Somerolaisilla luomulehmillä on tilaa köllötellä. Makuutilojen alla ei saa olla lantaritilöitä, ja ikkunapinta-alakin on suurempi kuin tavallisessa navetassa. Kuvat Petri Kaipiainen.
Pinaatinlehdet ovat pieniä, nahistuneita ja luomua. Ne köllöttelevät somassa pärekorissa, harvinaisina ja kallisarvoisina. Korin kylkeen pahvinpalalle on käsin tekstattu tuotteen hinta: 45 euroa kilo.
On tavallinen maanantai, rauhallinen lounasaika, mutta lähi- ja luomuruokaan keskittynyt Eat&Joy-kauppahalli Helsingin ydinkeskustassa on tupaten täynnä ihmisiä.
Vanhoihin Hankkijan lippalakkeihin sonnustautuneet lihamestarit myyvät luomukyyttöä keski-ikäiselle naiselle. Eläkeläismies sormeilee Onnellisten omenoiden mehua, empii ostaako valkeaa kuulasta vai raikea. 1,2 litran purkki maksaa melkein 10 euroa.
Yläkerran Muuu-maitobaarissa nuori opiskelija ostaa raakamaitoa. Sitä myydään hanasta suoraan tonkkaan, kymmenellä eurolla litra.
Kauppahallin kaiuttimista raikuu Säkkijärven polkka, ja lounasravintolan pöydille on siroteltu vanhoja Kotiliesiä vuodelta 1939. Kaikkialla huokuu kaipuu ja nostalgia.
Kassalla tulee järkytys. Neljän hengen luomukasvissosekeiton ainekset maksavat parikymmentä euroa. Enää ei hymyilytä edes seinälle takkapuiden yläpuolelle aseteltu neonkyltti. Se julistaa: ”Oikeus puhtaaseen ruokaan.”
Herää kysymys: mistä me luomussa oikein maksamme? Ja onko luomu todella meille niin hyvää kuin annetaan ymmärtää?
Suomalaiset ovat hurahtaneet luomuun. Vaikka kotiin ostettujen elintarvikkeiden kokonaisarvosta luomua oli viime vuonna vain noin prosentin verran, euromääräisesti luomua ostettiin viime vuonna jo 80 miljoonalla eurolla.
Pieniä luomuun erikoistuneita liikkeitä on noussut erityisesti pääkaupunkiseudulle, mutta myös isot marketit ovat keksineet luomun. SOK:n myymälöissä luomutuotteiden myynti on kasvanut tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana 50 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Erilaisia tuotteita on jo 1 500.
Muutos on ollut nopea ja raju. Vielä muutama vuosi sitten Valio kaatoi luomumaidon tavallisen maidon sekaan, koska menekkiä ei ollut. Luomuviljaa taas rahdattiin halvalla Saksaan, jossa luomuun oli jo kiinnostusta ja markkinat. Luomujauhelihaa ei saanut juuri mistään.
Nyt luomujauhelihaa ei uskalleta mainostaa, koska tuotteet loppuisivat kesken. Ilman mainostamistakin tuottajilta tahtoo loppua liha kesken.
Myös viljelijät ovat innostuneet luomusta. Suomessa on tällä hetkellä noin 4 000 luomumaatilaa, pelloista lähes kahdeksan prosenttia on siirtynyt tai siirtymässä luomuviljelyyn. Ja lisää on tulossa. Esimerkiksi Valio etsii jatkuvasti uusia luomumaidon tuottajia.
Eat&Joy -kauppahalli myy lähi- ja luomuruokaa niille, joilla on siitä varaa maksaa.Myös valtio haluaa Suomesta luomumaan. Luomun edistäminen on kirjattu hallitusohjelmaan, luomun tutkimista varten halutaan perustaa Luomuinstituutti ja maabrändityöryhmä antoi raportissaan Suomelle tehtävän: vuoteen 2030 mennessä vähintään puolet peltoalasta pitäisi olla luomutuotannossa.
Toteutuessaan se tarkoittaisi täydellistä suunnanmuutosta suomalaiseen maatalouspolitiikkaan.
Millainen se olisi, maabrändityöryhmän visioima luomu-Suomi? Onnelliset lehmät kirmaisivat luomulaitumilla, kanat vetelisivät muhevia matoja ravinteikkaasta luomumullasta, pellot lainehtisivat luomuviljaa. Terveet ihmiset söisivät puhdasta, turvallista, hyvänmakuista ja ekologisesti kestävää ruokaa. Näinkö?
Ei, sanovat monet asiantuntijat.
”Luomua myydään usein mielikuvilla, jotka eivät vastaa todellisuutta. Luomu ei ole tae terveellisyydestä, ja puhtauden suhteenkin vaihtelu on suurta, aivan kuten tavanomaissakin tuotteissa”, sanoo ympäristöterveyden emeritusprofessori Jouko Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Hän johti vuonna 2003 silloisen Kansanterveyslaitoksen laajaa tutkimusta, jossa käytiin läpi maailmalta kaikki mahdolliset tieteellisesti pitävät tutkimukset luomun terveysvaikutuksista.
Tulos oli se, että mitään tieteellistä näyttöä luomun terveellisyydestä - tai toisaalta haitallisuudesta - ei löytynyt.
Luomun ja tavanomaisten tuotteiden koostumus poikkesi toisistaan tilastollisesti merkittävästi vain muutaman ainesosan osalta - c-vitamiinin, nitraatin ja seleenin - ja seleenin osalta tavanomainen tuote itse asiassa päihitti luomun.
”Viljelytapaa huomattavasti suurempi vaikutus oli sillä, minkälaisessa maaperässä kasvi kasvoi, oliko kesä ollut kuiva vai kostea ja oliko vihannekset poimittu raakoina vai kypsinä”, Tuomisto sanoo.
Erot olivat lisäksi pienet. C-vitamiinin osalta sama vaikutus saadaan syömällä vihanneksia hiukan enemmän.
”Jos taas syö nitraattipitoista makkaraa luomun ohella, nitraatin saannin kannalta on ihan sama, syökö luomua vai ei.”
Helsinkiläinen 170 ihmisen ruokapiiri hankki sähköpostitilausten perusteella ruuat alueen tuottajilta ja jakaa ne autotallista kerran viikossa. Moni on kiinnostunut luomusta omien lasten syntymän myötä.Viime vuonna American Journal of Clinical Nutrition kohautti ruokamaailmaa julkaisemalla tuoreen tutkimusyhteenvedon samasta aihepiiristä. Siinä käytiin läpi lähes satatuhatta artikkelia, joista vain 12 todettiin tieteellisesti päteviksi.
Niiden perusteella tehdyt johtopäätökset olivat täysin samat kuin mihin Tuomisto työryhmineen päätyi vuonna 2003: luomu ei ole ihmiselle parempaa, jos ei huonompaakaan, kuin tavanomaisesti tuotettu ruoka.
Raskasmetallit tai dioksiinit eivät valitse, laskeutuvatko ne luomu- vai tavanomaiselle pellolle. Ne leviävät ilman välityksellä: tehtaiden savupiipuista, autojen pakoputkista ja jätteenpolttolaitoksilta.
Joissain luomutuotteissa, kuten kananmunissa, dioksiinipitoisuudet ovat jopa suuremmat kuin tavallisissa.
”Luomuun kuuluu logiikka, että eläimen pitää päästä ulos. Näin ollen dioksiinia löytyy luomukanojen munista enemmän kuin säkkirehulla ruokittujen”, Tuomisto sanoo. ”Mitään terveysvaikutuksia tällä ei tiedetä olevan, lähinnä kyse on kuriositeetista.”
