Suomalaisia KHL-pelaajia uhkaa miljoonien eurojen menetykset
Palkat maksetaan ruplissa. Pelaajat eivät ole ymmärtäneet suojautua valuuttakurssien vaihtelulta.
Monet suomalaiset jääkiekkoilijat ansaitsevat Venäjän KHL -liigassa valtavia rahasummia. Kokeneimpien ammattilaisten palkat ovat miljoonaluokkaa. Ne pystyvät kilpailemaan täysin pohjoisamerikkalaisen NHL:n kanssa. Vähälle peliajalle NHL:ssä jääneet pelaajat saattavat siirtyä KHL:ään vain parempien palkkojen vuoksi.
Venäjän heikko taloustilanne uhkaa nyt laskea pelaajien ansioita merkittävästi. Venäläisissä seuroissa pelaajien palkat sovitaan ja maksetaan ruplissa, ja vuoden alusta ruplan arvo on Suomen Pankin lukujen mukaan heikentynyt noin 32 prosenttia. Kurssin alamäen vuoksi euromääräiset palkat ovat käytännössä huomattavasti pienemmät kuin vielä kolme kuukautta sitten.
Toistaiseksi ruplan kurssin lasku ei ole realisoitunut suoraan tappioina, koska suurin osa palkoista on kuukausia myöhässä eikä niitä ole vaihdettu länsivaluutaksi ja siirretty esimerkiksi suomalaisille pankkitileille. Menetykset ovat laskennallisia. Tällä hetkellä kyse on erään arvion mukaan kuitenkin jopa neljästä miljoonasta eurosta. KHL:ssä pelaa noin 20–25 suomalaista jääkiekkoilijaa.
Suuria vaikeuksia on sen sijaan aiheuttanut se, että kuluvan kauden aikana vain muutama rikkain seura on pystynyt huolehtimaan maksuista ajoissa. Osa pelaajista on saanut palkkaa viimeksi elokuussa.
Seuroilla onkin todennäköisesti suuria taloudellisia vaikeuksia. Tietyissä seuroissa palkat tulevat milloin sattuu. Päinvastoin kuin usein luullaan, rikkaat oligarkit omistavat vain muutaman joukkueen Venäjällä.
Suomessa pelaajat saavat palkkansa sovitussa aikataulussa, mutta Venäjällä maksut saattavat myöhästyä useita kuukausia. Lisäksi eräiden pienten kaupunkien pankit ovat jopa kieltäytyneet lähettämästä ruplia Suomeen. Pelaajien on myös toivottu vaihtavan ruplia dollareiksi alhaisella kurssilla.
Eräs suomalainen KHL-valmentaja ihmettelee, miksi pelaajat eivät hoida raha-asioitaan yritysten tavoin. Valuuttakurssien liikehdintään voi varautua suojautumalla esimerkiksi termiinien avulla.
Termiinisopimuksella voidaan myydä tai ostaa sopimushetkellä sovittuun kurssiin valuuttaa tulevaisuudessa. Riskeiltä suojautumisen lisäksi termiineihin sisältyy toinen puoli. Rupla saattaa myös vahvistua, jolloin ruplilla saa enemmän euroja.
Riskienhallinta on kuitenkin useille pelaajille tuntematon käsite. Suurin osa suomalaisista jääkiekkoilijoista ei ole käyttänyt hyväkseen termiinejä tai valuuttaoptioita. Venäjän markkinoiden ymmärtäminen kaiken kaikkiaan on vaikeaa.
Vain muutamat suurseuroissa pelaavat kokeneet KHL-ammattilaiset ovat ymmärtäneet Venäjään liittyvän pankki- ja maariskin. Toiset ovat sen sijaan sijoittaneet varojaan esimerkiksi määräaikaisille korkeakorkoisille tileille, joille on luvattu yli kymmenen prosentin korkoa.
Korko saattaakin toteutua, mutta euroihin verrattuna sijoituksen arvo tippuu kymmeniä prosentteja. Todellinen lasku toteutuu kuitenkin vasta sitten, kun palkat on maksettu ja ruplat vaihdettu länsivaluutaksi.
Suomalaisen valmentajan mukaan joillakin nuorilla ammattilaisilla on naiivi lähestymistapa rahaan.
”He eivät ole vielä tienanneet isoja rahoja ja kuvittelevat, että pelkästään KHL:ssä pelaaminen on tie rikkauksiin.”