Kuntatalous harhapolulla - ylijäämä onkin alijäämää

kuntatalous
Teksti
Eeva-Liisa Hynynen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Uppoava kuntatalous

Kirjanpitokäytäntö johtaa harhaan: kuntatalousnäyttää ylijäämäiseltä, vaikka todellisuudessa alijäämää on yli miljardi.

Kuntatalouden ennakoitiin notkahtavan tänä vuonna. Kuntien omien toimien perusteella tilanne ei näytä vakavalta. Vain ennätyspieni joukko, 73 kuntaa, haki tänä vuonna valtion harkinnanvaraista “köyhäinapua”. Ensi vuodeksi tuloveroprosenttiaan nostaa ainoastaan 49 kuntaa.

Valtiovarainministeriöllä ja kunnilla on kuitenkin ratkottavanaan poikkeuksellinen ongelma. Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmien perusteella kuntataloudelle on kertynyt vuoden 2009 tilinpäätöksissä 9,9 miljardia euroa ylijäämäeriä, mutta todellisuudessa kuntatalous on yli miljardi euroa alijäämäinen.

Noin yhdentoista miljardin euron kirjanpidollinen ero johtuu kuntien alimitoitetuista poistokäytännöistä vuodesta 1997 lähtien kirjanpitolain uudistuttua. Riski on, että kunnissa tehdään päätöksiä liian valoisiin tuloslaskelmiin tukeutuen.

“Tosiasia on, että kuntien vuosikate ja ylijäämät eivät riitä investointeihin. Kunnat joutuvat jatkuvasti ottamaan lisää velkaa, mikä kertoo talouden kasvavasta epätasapainosta”, sanoo Tampereen yliopiston kunnallistalouden emeritusprofessori Pentti Meklin.

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on liki kolminkertaistunut 2000-luvun aikana. Tämän vuoden lopulla lainakanta kohoaa lähes 12 miljardiin euroon. Kuntien yhtiöiden lainat eivät ole summassa mukana.

Meklin varoitteli kuntaväkeä tuloslaskelmien vääristymisestä jo runsas vuosikymmen sitten, kun kuntiin tuotiin liikekirjanpidon käytännöt.

Liikekirjanpidon tuloslaskennan ajattelutapa on toinen kuin kuntien. Yrityksissä liiketoiminnan tulosta lasketaan ensisijaisesti voitonjaon ja verotuksen tarpeita varten.

“Kunnat eivät maksa veroja, eivät tavoittele voittoa eivätkä jaa osinkoja. Kuntatalous on luonteeltaan tasapainotaloutta. Pitkällä aikavälillä kuntien pitäisi pystyä kattamaan vuosittaisella tulorahoituksellaan käyttötalousmenot ja investoinnit. Velkaa voidaan ottaa jonkin verran, mutta kunnat eivät voi perustaa investointejaan kokonaan lainanottoon.”

Farssin ainekset

Tuloslaskelmat vääristävät vakavimmin kuvan suurten kaupunkien ja kasvavien kuntien talouskunnosta. Alimitoitetut poistot kumuloituvat tuloslaskelmissa huomattavina kirjanpidollisina ylijääminä, mutta kaupungit investoivat jo valtaosin velaksi.

“Päättäjille saattaa syntyä käsitys, että miljoonien eurojen ylijäämät ovat ylimääräistä rahaa. Kirjanpidollista ylijäämää ei pidä kuitenkaan sotkea kunnan kassavaroihin”, Meklin painottaa.

Syntyneessä tilanteessa on jopa farssin aineksia. Ensi helmikuussa Tilastokeskus ja Kuntaliitto julkistavat kuntien ennakkotilinpäätöstiedot tältä vuodelta. Kuntatalous joudutaan todennäköisesti julistamaan jälleen ylijäämäiseksi, vaikka kuntien rahoitusvaje kasvaa koko ajan. Tuloslaskelma elää omaa elämäänsä alimitoitettujen poistojen ansiosta.

Meklin katsoo, että kuntalakia uudistettaessa on välttämätöntä määritellä kuntatalouden tasapaino ja tunnusluvut, joilla tasapainoa jatkossa mitataan. Nykyisenlainen tuloslaskelma joutaa professorin mielestä romukoppaan.

“Koko kirjanpitojärjestelmää ei silti tarvitse laittaa uusiksi. Rekisteröintijärjestelmä, tasetarkastelu ja rahoituslaskelma ovat toimivia. Tuloslaskelma vääristää kuvan todellista paremmaksi. Valitettavasti juuri tuloslaskelmaa tuijotetaan keskusteltaessa kuntataloudesta.”

Puhummeko kuntataloudesta kaksilla eri luvuilla kunnes uusi kuntalaki astuu voimaan 2017?

“Periaatteessa kyllä, mutta suositan, että ei tukeuduttaisi lainkaan tuloslaskelmiin. Katsotaan investointeihin, kertyneeseen lainakantaan ja vuosikatteeseen sekä kassavaroihin. Talouden tasapaino tai epätasapaino aukeaa sieltä.”

Kaksien lukujen kuntatalouteen ajauduttiin Kuntaliiton asiantuntijoiden Suomen Kuvalehdelle laatiman tilastoaineiston tultua julki. Tilastoaineisto (SK 37/2010) käänsi yhdessä yössä kuntatalouden plussalta miinusmerkkiseksi.

Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli (kesk) tunnusti SK:n verkkosivuilla 7. lokakuuta, että kuntatalous on todellisuudessa alijäämäinen, vaikka viime vuoden tilinpäätös kertoo huomattavasta kertyneestä ylijäämästä.

Aiheesta lisää:
Kuntaministeri Tapani Tölli joutui tunnustamaan: Kuntien talous on pahasti kuralla (Suomenkuvalehti.fi 7.10.2010)
Moni kunta on sukeltanut jo liian syvälle – kuntatalous on luultua huonommassa tilassa (Suomenkuvalehti.fi 30.9.2010)