Helena Partanen: Suomessa ei kannattaisi kärjistää sanalla "sota"
Suomi ei ole Afganistanissa mukana sodassa vaan kriisinhallintaoperaatiossa, sanoo Helena Partanen puolustusministeriöstä.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak kirjoitti Helsingin Sanomissa, että Suomi on Afganistanissa ”sotaa käyvä maa”. Miksi hän on mielestänne väärässä, puolustusministeriön kansainvälisen puolustuspolitiikan yksikön johtaja Helena Partanen?
”Kriisinhallinta on aina eri asia kuin sodankäynti. Sotilaallisenkin kriisinhallinnan tarkoituksena on luoda tilaa poliittiselle ratkaisulle. Kriisinhallintaan on aina liittynyt voimankäyttö, joko voiman käyttäminen tai sen käytöllä uhkaaminen. Tämä on ollut elementtinä jo ensimmäisistä YK-operaatioista lähtien.”
Jos Suomi on mukana tukemassa yhtä osapuolta sisällissodassa, jossa ei ole aselepoa eikä tulitaukoa, eikö Suomi silloin väistämättä ole sodan osapuoli?
”Kaikki operaatiot, joissa Suomi on ollut mukana, perustuvat YK:n turvaneuvoston mandaattiin. Siitä se olemassaolon oikeutus tulee. Se, että ei ole aselepoa, on juuri se muutos, joka tapahtui kriisinhallinnassa kylmän sodan päätyttyä. Aiemmin pidettiin kansi päällä ja annettiin kattilan porista ja tilanteeseen puututtiin vasta kun suurvallat olivat siitä keskenään päättäneet.”
YK:n turvaneuvosto siunasi aikoinaan myös ulkomaisten joukkojen läsnäolon Irakissa Saddam Husseinin kaaduttua. Oliko Irakin sota mielestänne YK-operaatio?
”Ei minusta tuota rinnastusta voi tehdä. Kyllähän Irakia pidetään Yhdysvaltojen johtaman liittouman operaationa aivan eri tavalla kuin Afganistania.”
Eikö ole vaara, että kun jatkuvasti puhutaan ”YK-operaatiosta”, suomalaiset kuvittelevat joukkojemme olevan Afganistanissa sinibaretteina, kun he tosiassa ovat Nato-sotilaita?
”Minusta se ei ole harhaanjohtavaa. Meidän pitää nähdä, että kriisinhallinta on muuttunut. Isoilla kirjaimilla pitäisi puhua ainakin YK:n mandatoimasta operaatiosta.”
Hallituksen viimevuotinen Afganistan-selonteko antoi optimistisen kuvan turvallisuustilanteesta suomalaisten toiminta-alueella. Oletteko vielä samaa mieltä?
”Vaalien aikana tilanne aina muuttuu. Ja kun Etelä-Afganistanissa on lisätty toimintaa, todennäköistä on, että pohjoisessa paikalliset kapinallisryhmät ovat lähteneet liikkumaan enemmän.”
Jopa yleensä varovaiset saksalaiset ovat laajentaneet joukkojensa voimankäyttövaltuuksia Pohjois-Afganistanissa. Aikooko Suomi tarkistaa omaa ohjeistustaan?
”Ei ole käyty mitään keskustelua, enkä näe siihen tarvetta. Joukkojemme voimankäyttövaltuudet ovat ihan riittävät, eli itsepuolustus ja tehtävän toteuttaminen.”
Kirjoititte Helsingin Sanomissa, ettei Afganistan-keskustelua ”pitäisi sekoittaa ajatuksilla Suomesta sotaa käyvänä maana”. Miten ministeriönne itse on edistänyt kansalaiskeskustelua aiheesta?
”Hyvä kysymys. Olemme kirjoittaneet paljon ja olemme käyneet paljon puhumassa. Mutta varmaan enemmänkin voisi tehdä. Joka tapauksessa on ehdottoman tärkeää, että asioista keskustellaan.”
Ette siis pidä Salonius-Pasternakin puheenvuoroa ”vastuuttomana”, kuten ulkoministeri Alexander Stubb?
”Kyllä minäkin aika vahvoja sanoja käyttäisin. On hyvä, että on keskustelunavauksia, mutta tutkijoidenkin pitäisi käyttää argumentteja, jotka vievät keskustelua eteenpäin. Suomessa ei kannattaisi kauheasti kärjistää asioita käyttämällä sanaa ’sota’.”