Torjunta-ainejäämiä luomussa on luonnollisesti vähemmän, sillä kemiallisia torjunta-aineita ei luomussa saa käyttää. Näidenkin osalta Tuomisto toppuuttelee kansalaisten huolta.
”Ihmiset usein liittävät tavanomaisten tuotteiden torjunta-ainejäämät allergioihin ja syöpään. Totta on, että herkimmillä voi esiintyä allergisia reaktioita, mutta paljon yleisempiä ovat allergiat joillekin ruoka-aineille. Syövän osalta suurin sallittu riski on yksi miljoonasta.”
Se tarkoittaa sitä, että mikäli syntyvyys pysyisi Suomessa noin 50 000 vauvan tasolla, 20 vuoden aikana syntyvissä ikäpolvissa olisi enintään yksi ihminen, joka saisi torjunta-ainejäämien takia syövän.
”Todellisuudessa suurimpia sallittuja annoksia ei jäämistä saada, joten todennäköinen riski on nolla.”
Onnellinen, vastuullinen, edelläkävijä. Kukapa meistä ei haluaisi olla sellainen? TNS Gallupin luomubarometri 2010 kertoo, että näitä määreitä ihmiset liittävät luomutuotteita ostaviin ihmisiin.
Muutos on ollut nopea. Vielä muutama vuosi sitten luomua suosivia kuluttajia pidettiin viherpiipertäjinä tai hippeinä.
Tutkimus kertoo myös, että luomun käyttö lisääntyy huomattavasti perheissä, joihin on syntymässä esikoislapsi. Tuleva äiti haluaa syödä mahdollisimman puhdasta ruokaa, sillä syöty ruoka vaikuttaa kohdussa olevaan lapseen.
Myöhemmin perheet jatkavat luomun syömistä, sillä he haluavat taata lapsilleen puhtaamman ympäristön tekemällä kaupassa luomuvalintoja.
Helsinkiläinen Olli Repo on tyypillinen luomukuluttaja. Hän kiinnostui luomusta omien lasten synnyttyä.
Kun Revon lähimarket muuttui pienemmäksi muutama vuosi sitten ja valikoima suppeni, Repo päätti uudenvuodenlupauksenaan perustaa ruokapiirin.
Tarkoitus oli tilata vihanneksia, jauhoja ja lihaa suoraan alueen tuottajilta, mielellään luomuna, mutta jos sitä ei olisi tarjolla, niin lähellä tuotettu kelpaisi myös.
Ruskeat paperipussit seisovat rivissä itähelsinkiläisen autotallin lattialla, sulassa sovussa rumpusetin ja autotallitarvikkeiden kanssa. Jokaisessa pussissa on leipää, mehua, perunaa, porkkanaa, sipulia, kaskinauriita, raakamaitoa ja kananmunia.
Autotallin ovet ovat auki, ja ihmisiä virtaa sisään ja ulos. Trendikästä herttoniemeläistä keskiluokkaa: graafikoita, tutkijoita, toimittajia ja valokuvaajia. Äidit antavat lastensa valita seinustan isoista laareista kurpitsaa, palsternakkaa ja omenoita. Joku vanhempi nainen kävelee paikalle kottikärryn kanssa. Kaikki ovat tulleet hakemaan viikoittaista ruokatilaustaan.
Tiskillä pusseja ojentelee Olli Repo. Alun perin kolmen perheen ruokapiiri on parissa vuodessa laajentunut noin 170 ihmisen piiriksi. Suuri osa on kiinnostunut nimenomaan luomusta.
”Sillä on älytön lisäarvo tuotteelle. Meilläkin on ollut lihatuotteita, jotka eivät ole olleet luomua. Ihmiset eivät ole ostaneet. Ja heti, jos unohdan laittaa sähköpostiin, onko tuote luomua vai lähiruokaa, ihmiset kysyvät.”
Ruokaskandaalit, taudit ja lehdissä jatkuvasti näkyvät tuotteiden takaisinvetoilmoitukset ovat saaneet kuluttajat entistä kiinnostuneemmiksi ruokansa alkuperästä.
”Ruualle on käymässä kuten rahalle: me emme tajua siitä mitään. Ruoka pitäisi palauttaa siihen, että tiedämme, mistä se tulee.”
Repo kertoo Allu-sonnista, jonka jauhelihaa piirissä myytiin muutama kuukausi sitten.
”Olen nähnyt sen sonnin. Minut on esitelty sille. On se ihan eri asia kuin ostaa marketista jotain sika-nautaa.”
Viime keväänä osa piiriläisistä perusti osuuskunnan, vuokrasi Vantaalta pellon ja sille puutarhurin.
Syksyllä nostettiin oman pellon ensimmäiset perunat, porkkanat, punajuuret, sipulit, maissit, kesäkurpitsat ja yrtit.
Kaikki tuotteet on viljelty luonnonmukaisesti, ilman torjunta-aineita ja kemiallisia lannoitteita.
”Sato on ollut vähän pettymys, mutta työ on ollut valtavan hauskaa.”
Luomuviljelyn idea on tämä: ravinteet kierrätetään esimerkiksi eläimen lantana takaisin peltoon, kasvin kasvuunsa tarvitsema typpi tuotetaan lannoitteiden sijaan typensitojakasvien avulla, kemiallisia lannoitteita ja rikkakasvien ja hyönteisten torjuntaan tarkoitettuja aineita ei käytetä.
Eri kasvilajeja vuorotellaan. Se vähentää eroosiota ja parantaa maaperää. Eläintuotannossa kiinnitetään huomiota eläinten hyvinvointiin ja eettiseen kohteluun.
Ruoan alkuperä kiinnostaa ihmisiä. Luomuun ja lähiruokaan keskittyviä erikoiskauppoja on noussut erityisesti pääkaupunkiseudulle, mutta myös isojen markettien luomuvalikoimat ovat laajentuneet huimasti viime vuosina.Yksi keskeinen argumentti luomun puolesta onkin sen positiivinen vaikutus ympäristön ja eläinten hyvinvointiin.
”Kasviravinteiden ja fossiilisen energian massiivinen käyttö johtaa järvien, merien ja vesistöjen rehevöitymiseen, ilmakehän saastumiseen ja kiihdyttää myös ilmastonmuutosta”, sanoo Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi.
Niemi listaa lisää ongelmia. Öljy loppuu maapallolta kansainvälisten arvioiden mukaan seuraavien 50 vuoden aikana, ellei uusia öljyvaroja löydetä. Öljy taas on koneiden ja lannoitteiden kemiallinen raaka-aine. Fosfori, toinen lannoitteissa käytettävä raaka-aine, loppuu vielä nopeammin.
Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen.
”Ei luomu tarjoa ratkaisua siihen keskeiseen kysymykseen, riittääkö energia”, tyrmää maatalouspolitiikan tutkija, professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT).
Hänen mielestään on selvää, että nykyinen suuntaus maataloudessa ei ole kaikilta osin kestävä, mutta ratkaisu ei ole luomussa.
”Luomu ei ole nykylajikkeilla kyllin tehokasta. Se on myös liian riippuvaista eläinten lannasta.”
Pitäisikin kehittää kasveja, jotka kuormittavat ympäristöä vähemmän ja kestävät paremmin niin kuivuutta kuin tauteja.
Jos biotekniikan avulla saataisiin kasvit vastustuskykyisiksi tuholaisille, päästäisiin eroon myrkkyjen käytöstä. Jos viljoihin taas saataisiin siirrettyä hernekasvien typensidontageeni, voitaisiin typpilannoitusta merkittävästi vähentää.
Samalla lähennyttäisiin luomua, kun kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita tarvittaisiin entistä vähemmän.
”Kyse ei ole tavanomaisen ja luomun vastakkaisuudesta, vaan tavanomaisen sisällä pitäisi kehittää uusia tapoja toimia.”
