuksia. Pätkätyöstä toiseen kamppailevalle ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, kuhan saa sen työssäoloehdon täyteen, nostaa tulotasoa yhdessä pätkätöiden palkkojen kanssa selvästi pelkkää toimeentulotukea korkeammalle. Viimeistään eläkkeellä kiittää menneisyyden itseään jokaisesta ansaitusta työeläkesentistä.
Ilkka Kaukoranta:
Voi kun se olisikin noin kaunista mitä kirjoitat. Todellisuus on vain jotain muuta. Jos töitä ei ole niin paljon, että saa työssäolehdon täyteen. Minäkin luulin ennen, että työ tuo työn luokseni mutta en luule enää niin. Se tuo minulle stressin ja tyhjän kouran.
Perustulo ei maksa mitään, koska siinä kerätään positiivisia veroja aina yhtä paljon kuin maksetaan negatiivisia veroja. Summa on siis kansantaloudelle kokonaisuudessaan nolla. 1000-1000=0.
Toinen asia, niin perustulon tarkoitus on madaltaa työtä tekevän ja yrittävän keskiluokan nykyisin yli 60 prosenttiin nousevaa nettoverotusta. Perustulo nostaisi keskiluokan elintasoa noin 10 000 eurolla. Rahat tähän saadaan automaation verottamisella, koska siinä on paljon käyttämätöntä verotuspotentiaalia.
Opintotuki, varsinkin asumislisän kanssa toimii kuin junan vessa. Opiskelijat tosin ovat opiskelijastatuksella pääsääntöisesti useita vuosia, mikä mahdollistaa tuen toimimisen ilman suurempia ongelmia. Työttömyyshän on usein lyhyempiaikaisempaa. Kaipa sinne ”kahdensadan komiteaan” on edes joku viisas mies eksynyt, joka pystyisi kehittelemään opintotuen tulorajojen pohjalta järkevän järjestelmän myös työttömyys/työmarkkina ja muihin perustukiin.
”Vuoden 2009 Sosilaaliturvamenot
olivat 52,4 MILJARDIA EUROA ja että ne olivat 9800 euroa asukasta
kohti”
Hei koko SUOMEN VALTION BUDJETTI oli ko vuonna 2009 n. 45.9
MILJARDIA EUROA.
Miten noin pahasti pielessä olevaa ”tietoa” oikeasti voi edes olla
olemassa julkaistuna? Eikö kukaan tarkasta noita ja ajattele yhtään
omilla aivoillaan että eihän voi olla totta tuollaiset luvut? Siis
Sosiaaliturvamenot JOKAISTA henkeä kohti lähes 10 000 euroa???
Ja kukaan ei täälläkään ole huomannut tuollaista ”PIENTÄ” erhettä.
Voi ziizuz.
Tämän jutun mukaan ”…vuonna 2009 Suomen sosiaaliturvan menot olivat 52,4 miljardia euroa…”. Valtioneuvoston talousarvioesityksen mukaiset menot ovat kuluvana 2012 vuonna 52,4 mrd. euroa. En usko, että sosiaaliturvan menot olisivat olleet vuonna 2009 52,4 miljardia euroa.
Sami Ilvonen ja Mauri K: tutustukaahan Stakesin tilastotiedotteeseen täällä: http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2011/Tr 08_11.pdf
Raportissa kirjoitetaan seuraavasti (s. 1):
”Vuonna 2009 Suomen sosiaaliturvan menot olivat 52,4 miljardia euroa. Tämä oli 7,9 prosenttia
enemmän kuin edellisenä vuonna, reaalikasvu oli niin ikään 7,9 prosenttia, koska inflaatio vuonna
2009 oli nolla prosenttia. Asukasta kohden menot olivat 9 820 euroa.”
Sosiaalimenojen suuruuden ihmettely ja vertailu valtion budjettiin johtuu yleensä siitä, ettei ymmärretä, mikä on sosiaalimenojen rahoituksen
rakenne. Ilmeisesti Sami ja Mauri ajattelevat, että valtio maksaisi sosiaalimenot kokonaan. Jos näin olisi, niin sosiaaliturvan menojen suuruusluokka kuulostaisi todellakin tolkuttomalta.
