Päätös pakolaisista saa rajua kritiikkiä: ”Täysin älytön ajatus, lisää kaaosta – kuin turkkilainen basaari”
EU:n sopima taakanjako on ihmisoikeuksien vastainen, sanoo Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja.
Euroopan suunnitelmat pakolaiskriisin hillitsemiseksi ovat toimimattomia, sanoo Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Matti Heinonen.
”Eurooppa on kuin turkkilainen basaari, jossa jokainen maa tekee turvapaikkapäätöksiä täysin laidasta laitaan. Yksi maa antaa lähes kaikille tietyltä alueelta saapuvalle henkilölle oleskeluluvan, kun taas naapurimaa ei anna lupaa kenellekään samalta alueelta saapuvalle”, Heinonen sanoo.
”Yhteisessä eurooppalaisesta turvapaikkajärjestelmässä ei ole käytännössä juuri mitään yhteistä: eivät päätökset, eivät vastaanottojärjestelmät, ei hakijoille annettava sosiaaliturva, eivät kielteisen päätöksen saaneidenpalautukset, eivät perheenyhdistämisen edellytykset, ei mikään.”
EU:n suunnittelemaa taakanjakoratkaisua hän pitää toimimattomana, haitallisena ja jopa ihmisoikeuksien vastaisena.
”Ei ole vaikea arvata, kuinka monta päivää Italiasta Latviaan kuskattu perhe on Latviassa ennen kuin poistuu sieltä Ruotsiin, Saksaan, Suomeen tai mihin tahansa maahan, jossa heillä on paremmat edellytykset elää”, hän sanoo.
”Ei kukaan meistä halua, että meidät siirretään yhtäkkiä johonkin maahan, jonka kulttuuria tai kieltä emme tunne, ja jossa ei ole mitään työllistymismahdollisuuksia tai sosiaaliturvaa. Sehän on täysin älytön ajatus ja rikkoo vapaan liikkuvuuden periaatetta. Se on ihmisoikeuksien vastaista toimintaa.”
Heinosen mukaan taakanjako aiheuttaa pikemminkin sekasortoa. Se tulee aiheuttamaan valtavan byrokratian, jolla joudutaan selvittelemään sitä, mikä valtio loppujen lopuksi vastaa kenestäkin jonnekin muualle siirtyneestä henkilöstä.
Euroopassa on miljoonia ihmisiä laittomasti. Reilun 100 000 ihmisen siirtely paikasta toiseen ei auta mitään, koska he joka tapauksessa liikkuvat minne haluavat.
”Meillä on sisärajaton Eurooppa.”
Euroopan ongelmana on myös se, että sillä on toimimattomia ja raskaita järjestelmiä, joihin kuluu liikaa resursseja.
Suomella on puheenjohtajakaudellaan avaimet ongelman ratkaisemiseksi, mutta suunnitelmaan ei tartuttu.
Suomi esitti jo vuonna 2006, että EU maksaisi jäsenvaltiolle jokaisesta Eurodac-sormenjälkijärjestelmään rekisteröidyistä turvapaikanhakijasta kuukausiperusteisesti esimerkiksi 5000 euroa muun muassa hakemuksen käsittelyyn, vastaanottotoiminnan järjestelyyn,toimeentulotukeen ja sosiaaliturvaan.
”Järjestelmä olisi antanut hakijatulvan kohteeksi joutuneelle valtiolle välittömästi taloudelliset resurssit käsitellä turvapaikkahakemukset nopeasti ja asianmukaisesti. Tätä oikeudenmukaista taakanjakojärjestelmää ei jostain syystä haluttu”, Heinonen kertoo.
Nyt ollaan tilanteessa, että Euroopan turvapaikkajärjestelmä on toimimaton. Ongelmana on, että Eurodac-sormenjälkirekisteri ei sisällä riittävästi hakijaa koskevia tietoja, jotta Dublin-järjestelmän puitteissa viranomaiset voisivat suoraan ratkaista, mikä valtio on vastuussa henkilön hakemuksen käsittelystä.
”Viranomaiset ovat kyllä oikeutettuja saamaan tietoja, mutta jos jollakin henkilöllä on vaikka viisi hakemusta eri maissa, jokaisen maan pitää erikseen pyytää tietoja pdf-lomakkeella, täyttää ja lähetellä ja sitten kestää viikkoja, kuukausia, jopa vuosia ennen kuin vastaus tulee.”
Joskus vastausta ei tule ollenkaan.
Käytössä pitäisi Heinosen mukaan olla yhteinen online-tietokanta, josta nähtäisiin turvapaikkahakijoiden tiedot ja vainokertomukset vaivattomasti ja ajantasaisesti.
Pakolaisvirrat myös poukkoilevat EU:n sisällä hallitsemattomasti. Tieto eri maiden turvapaikkakäytännöistä leviää kulovalkean tavoin, ja virrat kääntävät suuntaa maiden poliittisten päätösten mukaisesti.
Paine kohdistuu erityisesti maihin, jotka tarjoavat nopeammin oleskeluluvan, edellytykset terveydenhoitoon, sosiaaliturvaan ja työllistymiseen. Tilanne on ollut käynnissä Euroopassa jo 20 vuotta, mikä on Heinosen mukaan hyvin helppo näyttää tilastoista.
Otetaan esimerkiksi irakilaiset: vuonna 2006 Ruotsissa tehtiin 10 000 turvapaikkapäätöstä, joista lähes 90 prosenttia oli myönteisiä. Muissa EU:n jäsenmaissa ei tehty niin useaa päätöstä edes yhteensä. Joissakin maissa irakilaisista 100 prosenttia sai kielteisen päätöksen, joissakin 80 prosenttia tai 60 prosenttia.
Ruotsin muista maista poikkeava linjaus kasvatti maahan saapuvien irakilaisten turvapaikanhakijoiden lukumäärää. Sen seurauksena Ruotsin hallitus päätti vuonna 2007, että suurin osa Irakista on turvallinen. Kielteisten turvapaikanpäätösten määrä kasvoi 10 prosentista 25 prosenttiin, seuraavana vuonna 50 prosenttia ja sitä seuraavana vielä suuremmaksi.
”Kun tieto levisi, hakijavirta kanavoitui muihin maihin.”
EU:ssa pitäisi Heinosen mielestä olla minimidirektiivien sijaan asetus, joka velvoittaa suoraan kaikkia jäsenmaita.
EU:n tasolla pitäisi myös olla tuomioistuin, joka päättää linjaukset siitä, miten asetusta tulee soveltaa.
Tarvittaisiin myös yhteisiä linjauksia kaikkia jäsenmaita velvoittavia linjauksia siitä, miten kussakin tilanteessa toimitaan.
”Nyt yksittäinen jäsenvaltio voi tehdä mitä tahansa ratkaisuja, eikä kukaan koordinoi niitä. Jos joku maa saa tarpeekseen, se voi muuttaa pakolaislinjauksensa äärinihilistisiksi”, hän sanoo.
”Olemme hallitsemattomassa tilanteessa, jota ei saada kuntoon vanhoilla järjestelmillä. Se on tosiasia.”