Tutkimukset luomun ympäristökuormituksista eivät vahvista, että luomu olisi automaattisesti ympäristölle se parempi vaihtoehto. Luomuhehtaari kyllä tuottaa vähemmän päästöjä vesistöihin, mutta kun asiaa tarkastellaan per tuotettu elintarvikekilo, edut häviävät, tai jopa kääntyvät päinvastaisiksi.
Luomukin voi rehevöittää vesistöjä. Porkkana ja peruna tarvitsevat ilmakehän typpeä kasvaakseen isoiksi. Viljelymaahan sitä lisätään lannoitteina, mutta luomuviljelyssä lannoitteiden typpi korvataan kasvattamalla pellossa typensitojakasveja, kuten härkäpapua tai puna-apilaa. Puna-apilan juurinystyrät keräävät ilmakehän typpeä talteen ja luovuttavat sitä sitten kasvien käyttöön.
Mutta onko se ekologisempaa?
MTT on verrannut luomupellon ja tavanomaisesti viljellyn pellon ravinnepäästöjä. Luomupelto voittaa, mikäli typensitojakasvit on syksyllä korjattu talteen.
Mikäli ne jäävät syksyllä maahan, tulos on täysin päinvastainen. Talven aikana typpi vapautuu maahan ja keväällä se huuhtoutuu sulamisvesien mukana vesistöihin.
Tavanomaisessa maataloudessa typpilannoite annetaan keväällä kevätkylvöjen aikaan, ja silloin se alkaa heti vapautua kasvien käyttöön.
Sitä ei tiedetä, kuinka suuri osa tiloista jättää typensitojakasvit maahan. Tyypillisesti niin tapahtuu, jos maatilalla tai naapurissa ei ole märehtijöitä, joille kasvit voisi syöttää.
Ilmastopäästöjen osalta luomun ja tavanomaisen eroja vasta tutkitaan, ja tulos on kaikkea muuta kuin itsestään selvä. Luomuviljelijänkin traktori kulkee bensalla.
Somerolainen luomumaitotilallinen Janne Soini kertoo kevättalvesta 2011: tuolloin Suomesta loppui eläinten kasvun kannalta tärkeä luomuvalkuainen. Lopulta valkuaista löytyi Oulusta, jonne se oli toimitettu Romaniasta. Oulusta se olisi vielä pitänyt kuskata Somerolle.
”Kuinka ekologista se olisi ollut?”
Soini korvasi romanialaiset valkuaiset omatekoisella herne-vehnäsekoituksella.
Keväällä 2010 Soini siirsi tilan viitisenkymmentä lehmää kokonaan luomuun, pellot hän oli siirtänyt jo aiemmin.
”Kolmasosa päätöksestä liittyi ekologiaan, kolmasosa ekonomiaan ja kolmasosa keski-iän kriisiin.”
Soinia kiinnosti myös ajatus siitä, että luomutilalla ravinteet kiertävät tilan sisällä.
Hän on ollut tyytyväinen muutokseen. Vaikka lehmät lypsävät nyt vähemmän maitoa kuin ennen ja luomurehut maksavat tavanomaisia rehuja enemmän, tila tuottaa paremmin.
Aikaisemmin Soini sai erilaisia viljelytukia noin 550 euroa hehtaarilta. Siirrettyään pellot ja eläimet luomuun tuet nousivat 270 eurolla hehtaarilta. Vuodessa se tarkoittaa 17 000 euroa enemmän tukirahaa.
Säästöä tulee siitä, että lannoitteisiin ja torjunta-aineisiin ei mene rahaa. Lisäksi Valio maksaa luomumaidosta enemmän kuin tavanomaisesta.
”En halua antaa kuvaa, että tämä on jotain hippiukkojen touhua. Kyllä tätä tehdään siksi, että kuluttaja sitä haluaa ja viljelijä saa tästä elannon. En olisi ryhtynyt tähän, jos en uskoisi, että tämä kannattaa.”
Luomukotieläintuotannossa kiinnitetään erityistä huomiota eläinten hyvinvointiin.
Soinikin joutui laajentamaan navettaansa, lisäämään ikkunapinta-alaa ja vaihtamaan osan lantaritilöistä kiinteään lattiaan. Eläimillä on nyt enemmän tilaa nukkua ja liikkua, ja ne laiduntavat säännöllisesti.
Onnellisempia eläimiä? Kyllä, sanoo Soini.
Silti ongelmiakin on ollut. Viime kevättalvella kolme Soinin lehmää halvaantui pian poikimisen jälkeen. Soini yritti nostaa niitä ylös, mutta ne lyyhistyivät takaisin maahan. Selitystä ei löytynyt, mutta eläinlääkäri epäili seleenin puutetta. Yksi lehmistä jouduttiin lopettamaan.
Eläinlääkärit ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että luomueläimet saattavat jäädä vaille niille elintärkeää hivenainetta, seleeniä. Sitä ei Suomen maaperässä ole. Seleeniä lisätään lannoitteisiin, mutta luomurehua syövät eläimet eivät sitä automaattisesti saa.
Seleenin puute saattaa aiheuttaa eläimille vakavia, jopa kuolemaan johtavia lihasrappeumia. Myös luomueläintuotantoa valvova Evira kertoo olevansa tietoinen asiasta, tosin tilastotietoa he eivät seleenin puutteesta kärsivistä eläimistä kerää.
Helsingin yliopiston eläinlääkäri Sanni Kallio kertoo, että luomukarjatiloilla on tavanomaisia tiloja enemmän lievästä seleeninpuutteesta kärsiviä eläimiä. Vaikeita puutostiloja sen sijaan tavataan harvoin. Kallion käsityksen mukaan luomueläintilat ovat hyvin tietoisia seleenilisän tarpeesta ja lisäävät seleeniä eläinten ravintoon.
Maanviljelijä Janne Soini kertoo, että hän ei edes tiennyt, että seleenilisää saa antaa eläimille omin päin. Hän oli luullut, että seleeniä voi määrätä vain eläinlääkäri. Soinin tilallakin seleeniä ovat saaneet vain yksittäiset lehmät, ei koko karja.
Meitä on maailmassa seitsemän miljardia ihmistä. 40 vuoden kuluttua meitä on vielä kaksi miljardia lisää.
Merkittäviä uusia peltoaloja ei maailmassa ole tarjolla, ellei hakata tropiikin sademetsiä. Se taas olisi ympäristön kannalta tuhoisaa.
Samaan aikaan tiedetään, että ilmastonmuutos aiheuttaa ennusteiden mukaan merkittävää kuivuuden lisääntymistä ja satojen pienenemistä.
Pitäisikin saada samalta peltoalalta enemmän ruokaa.
Keväällä runsaasti huomiota sai YK:n raportti, jonka mukaan luomuviljely voisi jopa tuplata sadon monissa köyhimmissä maissa. Lähes 60 maassa toteutetuissa ekoviljelyprojekteissa huomattiin, että sadot kasvoivat tuntuvasti, kun viljelijät ryhtyivät käyttämään luonnonmukaisia keinoja maaperän muokkaukseen ja tuholaisten torjuntaan.
MTT:n Jyrki Niemi tyrmää raportin ideologisena haihatteluna. Hän kertoo, että tutkimuksessa vertailukohtana olivat hyvin alkeellinen ja ilman lannoitusta tapahtunut tavanomainen viljely ja hyvin kehittynyt luomuviljely.
”Tutkimusta on tulkittu niin, että luomu tuottaisi parempia satoja kuin tavallinen viljely. Se ei pidä paikkaansa.”
Niemen mukaan luomusta ei ole ratkaisemaan maailman ruokapulaa.
Jos kaikki maailman pellot siirrettäisiin luomuun, ruokaa riittäisi 3-4 miljardille ihmiselle, puolelle maapallon väestöstä.