Kuten linkkaamastani raportista voi lukea, sosiaalimenoja rahoittavat valtion lisäksi työnantajat (työtuloihin perustuvat päivärahat ja eläkkeet), työntekijät (vakuutukset ja asiakasmaksut) ja kunnat (ylijäävä osuus sosiaali- ja terveysmenoista). Sosiaaliturvaa rahoitetaan lisäksi sosiaaliturvarahastojen korko- ja osinkotuotoilla. Valtion osuus sosiaalimenojen rahoituksesta on vain noin 25 prosentin luokkaa.
Kannattaa myös huomioida infolaatikon loppu: Suomen sosiaalimenot ovat Euroopan keskitasoa tai jopa hieman sen alapuolella.
Joo sen verran tarkennusta että tuo ei ole se Sosiaaliturvalaskelma mihin on tarkoitus täällä viitata koska tuo sisältää kaikki eläkkeet ja muut laskelmat ja maksut jotka hoidetaan ihan eri rahastoista kuin Kyseessä oleva Sosiaaliturva.
Suosittelisin ennemmin tuolta etsimään ne Valtion Sosiaaliturvamenot jotka ovat murto-osa siitä 52 mrd mainitusta summasta.
”teme kirjoitti: Miten tää on niin vaikeata, se Vihreiden malli on viritetty niin että se EI NOSTA TYÖN VEROTUSTA”
Ällistyttävää!!! Vihreät ovat keksineet ikiliikkujan!!! Vaikka menot lisääntyvät, tulojen ei tarvitse lisääntyä ollenkaan.
Niin Vihreät varmaan korottaisivat KULUTUSveroja niin että esimerkiksi Bensiini maksaisi 8 euroa litra, sähkö olisi niin kallista että istuttaisiin pimeässä ja kylmässä nuotion ääressä kerrostaloasunnoissakin, vesi olisi niin kallista että suihkussa käytäisiin kerran viikossa,samoinkaikkien tavaroiden ja tuotteiden ALV olisi 125%. Paitsi luomuvihannesten.
Silloin ei tarvitsisi nostaa PALKKAverotusta.
Jo nyt Suomessa eletään paljon yli varojen, ja lainaa on jo kymmenisen tuhatta (?) per nuppi. Millä ihmeellä voidaan jakaa mitään enempää??? Aina täytyy löytää maksaja, ja se on yleensä kunnollinen keskiluokka. (Vaikka suurituloisilta/ison omaisuuden haltijoilta otettaisiin isompi osa veroja, ei se paljon kassaa kartuttaisi kuitenkaan, koska heitä on suhteellisesti niin vähän, ja toisaalta: he yleensä sijoittavat varansa talouselämään takaisin kartuttaen siten työpaikkoja. Nämäkin rahat jaossa menisivät vain kulutukseen.)
Yksi asia on ihmetyttänyt minua jo pitkään: miten voi eläke olla ansiosidonnainen?
Eikö kaikkien luppoaika ole samanhintaista? Antamalla palkansaajan tienata aktiivivuosina jotain sukanvarteensa, voitaisiin kaikille maksaa tasaeläkettä työvuosien loputtua ( työkyvyttömille jo ennen k.o. iän saavuttamista). Nyt menee paljon yhteiskunnan varoja isojen eläkkeiden maksuun, ja kun keskimääräinen elinikä on noussut jo niin korkeaksi, pitää k.o. eläkettä maksaa melkein yhtä kauan, kuin henkilö on ollut työelämässä! - Muutos pitäisi tietenkin tehdä hitaasti, että nuoremmilla olisi aikaa varautua pieneen eläkkeeseen… Food for thought.
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Kumpikin kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Otavamedia Oy
Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Asiakaspalvelu
puh: +3589156665
fax: +35891566511
Avoinna: ma-pe klo 8.00-17.00
Verkkopalvelut
perustulo kirjoitti:
Kaikille perustulo ja eläkejärjestelmä romukoppaan eli kukaan ei pääse eläkkeelle vaan olet joko töissä tai perustulolla. Eläkevarat sijoitettaisiin uusien asuntojen rakentamiseen vanhuksille.