Kansalaispalkkaa kaikille? "Hyvä mahdollisuus kannustaa ihmisiä töihin"

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Keskustelu perustulosta kuhisee taas. Ajatus jokaiselle maksettavasta tulosta saa kannatusta yli puoluerajojen. Siihen samanmielisyys loppuukin.

Kannattajat uskovat, että perustulo yksinkertaistaisi sosiaaliturvaa. Kuva Lehtikuva.

“Ihmiset eivät ole enää joko töissä tai töiden ulkopuolella, vaan erilaisissa välitiloissa elää valtava joukko ihmisiä”, sanoo kansanedustaja Lasse Männistö (kok). “Nykyinen tilkkutäkki-sosiaaliturva ei vastaa heidän elämäntilanteitaan ja on pullollaan kannustinloukkuja.”

Nykyisen järjestelmän monimutkaisuudesta kertoo, että arviolta puolet toimeentulotukeen oikeutetuista jättää byrokratian takia etuutensa käyttämättä. Tämä toi pari vuotta sitten yli 600 miljoonan euron säästöt.

Kokoomus teki vuonna 2005 aatekyselyn, jonka mukaan 58 prosenttia kokoomuslaisista kannattaisi perustuloa, jos se yksinkertaistaisi sosiaaliturvaa. Perustulokeskustelua puolueessa aktivoinut Lasse Männistö ehdottaa kaikille täysi-ikäisille kansalaisille 300-500 euron suuruista perustuloa, johon yhdistettäisiin tarveharkintaisia elementtejä, kuten asumistuki.

Yksi vahva peruste perustulolle onkin, että se yksinkertaistaisi ryteikköistä tukijärjestelmää ja tekisi siitä hallinnollisesti halvemman ja kevyemmän.

“Näen perustulon hyvänä mahdollisuutena kaikissa tilanteissa kannustaa ihmisiä tekemään töitä, vaikka sitten osa-aikaisesti tai määräaikaisesti, kokeilemaan yrittäjyyttä ynnä muuta”, Männistö perustelee.

Kannatusta yli puoluerajojen

Vihreiden ja Vasemmistoliiton puolueohjelmissa vaaditaan sosiaaliturvan uudistamista kaikille kansalaisille maksettavan perustulon suuntaan. Vaatimus yhdistää vasemmiston tavoitteen tasa-arvosta ja oikeiston halun tukea yrittäjyyttä. Perustulo saa kannatusta myös kokoomuksen ja keskustan nuorisojärjestöissä.

Perustulokeskustelu kuhisee muutenkin. Kansalaisaloitteita perustulosta valmistellaan niin Suomen eduskunnalle kuin Euroopan komissiollekin. Vasemmistonuorilla on käynnissä “masseja massoille” vaativa perustulokampanja, ja Into-kustannus julkaisee huhtikuussa perustuloa käsittelevän pamfletin.

Perustulokeskustelu ei kulje perinteisten poliittisten rintamalinjojen mukaan.

Maailmanlaajuisen Basic Income Earth Network (BIEN) -verkoston suomalainen jaosto valmistelee kansalaisaloitetta perustulosta. Aloitteessa ehdotetaan nykyisen perusturvan minimietuuksien tasoista perustuloa kaikille niin, etteivät pieni- tai keskituloisten tulot tai etuudet heikkene.

Jaoston koordinaattori Johanna Perkiö kertoo, että kansalaisaloitetta on valmistelemassa vihreitä, vasemmistolaisia, demareita, piraatti sekä kokoomuslainen.

“BIEN ei sitoudu mihinkään tiettyyn perustulomalliin. Tietysti jotta jokin tulonsiirto voidaan nähdä perustulona, tulo on maksettava yksilökohtaisesti, siinä ei ole mitään ehtoja ja siihen eivät vaikuta muut tulot”, Perkiö sanoo.

Vasemmistossa vastustetaan ja kannatetaan

Vasemmiston sisällä perustulo saa sekä ankaraa kritiikkiä että voimakasta kannatusta. Jakoa aiheuttaa erityisesti suhtautuminen työhön.

SAK:n ekonomistin Ilkka Kaukorannan mukaan perustulo ei olisi samalla tavalla töihin kannustava kuin ansiosidonnainen.

“Ansiosidonnainen sosiaaliturva varmistaa, ettei esimerkiksi perheen perustaminen, työkyvyttömyys tai työttömyys romuta työntekijän elintasoa. Ansiosidonnaisuus myös kannustaa työntekoon, koska työstä maksettavan palkan lisäksi työ kartuttaa myös tulevaa sosiaaliturvaa”, Kaukoranta sanoo.

Ammattiyhdistysliikkeen mukaan rajoitettujen resurssien maailmassa perustulo ei ole kustannustehokasta sosiaalipolitiikkaa. Koska tukea maksetaan kaikkien sijaan ainoastaan sitä tarvitseville, nykyiset syyperusteiset etuudet tulevat halvemmaksi kuin perustulo.

Vasemmistonuoret sen sijaan vaativat perustulokampanjassaan nykyisen tulonjaon, työnjaon ja sosiaaliturvan kokonaisvaltaista uudistamista. Järjestön puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan vasemmiston näkökulma perustuloon eroaa kokoomuksen ja vihreiden malleista.