Siirtyminen luomuun pienentää satoja väistämättä. Suomessa luomusadot ovat keskimäärin 30, jopa 50 prosenttia pienempiä kuin tavanomaisesti tuotetut sadot.
’Luomu - kaikkea hyvää”, julistaa lounasravintolan seinälle kiinnitetty, maa- ja metsätalousministeriön tuella julkaistu juliste. Se kertoo paljon yleisistä asenteista luomua kohtaan.
Luomu yhdistyy ihmisten mielessä luontoon ja luonnollisuuteen. Ne taas tarkoittavat meille jotain puhdasta ja hyvää.
”On rationaalista, että ajattelemme suurpiirteisesti asioista, joista emme tiedä tarpeeksi. Samalla se on virhealtista”, sanoo psykologian tohtori Marieke Saher.
Hän tutki ihmisten luomuun liittämiä mielikuvia muutama vuosi sitten väitöskirjassaan ja havaitsi, että ihmisten mielissä luomu oli jotain absoluuttisen hyvää, sellaista, mistä kellään ei ollut negatiivisia mielikuvia. Luomua pidettiin turvallisena, terveellisenä, puhtaana ja paremman makuisena.
”Makuväitteille ei kuitenkaan löydy vahvistusta tutkimuksista”, Saher sanoo. Sokkotesteissä luomu ei suinkaan aina ole voittanut tavanomaista tuotetta. Mutta jos ihmiset tiesivät tuotteen olevan luomua, he myös testatessa sanoivat sen olevan paremman makuista.
”Oma positiivinen käsityksemme vaikuttaa siihen, miten maun havaitsemme.”
Usein ajatellaan, että luomu on jotain pientä ja kaunista, monimuotoisuutta edistävää ja vastakohta tehomaataloudelle. Näin ei aina ole. Suomessakin luomumaatilat ovat keskimääräistä hieman isompia.
Maailmalla taas tuotetaan jo bulkkiluomutuotteita, suuret firmat ovat haistaneet luomussa hyvän bisneksen.
Le Monde Diplomatique -lehti julkaisi hiljattain laajan artikkelin, joka kertoi Espanjan Andalusian luomumansikkaviljelmistä. Satojen hehtaarien suuruisilla kasvimailla kasvatettiin luomumansikkaa. Maaperä köyhtyi, poimijat tulivat Romaniasta ja Filippiineiltä ja elivät täydessä eristyksessä kasvihuonemeren keskellä.
Lopullinen tuote oli sertifioitua luomumansikkaa.
Sille lätkäistään EU:n luomuleima ja luomuhinta. Kuluttaja ostaa sen kuvitellen tukevansa reilua ja ympäristöstä huolehtivaa tuotantoa.
Hellalla poreilee kahdenkympin keitto. Se näyttää ja tuoksuu herkulliselta.
Keittoa hämmentäessä on aikaa miettiä. Mikäli puolet Suomen 2,2 miljoonasta peltohehtaarista muutettaisiin maabrändityöryhmän toiveiden mukaan luomuksi, tuotantotukia maksettaisiin jopa 300 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Iso osa siitä kerättäisiin verotuksella. Sen lisäksi luomu todennäköisesti nostaisi ruuan hintaa.
Luomussa on paljon hyvää. Se on saanut ihmiset puhumaan ruuan puhtaudesta ja alkuperästä. Se on saanut ihmiset kiinnittämään huomiota eläinten hyvinvointiin.
Mikäli luomu on tuotettu lähellä ostajaa, se on usein tuoretta, poimittu kypsänä ja antaa lähellä asuvalle viljelijälle toimeentulon.
Onpa moni allergikko kertonut pystyvänsä juomaan luomumaitoa, vaikka tavanomaista ei pystykään.
On toki aivan sallittua maksaa luomusta, jos siihen on varaa tai niin haluaa tehdä maun tai eläinten eettisen kohtelun nimissä.
Silti moni päättää ostaa luomua nimenomaan siksi, että kuvittelee sen olevan automaattisesti ihmiselle ja ympäristölle turvallisempaa ja terveellisempää kuin tavanomaisesti tuotetun ruuan.
Näin ei siis aina ole.
Emeritusprofessori Jouko Tuomisto nostaa esiin vielä yhden, tärkeän näkökulman: lopulta ruuassa vaarallisinta on se, jos siitä saa liikaa suolaa, rasvaa, sokeria tai helposti sulavia hiilihydraatteja.
Terveyden kannalta kauppareissulla on siis tärkeintä ostaa vihannes - oli se luomua tai ei.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Suomen Kuvalehden numerossa 46/2011.
luomu , ekologisuus , ruoka , maanviljely , ravinto
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
Arvoisa toimittaja kommenttina tähän lehtiartikkeliin, mikä koskee ns. luomuruokaa. On tavallaan hyvää, ettei perheensä ruokahuollosta vastuussa olevan tarvitse enää pelkästään seurata metsästysseurojen hirvenlihahuutokauppojen ajankohtaa, hankkiakseen omalle perheelleen mm. sellaista lihaa, jota kaikki perheen jasenet voivat syödä. Olin 80 -luvulla työasemassä Varsinais-Suomen Mynämäessä, jossa eräs perheen isä oli huolissaan juuri siitä, kuinka hänen lapsensa saivat allergisia oireita kaikesta muusta paitsi riistalihasta. Hänen piti hankkia syksyn hirvenlihahuutokaupoista hänen taloudessaan
käytetävät lihat. Riistalihaa voidaan pitää luomuna. Nyt samoin periaattein tuotetaan vastaavaa lihaa luomuviljelyn periaatteella. Tämä on hyvä näin. Uskon monen todenneen tämän omakohtaisesti ja suotakoon heille myös tämä todennäköisesti ainoa heidän kohdallaan toimiva ratkaisu. Lisäksi ei kannata syyllistää ketään näistäkään valinnoista. Suosittelen toimittajalle ja muille tietämättämille syvällisempää tutustumistä luomuun.
Tosiasia on, että luomu kuluttaa polttoainetta jopa viisi kertaa enemmän kuin nykyaikainen viljely. Todella ympäristöystävällistä? No, tyypillistä nykyajan ”vihreyttä”, kuten biopolttoaineet, nollaenergiaropellit, elohopealamput, päästökauppa ja muut aivopierut, joita vihreä ”älymystö” tuottaa.
Sitä paitsi kun viimeksi luomua oli Euroopassa laajassa mittakaavassa, oli meillä nälänhädät ja kasvisairaudet kiusana. Nykyisessä luomun onnelassa, Afrikassa, sama meno jatkuu.
Luomu on viherpesua parhaimmillaan.
Kyllä maailmalla peltoja riittää.
Turha säikytellä, että pinta-alat eivät riitä ilman lisää raivaamista
Etelä-Amerikan valtavat maissipellot eivät tuota ihmisravintoa, Yhdysvaltain hehtaareista suuri osa tuottaa nekin teollisuuden raaka-ainetta.
Asennemuutosta tarvitaan enemmän, kuin peltopinta-alaa.
Ennen karja sai laiduntaa myös metsissä. Sieltä ne söivät tatteja ja saivat seleeninsä
Luomussa minulle on tärkeätä myös ekologisuus, kohtuullisuus ja karjaeläinten lajityypillisen käyttäytymisen sallivat olot.
Kirjoituksesta kuulsi asenteellisuus. melko hyvä esitys silti
Luomu on kansainvälinen järjestelmä jota valvotaan kansallisesti. Luomuruoan jäljitettävyys on parempi. Tuoteselosteet ovat tarkempia. Kuluttaja voi paremmin arvioida alkuperän. Luomuruoka on sertifioitu.
