Pienyrittäjien Piia Snellman ABC-ketjun leviämisestä: "Tämä on rakenteellista korruptiota"

HOK-Elanto
Teksti
Hanna Leivonniemi
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
ABC
ABC-ketju on avannut Suomeen kymmenessä vuodessa yli 400 toimipistettä. Kuva Karijoelta. Kuva Hannu Lindroos.

Isot kauppaketjut saavat kunnissa parhaat liiketilat ja tonttimaat, ja pienyrittäjille jäävät vain rippeet, sanoo vihreiden kansanedustaja, Espoon kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Jyrki Kasvi.

“Kun rakennuttajat, kaupunki ja rahoittajat lähtevät suunnittelemaan uutta liiketilaa, he ovat varsin tiukasti naimisissa keskenään. Espoossa periaate on ollut, että samassa kauppakeskuksessa olisi aina S- ja K-marketit, mutta missä on se kolmas, pienyrittäjä? Se on hyvä kysymys.”

Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalainen-liitteen selvityksen mukaan jopa lähes 500 kuntapoliitikkoa istuu S-kaupan päättävissä elimissä. Suomen Pienyrittäjät ry:n mukaan S-ryhmä on saanut eri puolilla Suomea edullisesti ja jopa ilman kilpailutusta parhaita liikepaikkoja, koska edustustoimistaan rahallisesti hyötyviä yhtiön luottamushenkilöitä on kaksoisroolissa kunnallishallinnon tontti- ja liikepaikkajaosta vastaavissa elimissä.

Erityisen silmiinpistävää on arvostelijoiden mielestä ollut ABC-liikennemyymäläketjun aggressiivinen leviäminen.

“Meillä ei ole yksinkertaisesti samanlaisia mahdollisuuksia lobata edunvalvojien luona asiaamme kuin isoilla ketjuilla, joiden luottamushenkilöitä nämä poliitikot ovat”, sanoo Suomen Pienyrittäjien varapuheenjohtaja Pia Snellman.

“Tämä on rakenteellista korruptiota, johon pitäisi puuttua. En ymmärrä, miksi valtiovalta sulkee tältä jatkuvasti silmänsä.”

“Systeemi ei ole terve”

Kuntapoliitikoilla ei ole yleistä velvollisuutta ilmoittaa sidoksiaan, mutta jääviyssäännökset koskevat heitäkin. Poliitikon pitäisi jäävätä itsensä, jos on jollain tavalla esteellinen päätöksentekoon.

“Jääviyssäännökset ovat liian väljät ja tulkinnanvaraiset”, sanoo korruptiota tutkivan Transparency International -järjestön Suomen-puheenjohtaja Santeri Eriksson.

“Myös sidoksien ilmoittamista ei ole riittävästi säädelty Suomessa. Kunnissa tehdään liukuhihnalta suoraan yksittäisiä yrityksiä koskevia päätöksiä, mikä tarkoittaa suurempaa korruptioriskiä kuin esimerkiksi eduskuntatyössä.”

Vaikka poliitikko jääväisikin itsensä muodollisesti päätöksenteosta, asiat on usein pohjustettu pitkälle jo valtuustoryhmissä, eikä lobbausta kiellä kukaan.

Jyrki Kasvi pitää poliitikkojen kaksoisroolia ongelmallisena, vaikka kuuluu itsekin HOK-Elannon edustajistoon ja on ollut päättämässä muun muassa S-ryhmän liiketiloista.

“Systeemi ei ole terve, ja se herättää ihmisissä oikeutettua kiukkua poliitikkoja kohtaan”, Kasvi sanoo.

“Järjestelmää pitää muuttaa, mutta sitä ei voi tehdä kerralla. Esimerkiksi Helsingissä päätöksenteko halvaantuisi, jos kaikki osuuskauppojen edustajistoon kuuluvat jääväisivät itsensä. Samalla pitää muistaa, että poliitikot istuvat myös monilla muilla palleilla, esimerkiksi seurakuntien ja ammattiyhdistysten luottamuselimissä.”

Kierre vai korruptiota?

Kasvin mielestä kyse on enemmänkin “maan tavasta” kuin tahallisesta korruptiosta. Myös asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok) puhuu mieluummin “liian pitkälle menneestä kierteestä”. Hän toivoisi, että poliittinen järjestelmä ja S-ryhmä pohtisivat itse vakavasti, mitä asialle pitäisi tehdä.

“En lähtisi jatkossakaan kieltämään osallistumista osuuskauppojen luottamustoimiin. Sen sijaan jonkinlaista itsesääntelyä kaipaisin. Järjestelmätasolla on toki sairasta, jos kaupunginhallituksen 15 jäsenestä 12 on HOK-Elannon luottamustoimissa, kuten esimerkiksi Helsingissä.”

Suomen Pienyrittäjät kanteli yksipuolisista liike- ja kauppapaikkakaavoituksista Euroopan neuvoston korruptionvastaiselle toimielimelle Grecolle mutta sai vastaukseksi, että Greco ei tutki yksittäisiä ilmiantoja. Grecon Suomen-edustajan Helinä Lehtisen mukaan asiaan saatetaan kuitenkin palata maatarkastuksen yhteydessä.

Pienyrittäjiä tämä ei tyydytä, sanoo yhdistyksen varapuheenjohtaja Snellman.

“Jos Suomessa tähän ei puututa, meidän on pakko viedä asia kansainväliselle tasolle.”