Pysyvä taantuma: entä jos talous juuttuu hitaaseen kasvuun?
Maailma toipuu vaivalloisesti finanssikriisistä, myös kehittyvien markkinoiden kasvu yskii.
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tuorein suhdannekatsaus maalailee synkkiä pilviä pitkälle tulevaisuuteen. IMF varoittaa, että talouskasvu ei ehkä koskaan palaudu finanssikriisiä edeltävälle tasolle.
Uhkakuvana kehittyneissä maissa on jatkuva taantuma eli kasvun hiipuminen. Tilanteen voi laukaista pitkään jatkuva matala luottamus, riskien liiallinen välttely ja ylivelkaantuminen.
”Se on tietyllä tavalla mahdollinen skenaario, mutta pidän sitä kyllä aikamoisena kauhuskenaariona”, sanoo Mika Kuismanen, joka toimii valtiovarainministeriössä kansantalousosaston suhdanneyksikön päällikkönä.
Hänen mukaansa uhkakuvan toteutuminen edellyttäisi syvää muutosta talouden rakenteessa ja tarjontatekijöissä, ja sellaista ei ainakaan vielä ole tapahtunut.
”Meillä on taipumus ajatella, että taloudessa nyt tapahtuvat asia ovat historiallisesti kovinkin poikkeuksellisia, mutta syviä ja pitkiä taantumia ja lamoja on ollut myös aikaisemmin.”
IMF:n suhdannekatsauksen mukaan harvan maan talous on onnistunut toipumaan finanssikriisin jälkeen. Taantuma uhkaa pitkittyä, ja maailman taloudellinen aktiivisuus pysyy heikkona.
Katsauksessa todetaan aikaisempien talouskriisien opettaneen, että kriisin jälkeen tuotanto yleensä vähenee ja talouden on vaikea päästä kriisiä edeltäneelle kasvu-uralle
Suhdannekatsauksen mukaan tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla maailmantalouden pyörät ovat pyörineet ennakoitua laiskemmin.
IMF on toistuvasti laskenut arvioitaan maailmantalouden kehittymisestä. Nyt kasvun arvioidaan jäävän 3,3 prosenttiin. Heinäkuussa IMF arvioi kasvun yltävän 3,4 prosenttiin ja huhtikuussa arvio oli 3,7 prosenttia.
Maailmantalouden toipuminen finanssikriisistä on IMF:n pääjohtajan Christine Lagarden mukaan haurasta ja epätasaista.
Murheenkryynejä kasvun suhteen ovat olleet euroalue, Japani ja lisäksi jotkut kehittyvät taloudet, kuten Brasilia. Yhdysvalloilla ja Britannialla pullat ovat paremmin uunissa.
Koska kehittyvien markkinoiden kasvupyrähdys on jäänyt taakse ja länsimaiden talouksissa on takkuilua, maailmantalouden tulevaisuus tuskin tulee olemaan nousujohteista tulevaisuudessa. Entistä hitaampi kasvu onkin ”uusi normaali” eikä parempaa ehkä olekaan luvassa.
Jos taantuma pitkittyisi, voisiko sen kanssa elää?
”Kyllä sen kanssa voi elää. Tosin Suomessa julkisen talouden koko on niin suuri, että menopuolta jouduttaisiin sopeuttamaan hyvin paljon”, Kuismanen pohtii.
Hänen mukaansa talouskasvun hidastuminen vaikuttaisi myös yksityiseen sektoriin.
”Palkanmuodostusmekanismissa täytyisi tehdä muutos. Jos kasvu tyrehtyisi, olisi tyydyttävä alhaisempaan tulotason kehitykseen. Sillä olisi merkittäviä seurauksia suomalaiseen yhteiskuntaan.”
Kehnon palkkakehityksen seuraksena kysyntä hiipuisi ja ostovoima vähenisi entisestään.
Kuismanen haluaa kuitenkin pitää esillä myös toista näkökulmaa. Tekninen kehitys saattaa tulevaisuudessa tarjota huimaa kasvupotentiaalia talouksiin. Esimerkiksi teollinen internet voi vauhdittaa tuotantoprosesseja ennennäkemättömällä tavalla. Teollisessa internetissä on kyse siitä, että keskenään viestivät koneet tehostavat automatiikkaa ja tuottavuus etenee harppauksittain.
”Synkässä tilanteessa on aina toinen näkökulma. Talous on tietyllä tavalla ennustamatonta. Se aina yllättää meidät.”