Ei-luomulla on helpompi tehtailla petoksia ja väärennettyä ruokaa. Hyvänä esimerkkinä kiinalainen petosruoka thaimaan kautta kierrätettynä. Vapaalla valinnalla tarjonnasta on ainakin 5% todennäköisyys, että tulet syöneeksi aineita, jotka eivät ruokaan kuulu.
On täysin moraalitonta, että tavallisen ruoan pakkauksiin ei merkitä valmistuspäivää. Suomessa jäätelökin valmistetaan normaalisti
kaksi vuotta ennen parasta ennen -merkintää. Jauhojen jauhatusajankohdasta voi olla hyvin kulunut vuosi. Leipä on oikeasti tuore vain leivontapäivänä. Miksi kuluttajille myydään vanhaa leipää? Kartellit on purettava ja syylliset rangaistava omasta omaisuudestaan.
Kohta on ihan sama, kun mehiläiset ottavat ja lähtevät. Ei tarvi siinä vaiheessa enää miettiä että mistäköhän lisää peltohehtaareja sais tai mikä viljely ois parasta. ;)
Älytöntä puhua, että luomutuotannolla ruoka loppuu maailmasta. Kuinka paljon kaupoista heitetään ruokaa roskiin oli se sitten luomua tai ei. Ja kuinka paljon pelloilla kasvatetaan rehua kaloille ja lihakarjalle. Ennen vanhaan liha oli herkkua jota syötiin silloin tällöin. Nyky ihminen haluaa sitä pöytäänsä viisi kertaa päivässä joka aterialle. Itselleni luomu on asennemuutos. Ajatus siitä, että vähemmän on enemmän.
Maatalouden saamat 350miljoonan euron vuotuiset ympäristötuet luomutalouteen - ehkä siitä kuluttajakin saa sitten osansa puhtaampana luontona?
Uskallan syödä vain taatusti tuoretta luomuruokaa, jos sitä joskus yleensä syön. Vähänkään vanhempi luomusapuska alkaa epäilyttää. Se kun ei sisällä lainkaan noita ”kamalia” lisäaineita, jotka tekevät ruuasta merkittävästi paremmin säilyvää ja jopa paremman makusta kuin tuo ylistetty luomuruoka.
Terveydestään huolehtiva välttää visusti luomuruokaa.
Toisaalta, jos koko maailma yritettäisiin ruokkia luomuruualla, vähintään kolmasosa ihmiskunnasta kuolisi nälkään. Voisihan se olla tavallaan hyväkin!
Hankala aihe näin lyhyessä artikkelissa käsiteltäväksi. Tuntui paikkapaikoin toimittajalla olleen tietty asenne luomua kohtaan. Otsikointi on kanssa merkillinen, luomua markkinoidaan mielestäni erittäin reilusti ja rehellisesti verrattuna tehotuotettuun safkaan.
”Helsingin yliopiston eläinlääkäri Sanni Kallio kertoo, että luomukarjatiloilla on tavanomaisia tiloja enemmän lievästä seleeninpuutteesta kärsiviä eläimiä.”
Mahdollisesti, mutta kuinkakohan paljon enemmän perustilojen otukset kärsivät taudeista, tulehduksista, tilanpuutteesta ja stressistä luomuotuksiin verrattuna?
Omasta kokemuksesta
voin sanoa, että suurin hyöty luomusta on nimenomaan tiettyjen allergioiden katoaminen. Luomullekin on silti rajansa, esim en lähtisi ostamaan jotain Kiinassa tuotettua luomusafkaa kuljetusetäisyyksien takia.
Kiinalaista luomuruokaa ei ole olemassa.
Jäljitettävyys on olematonta sertifikaattien ja tuotantoerien petostehtailun johdosta.
Ei riitä, että maahantuojan varasto on luomusertifioitu. Se ruoka ei siellä varastossa muutu luomuksi, jos se ei sitä ole alunperin ollut.
Ruoan pitää olla tuoretta, sen pitää olla peräisin juuri siltä tilalta, mitä papereissa lukee, sille pitää olla länsimaalaisten standardien mukaisesti hyväksytysti tehty sovitut tarkastukset ja joka ikinen säädetty raja-arvo tulee alittaa. Myös pestisidit.
Kyrillesx21: ”Omalla kohdalla kyse on siitä että, teuraseläimet elävät paremmissa oloissa.”
Sairaita luomueläimiä ei esimerkiksi saa hoitaa antibiooteilla. Sitä vastoin niille saa syöttää homeopaattisia ”lääkkeitä”, joista ei ole mitään hyötyä. En ymmärrä moista luonnonmukaisuudella perusteltua eläinrääkkäystä.
Hohheli: Mihin perustat väitteesi, että luomuviljely kuluttaa viisi kertaa enemmän polttoainetta? Lannoitus- ja torjunta-aineajot jäävät luomussa ajamatta, eikä pelloille tuupata öljyteollisuuden sivutuotteita tonnikaupalla. Luonnon ravinteet kiertävät, tuotantopanokset vähenevät ja tuottajien riippuvuus suurista teollisuusyrityksistä vähenee. Ja maaperän laatu sekä hiilidioksidinpidätyskyky paranevat, mikä vaikuttaa ilmastonmuutosta hillitsevästi.
22.11.2011 klo 10:06 eläinten ystävä:
Rokotteiden antaminen luomueläimille (immunologiset eläinlääkkeet) on sallittu.
Myös hormonien käyttö yksittäiselle eläimelle eläinlääkinnällisenä hoitona on sallittu.
Lähde:
evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/l uomu/lomakkeet_ja_ohjeet/luomuohje_2_elaintuotanto_netti _15032010_2-painos.pdf
sivu 22 kohta 6.1 eläinlääkkeiden käyttö
Homeopatia on uskomushoitoa, en usko siihen, eivätkä varmasti eläimetkään. Homeopaattisella hoidolla ei ole merkitystä eikä se vaikuta tuotantoeläimeen mitenkään.
Linkkiin tuli näköjään tänne laitettaessa ylimääräisiä välilyöntejä
www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuud et/luomu/lomakkeet_ja_ohjeet/luomuohje_2_elaintuotanto_n etti_15032010_2-painos.pdf
Foorumisofta taitaa tehdä nuo välilyönnit, olkaa niin hyvät, kopioikaa linkki ja POISTAKAA linkkeihin ilmestyvät ylimääräiset välilyönnit, viime postauksessa ne olivat sanoissa: asiakokonaisuudet ja netti.
'Kotimaista' rehua: http://www.ts.fi/online/talous/280339.html
Luomu porskuttaa vahvasti pelkkien mielikuvien voimalla, kuten jutussa todetaan. Kuvitellaan, että normaalisti kasvatettu vilja tai liha on jotenkin epäterveellistä. Syy on ainakin osittain takavuosien viljelytavoissa: lannoitteita käytettiin aivan hurvattomasti ja torjunta-aineita varmuuden vuoksi moninkertaisia määriä tarpeeseen nähden. Siinäpä sitä oli luomuhenkisillä hämmästelemistä.
Nykyinen tehoviljely pyrkii käyttämään minimimäärän niin lannoitteita kuin erilaisia torjunta-aineitakin. Ne ovat merkittävä kustannuserä. Sitäpaitsi nykyiset kasvitautien ja tuholaisten torjunta-aineet ovat
eläimille ja ihmisille myrkyttömiä - toisin kuin jokunen vuosikymmen sitten. Harvapa tätäkään on oikeasti tajunnut. Tutkitusti jäämätkin ovat niin mitättömiä, että ei niistä käytännössä ole mitään pelkoa muutoinkaan.