“Vasemmistolaisen perustulovaatimuksen taustalla on pyrkimys määrittää uudelleen minimitoimeentulon taso sekä kyseenalaistaa nykyinen tulonjakopolitiikka, joka sallii köyhyyden yleistymisen. Perustulo kyseenalaistaa vanhanaikaisen käsityksen, että työ on parasta sosiaaliturvaa.”

Aktivisti Eetu Viren jatkaa samoilla linjoilla. Vappuna 2006 perustuloa vaatinutta Euromayday-mielenosoitusta järjestämässä ollut Viren katsoo, että perustulon kannatus on lisääntynyt viidessä vuodessa, mutta keskustelusta on unohtunut prekariaattiliikkeen esiin nostama työvoiman näkökulma.

“Perustulon olisi vähennettävä riippuvaisuutta palkkatyöstä ja siten toimittava investointina työvoiman itsenäisyyteen. Perustulo olisi itsenäisen prekariaatin, pienyrittäjän ja freelancerin näkökulmasta rakennettua sosiaaliturvaa”, Viren sanoo.

Seurauksia vaikea ennustaa

Yhteiskuntapolitiikka-lehden vuonna 2002 julkaisemassa selvityksessä suomalaisista 63 prosenttia kannatti “perustuloa” ja 59 prosenttia “kansalaispalkkaa”. Kyselyn mukaan suomalaiselle sopivin perustulon taso oli tuolloin 620 euroa kuussa.

Kelan opintotukiryhmän etuuspäällikkö Ilpo Lahtinen arvioi, että nykyisillä sosiaalimenoilla kyettäisiin kattamaan ainoastaan noin 200 euron suuruinen perustulo. Suuremman perustulon rahoittamiseksi tulisi karsia byrokratiaa ja vähentää tukimuotoja, jotka perustulo korvaisi, mutta muuttaa myös verotusta.

“Jo nykyisin kaikille turvataan perustoimeentulo. Perustulon maailmassa sama saavutetaan ilman byrokratiaa ja syyllistämistä ja ennen muuta niin, että köyhyysloukut ja työllisyysloukut poistuvat. Kaikkia töitä kannattaa tarjota ja kaikkia töitä kannattaa tehdä”, Lahtinen sanoo.

Sekä Vihreiden että Vasemmistoliiton perustulomalleissa tuloverotusta korotetaan. Vihreiden 500 euron mallissa veroaste on 39-49 prosenttia ja Vasemmistoliiton 750 euron mallissa 30-57 prosenttia jokaista perustulon päälle ansaittavaa euroa kohden.

Molemmissa malleissa muita tukia ja byrokratiaa karsitaan, mutta esimerkiksi ansiosidonnaiset etuudet ja kansaneläke säilytetään ennallaan. Lisäksi vihreät säilyttäisivät asumistuen nykyisellään ja vasemmistoliitto kehittäisi sitä.

Mallit eivät tule toteutumaan aivan pian, sillä kummatkin puolueet allekirjoittivat hallitusohjelman, joka toteaa, että “työn verotus ei vaalikauden aikana kiristy”.

Perustulon kustannuksien arviointia vaikeuttavat ihmisten käyttäytymisen ennustamattomuus. Esimerkiksi Namibian perustulokokeilussa rikollisuus väheni, kouluttautuminen lisääntyi sekä työssäkäynti ja yrittäjyys kasvoivat. Nykyiset perustulon kustannuksia arvioivat simulaatiomallit eivät huomioi näitä mahdollisia sivuvaikutuksia.

Perustulo ja sosiaaliturva

  • Perustulo on ehdotus sosiaaliturvan uudistamisesta niin, että kaikille kansalaisille maksetaan toimeentuloa varten rahaa verottomasti ja vastikkeetta.
  • Perustuloa kutsutaan myös kansalaistuloksi tai kansalaispalkaksi. Tulojen kasvaessa perustuloa maksettaisiin takaisin verotuksen kautta.
  • Nykyinen sosiaaliturva perustuu tarveharkintaan. Se jakautuu palveluihin, kuten terveydenhoitoon ja vakuutuksiin, sekä toimeentuloturvaan, johon kuuluvat esimerkiksi eläkkeet, toimeentulotuki, opintotuki, päivärahat ja lapsilisät.
  • Perustulo yksinkertaistaisi toimeentuloturvaa korvaamalla sen eri muodot osittain tai kokonaan.
  • Eläkkeet ja vanhuuteen liittyvät palvelut vievät kolmasosan Suomen sosiaalimenoista. Toiseksi eniten rahaa menee sairauteen ja terveyteen.
  • Sosiaalimenojen kustannuksiin osallistuvat työnantajat, valtio ja kunnat, minkä lisäksi menoja katetaan esimerkiksi vakuutuksilla ja pääomatuloilla.
  • Vuonna 2009 Suomen sosiaaliturvan menot olivat 52,4 miljardia euroa. Jos menoja tarkastellaan prosentteina bruttokansantuotteesta, Suomen menot ovat alle Euroopan keskitason. Saman verran sosiaaliturvaan käyttävät esimerkiksi Britannia ja Italia.