Luomun menekkiä pyritään edistämään myös kauhukuvilla lisäaineiden vaarallisuudesta. Turha on selittää, että lisäaineet ovat täysin vaarattomia, mutta parantavat kyllä ruuan makua ja säilyvyyttä. Meneillään näyttää olevan jonkinlainen tietämättömyydestä kumpuava kemikaalikauhu ja lisäainehysteria. Näitä pelkoja tietyt piirit näyttävät vielä aktiivisesti ruokkivan.
Mutta mehän elämme mielikuvien maailmassa. Niin kauan kuin kuvitelma luomuruuan terveellisyydestä elää, sitä myös ostetaan - melkeinpä hintaan mihin hyvänsä.
Aleksanterille:
Kukapa haluaa syödä välttämättä ruokaa, jota on varastoitu vuosikausia kemikaalien avulla? Ruoan on oltava tuoretta ja minun on tiedettävä, mistä se on peräisin.
Luomutuotanto on tiukemmin valvottu, joten petosten tehtailu on vaikeampaa.
Miksi ihmeessä luomua vastustetaan? Luomusta voi pyytää korkeampaa hintaa, koska siitä ollaan valmiita maksamaan.
Mainitsepa nämä eläimille ja ihmisille myrkyttömien torjunta-aineiden nimet ja laita linkit. Jos ne ovat täysin myrkyttömiä, voisitko kokeeksi syödä niitä vaikka 200 g päivässä viikon ajan?
”Mainitsepa nämä eläimille ja ihmisille myrkyttömien torjunta-aineiden nimet ja laita linkit. Jos ne ovat täysin myrkyttömiä, voisitko kokeeksi syödä niitä vaikka 200 g päivässä viikon ajan?”
Voisitko itse kokeilla juoda divetyoksidia (vettä) 20 kg päivässä viikon ajan?
Luomuruoka, läheltä, tuoreena, mieluiten itse tuotettuna, on maultaan erinomaista. Eron kyllä huomaa, eikä innostu kaupalliseen lössötomaattiin tai kurkkuun. Jutusta unohtui järvikala.
Mutta mitähän tehtäisiin suomalaiselle tekopyhyydelle: meillä on EUn pisimmälle viety eläinetiikka määräyksineen, mutta erityisesti puolalaisen ja saksalaisen? lihan kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti. Ken ei ole tutustunut Keski-Euroopan eläinmarkkinoihin tuhansien kilometrien siirtomatkoineen, jatkakoon vaan hurskasteluaan ja täkäläisen tuottannon luhistamista. - Eläinrääkkäystä ei tietenkään saa hyväksyä missään muodossa.
Siinä ei ole mitään vikaa että ne, jotka haluavat maksaa ylihintaa luomuruuasta saavat sen myös maksaa. Mikä on väärin on se, että veronmaksaja, siis minä, joudun tukemaan tätä käsittämättömän kallista turhuutta.
Siis sitä että trendikäs hyvinvoiva kaupunkilainen saa syödä mielikuviensa mukaista ”terveempää ruokaa” - joka kaikkien tieteellisten tutkimusten mukaisesti ei ole sen kummemmin terveempää tai parempaa kuin tavallinen ruokakaan.
Kukin uskokoon mitä tykkää mutta maksakoon humputuksensa itse. Ei ole mitään järkeä maksaa 50% korkeampia hehtaaritukia toiminalle josta saadaan 30-50%
pienempiä satoja.
Kuinka eettistä se on maailmassa missä miljoonat näkevät nälkää, se onkin vielä toinen juttu. Ehkä on eettisempää olla huolissaan oman valkoisen takapuolensa hyvinvoinnista?
Itse pidän luomutuotteiden mausta ja uskon niiden puhtauteen ja parempaan ravinnepitoisuuteen. Itseäni ei niinkään kiinnosta ruuan eettisyys vaan omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät seikat.
Riski-Ana ei joutuisi tukemaan maataloutta ilman MTK:ta, vientitukia ja suomalaista elintarvikekartellia. Tavoite on pitää kotimaan hinnat pilvissä ja estää kilpailu.
Suomalainen joutuu maksamaan verovaroista vientitukena pilkkahinnalla ulkomaille myydyn ja kotimaassa kovalla hinnalla myydyn elintarvikkeen hinnan erotuksen. Myyjän etu on pitää tämä erotus mahdollisimman suurena.
Kuluttaja joutuu siis maksamaan veroina yksityiselle yrittäjälle tuotteesta, jota jaetaan puoli-ilmaiseksi ulkomaille. Elintarviketeollisuuden voitot revitään siis vastikkeetta suomalaisen kuluttajan selkänahasta
ja talletetaan yhtiöiden miljardööriomistajien lihaville pankkitileille. Luomu ei siinä sirkuksessa ole kuin pisara valtameressä.
Lisäksi kartelli pitää huolen siitä, että tontteja ei ole antaa myytäväksi uusille tulokkaille.
Miksi näin on päässyt käymään? Valta ei ole Suomessa eduskunnalla, hallituksella, eikä millään demokraattisella elimellä. Vaalit ja kansanedustuslaitos ovat täällä pelkkää poliittista teatteria, jota mm. YLE -niminen aivopesuorganisaatio esittää iltaisin kotikatsomolle.
Suomalaiset on opetettu valtion kouluissa kaikennieleviksi sinisilmäisiksi työläisiksi.
”Voisitko itse kokeilla juoda divetyoksidia (vettä) 20 kg päivässä viikon ajan?”
Ammuit ohi.
Taro kirjoitti: ”Itse pidän luomutuotteiden mausta ja uskon niiden puhtauteen ja parempaan ravinnepitoisuuteen. Itseäni ei niinkään kiinnosta ruuan eettisyys vaan omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät seikat.”
Mihin uskosi terveysvaikutuksista perustuu? Asiasta tehdyt laajat metatieteelliset tutkimukset ovat yhtä mieltä siitä että terveysvaikutusta ei ole - puoleen tai toiseen.
Artikkelissa todettiin myös että luomumunissa on enemmän dioksiineja kuin normaaleissa munissa. Syötkö siis kalliimpia luomumunia? Oletettavasti koska uskot luomuruuan puhtauteen ja terveysvaikutuksiin.
Pidätkö enemmän luomutuotteiden mausta? Luuletko että järjestelmällisellä sokkotestauksella päätyisit tällaiseen tulokseen? Mikäli asiasta tehdyt tutkimukset pitävät paikkansa, usko luomun paremmasta mausta on ainoastaan sitä - uskoa.
Luomuilu on vain eräs muoto jarruttaa asiallista raviotoaineiden tuotantoa. Se on jäänne kylmästä sodasta, koska Neuvostoliitto halusi vähentää vapaitten maitten ravintotuotantoa eli pohjimmiltaan sotilaallista voimaa. Se oli vain eräs osa vihreää asetta Neuvostoliiton vihollisia vastaan. Asiaa voitiin käyttäää myös vapaitten maitten idealistien harhauttamisessa Neuvostoliitolle työkaluiksi.
Keskustelussa on unohdettu täysin, että luomun ja tavallisen ruoan terveellisyyserot ovat pienet ainoastaan sivistysmaissa.
Kun mukaan otetaan koko maapallon tuotanto, voidaan terveysväittämä ilmaista näin: Luomu on merkittävästi vähemmän epäterveellistä kuin melamiinilla, ddt:llä, kaatopaikkojen nesteillä ja teollisuuskemikaaleilla kyllästetty, säteilytetty, kemiantehtaassa purettu ja uudelleen tuubin toisessa päässä kasattu kolmen sentin einesmössö, jota myydään kaupassa viidellä eurolla.
Kaupassa myytävät peruselintarvikkeet ovat jalostettu ainoastaan suurta satoa ja pitkää hyllyikää
silmälläpitäen. Maku ja ravintoarvot ovat olleet hukassa näihin päiviin. Harva tietää, miltä maistuu biodynaamisesti viljelty luomutomaatti tai demeter-vadelma. Veikkaanpa, että puolet suomalaisista ei ole ikinä saanut oikeaa kermajäätelöä tai laadukasta suklaata eikä tiedä edes missä lämpötiloissa sellaiset kuuluu säilyttää.
@ ”kuluttaja”: miksi ihmeessä söisin 200 g jotain torjunta-ainetta päivittäin!? Eivät ne ole ravinnoksi tarkoitettuja, vaikka eivät yleensä olekaan ihmisille myrkkyjä. Paljon pahempaa olisi syödä esim. 200 g ruokasuolaa päivittäin. Seuraukset olisivat takuulla pahemmat, mutta miksi kukaan sitäkään tekisi.
Ja jotta saisin tuon 200 g torjunta-aineita esim. salaatista, sitä pitäisi syödä luokkaa 500 000 kg päivässä! Eipä taida onnistua. ”kuluttajaa” kuten montaa muutakin kuluttajaa vaivaa täysin perusteeton, tahallaan ylläpidetty kemikaali/lisäainepelko. Toivon pikaista paranemista.
@Aleksanteri
Arvasin, että tartut rölläykseeni torjunta-aineesi ”myrkyttömyydelle” ja olet sokea kysymykselle:
Mainitsepa nämä eläimille ja ihmisille myrkyttömien torjunta-aineiden nimet ja laita linkit.
Joo suolakin on myrkyllistä ja kobran myrkky, kumpaakaan ei käytetä myrkyttömänä torjunta-aineena.
Siispä laita nyt lisätiedot niistä myrkyttömistä torjunta-aineista.
@ ”Kuluttaja”: kokeilepas vaikka Tukesin sivuja http://www.tukes.fi/Tiedostot/Kemikaalituotteet/kasvins uojeluaineet. Sieltä löytyy kaikki tällä hetkellä Suomessa sallitut rikkakasvien, kasvitautien ja hyönteisten torjunta-aineet.
Yhteensä erilaisia aineita ja niiden yhdistelmävalmisteita on siellä yli 350 kpl. Näistä vain puolisen tusinaa on ihmisille myrkyllisiä, loput ns. haitallisia tai ärsyttäviä. Suomeksi tämä tarkoittaa, että ne eivät ole ihmisille myrkyllisiä. Tarkoittaen silloinkin, että jos sitä ihtiään joutuu iholle tai elimistöön! Toinen asia taas on, että vesieliöille niistä monetkin
ovat myrkyllisiä - nyt puhuimme ihmisistä ja nisäkkäistä.
Tiedoksesi ”Kuluttaja”, että tunnen monet noista aineista suht´koht hyvin muutenkin kuin nettisurffailun kautta. Lähes kaikki takavuosikymmenien myrkyllisistä torjunta-aineista on kielletty niin Suomessa kuin useimmissa muissakin maissa. Vanhasta maineesta vaan näyttää olevan vaikea päästä eroon.
@Aleksanteri
Niitä takavuosikymmenien myrkyllisiä torjunta-aineita käytetään kuitenkin surutta vielä monessa muussa maassa. Tullikaan ei pysty pysäyttämään kaikkia huijauksia, mitä elintarvikkeeksi tänne tuodaan. Pistokokein useampi prosentti tuontielintarvikkeista osoittautuu haitallisiksi/raja-arvot ylittäviksi. Resurssit eivät mitenkään riitä kattavaan valvontaan. Elintarvikkeiden tietoja, kuten alkuperämaita, päiväyksiä ja sisältöä väärennetään. Tuotteita pakataan uudestaan kolmannessa maassa jota väitetään alkuperämaaksi.
@Aleksanteri
Tuossa sinulle luettavaa, voit päivittää tietosi torjunta-ainejäämistä (Suomen osuus):
www.evira.fi/files/products/1296115651342_eviran_tutkim uksia_3_2010.pdf
Kopioi linkki ja poista ylimääräiset välilyönnit.
Muualta tuleekin (ja sataa) maahamme satunnaisesti vaikka mitä myrkkyjä.
Nimimerkki Kuluttaja ja muut lisäainefobioista kärsivät saavat puolestani edelleenkin maksaa ylihintaa ”terveellisemmästä” luomuruuastaan, ja bakteerikauhuiset saavat puhdistella ovenkahvojaan jne. ihan niin paljon kuin lystäävät.
Mutta minä en halua tätä hurahtanutta ja yhteiskunnalle kalliiksi tulevaa harrastelua tukea.
Sen lisäksi että se on typerää, se on myös täydellisen epäeettistä.
On käsittämätöntä että monilta osiltaan aliravitussa maailmassa hyvinvointivaltioiden trendi-ihmiset puolittavat hehtaarisadot sen vuoksi että he saisivat itsekkäitä hyvinvointihyötyjä, jotka kaiken lisäksi ovat täysin kuvitteellisia.
Riski-Ana:
Onneksi ei ole sinun haluistasi kiinni tämäkään asia. Mitä mieltä olet elintarviketeollisuuden vientituista? Niihin rahasi uppoavat, etkä edes hyödy niistä mitään. ”Luomuharrastuksien” kulut ovat niiden rinnalla yhtä tyhjän kanssa.
Lisäaineiden, torjunta-ainejäämien, hajoamistuotteiden ja lääkkeiden yhteisvaikutusta ei ole tieteellisesti tutkittu. Tutkimuksia on vasta aloitettu ja työ on pahasti kesken.
Syökää te luomun vastustajat vaan runsaasti sitä kemikaaliruokaanne, niin päästään samalla ylikansoituksesta ja moisista mielipiteistä. Darwin Awards.
@ 7: aivan samalla tavalla Suomeen pääsee myös luomuna myytävää, väärennettyä ulkomaista ”epäluomua”. Taitavat molemmat olla yhtä ”vaarallisia”. Mikään systeemi ei ole täysin vedenpitävä. Joten se siitä.
Omasta ryytimaasta lannan voimalla kasvatetuista porkkanoista ja perunoista tulee meheviä ja makoisia ja kun vielä multasormin pistää niitä suuhun ja joskus huuhtaisee käsiään, niinei ole ollut allergioita eikä muitakaan tauteja. Antakaa kaupunkilaiset vain tönkkösuolata itsenne teollisvalmistein.
On täysin käsittämätöntä, että monilta osiltaan aliravitussa maailmassa lisäännytään eniten juuri siellä, missä ravinnosta on suurin pula.
Aliravitsemus ei synny vähäisestä peltopinta-alasta tai luomun heikommasta tuottavuudesta. Ongelma on siinä, että
1. ihmisiä on liikaa, varsinkin kehitysmaissa, kohta niitä on liikaa myös täällä.
2. ihminen on maapallolle vahingollinen eliölaji, mistä ei ole millekään muuta kuin haittaa. Maapallon väkiluvun pitäisi pudota alle puolen miljardin ihmisen, mielellään nollaan.
Kyllähän sie ”Kuluttuja” olet ainakin tuossa väestöasiassa ihan oikeassa. Vaan, kun otethan se luomuviljely pakolliseksi koko Maapallolla, niin väkimäärä tippuu hetkessä ainakin puoleen.
Siis luomu on kuin onkin ihmiskunnan pelastus!
Ainahan se uusi asia on mielenkiintoista ja siitä jaksetaan vouhottaa alussa. Kyllähän sen jo alussa tiesi, että näiltä hippien yms ekoanarkistien väitteiltä vedetään pohja alta…
Yllätykselle:
Jaa että luomu on sinusta ”uusi” asia? Eipä sitä olekaan ollut kuin vasta 13,7 miljardia vuotta. Viimeisien muutamien tuhansien vuosien ajan typerä ihminen on systemaattisesti tehnyt kaikkensa sen eteen, että luomu ei olisi maapallolla enää mahdollista. Nyt luomu voidaan määritellä enää luomuvalvotuille rajatuille pelto- ja metsäalueille.
Ennen ihmistä kaikki oli luomua.
Uusi asia kenties sinulle, vanha universumille.
Kuluttaja kirjoitti: ”Riski-Ana. Mitä mieltä olet elintarviketeollisuuden vientituista?”
Vientituet lisäävät ruuan tuotantoa, kun taas luomutuki vähentää sitä. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan maailmassa oli viime vuonna 925 miljoonaa nälkäänäkevää. Mitä Jeesus tekisi?
Kehittyneiden maiden itsekkyys kristallisoituu ehkä kaikkein parhaiten nimenomaan luomutuotannon suosimisessa, koska sillä rajoitetaan viljan tuotantoa oletettujen (mutta tieteellisesti olemattomiksi todistettujen) terveysvaikutusten johdosta.
Nämä tuotannonrajoitukset ovat mahdollisia ainoastaan
egoististen trendi-ihmisten suuremmman ostovoiman vuoksi. Heillä on paksummat lompakot kuin kehitysmaiden asukkailla mikä oikeuttaa heidät pahentamaan ravinnon puutetta pelkästään mieltymystensä täyttämiseksi.
Toisin sanoen varakkaat luomuhörhöt ajavat tuotantoa alas suojatakseen hyvinhoidettuja valkoisia takalistojaan kuvitelluilta lisäaineilta - haihattelua niiden miljoonien kustannuksella jotka elävät äärimmäisessä hädässä.
Kaikkein etovinta tässä mielettömyydessä on se, että kyseiset omaan napaan tuijottamisen mestarit onnittelevat itseään ja tosiaan eettisestä valinnastaan.
Riski-Ana: Mitä Jeesus tekisi?
-Katsoisi sinua alta kulmain ja sanoisi, että Kuluttaja on oikeassa, älä vänkää vastaan.
Luuletko tosiaan että täkäläinen luomunkäyttö vaikuttaisi johonkin miljardien ihmisten ravinnonsaantiin? Luomua on korkeintaan muutama prosentti kokonaistuotannosta. Siis täällä. Kehitysmaissa tuskin ollenkaan. Sama kun alkaisit huutelemaan jollekin mummolle joka kasvattaa itselleen biodynaamisia tomaatteja parvekkeella: ”Senkin egoistinen trendimummo, sinun takiasi kehitysmaissa kuolee kaikki nälkään!”
Tieteellisesti ei ole todistettu kyllä olemattomiksi mitään terveysvaikutuksia.
Tutkimukset ovat vielä pahasti kesken joten kukaan ei tiedä aineiden yhdistelmävaikutuksista. Torjunta-aineriskejä on arvioitu ja niitä on löydetty. Laitoin linkin tänne jo aiemmin, @Aleksanteri, mutta tässä sinulle uudestaan. Kannattaa lukea ajatuksella niin ehkä sumuverho väistyy sinunkin sinisilmiesi edestä. Kuten jo totesin, luomua on ollut jo 3,7 miljardia vuotta (muuta ei ollutkaan), kunnes ihminen alkoi tuhoamaan luontoa.
www.evira.fi/files/products/1296115651342_eviran_tutkim uksia_3_2010.pdf
Kopioi linkki ja poista ylimääräiset välilyönnit.
Kuluttajalle: Luomua (luonnonmukaisesti tuotettua) on ollut ehkä 13000 vuotta. Sinulla on miljoonakertainen virhe luvussasi. Maapallon ikäkin on vain 4,5 miljardia vuotta.
Luomutuotteiden historiallisia terveysvaikutuksia voi arvioida oheisesta elinajan odotekäyrästä. Kun tehomaataloutta ei vielä ollut suomalaisten elinajanodote sahasi 35-40 vuoden välillä, säistä riippuen. Oli karmeita nälänhätiä.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p _artikkeli=ldk00474
Kun siirryttiin tehomaatalouteen ja lisä- ja torjunta-aineita alettiin kunnolla käyttämään elinajan odote lähti kovaan nousuun!
Nousee muuten edelleenkin.
@esalil
Kyllä minä luomun virallisen määritelmän tunnen ja tiedän mitä se tarkoittaa ja mitä ei tarkoita.
Luomu on varattu sana jota saa käyttää ainoastaan viranomaisen valvomassa rajatulla alueella tapahtuvassa maatalousperustaisessa elintarviketuotannossa. Myös rajattu metsäalue (marjat) ja luomukasvatuskalat on nyt otettu luomun piiriin, vaikka ne eivät oikeasti siihen kuuluisi, kuten eivät mikään villieläinkään. Tällaista luomua ei ole ollut edes mahdollista tavoitella viime vuosituhannen puolivälissä, sillä analyysimenetelmät ja kansainvälisen jäljitettävyyden vaatimien kansallisten
analyysi- ja kalibrointilaboratorioiden tieteellinen taso eivät olisi riittäneet valvontaan.
Sensijaan luonnonmukaisesti tuottamista, vaikkakin tiedostamatonta, ovat harrastaneet kaikki siemeniä tms. syövät eliöt niin maassa, ilmassa, vedessä, kuin muualla, siihen asti kunnes ihminen alkoi muuttamaan luontoa kemiallisesti. On siis mahdollista puhua luomusta myös ajalta ennen viranomaisia, koska kun ei ole ollut ihmisen teollisesti tuottamia kemiallisia aineita, niin ei ole ollut mitään valvottavaakaan. Kaikki oli silloin puhtaampaa kuin nyt millään luomutilalla.
Tunnetun maailmankaikkeuden ikä on 13,7 miljardia vuotta ja maapallon 4,54 miljardia vuotta. Ei ole syytä olettaa, että vain maapallolla on elämää ja tuotantoa. Aivan varmasti luomutuotantoa on ollut ja on muualla.
Jos mukaan otetaan ajatus multiversumista
en.wikipedia.org/wiki/Multiverse
ja kaikki tuntemattomat ja myös osittain sisäkkäiset maailmankaikkeudet miljardeine alkuräjähdyksineen ja muine syntymekanismeineen , päästään vielä utopistisimpiin mittasuhteisiin ajassa ja määrässä. Ei kannata aliarvioida luonnon mittasuhteita.
Eliö kehittyy sellaiseksi kuin kehittyy ympäristön vaikutuksesta. Jos eliö kasvatetaan uudella tavalla, se alkaa muuttua, sen maku muuttuu, rakenne muuttuu, koko muuttuu ja hetken päästä voi olla tilanne, että se ei enää sovellu ravinnoksi.
Täältäkin löytyy erikoista:
science.nasa.gov/science-news/science-at-nasa/2010/02de c_monolake/
Iät:
www.wolframalpha.com/input/?i=age+of+the+earth
http://www.wolframalpha.com/input/?i=age+of+the+univers e
@solidarnosc
Myös jäätelön syönti lisää hukkumisonnettomuuksia Suomessa.
Voisi myös sanoa, että kun öljyä ei vielä pumpattu ja antibiootteja keksitty, suomalaisten elinajanodote oli matalampi kuin nykyisin. Elinajanodotteen kehittyminen on ollut kiinni monesta asiasta, kuten invisition loppumisesta 1834 Espanjassa tai puhelimen ja rautateiden tai kuorma-auton keksimisestä.
Pannaan Nasan linkki vielä uudestaan tuon httpn kanssa kun foorumisofta lisäilee välilyöntejä itse linkin nimeen.
http://science.nasa.gov/science-news/science-at-nasa/20 10/02dec_monolake/
Kuluttaja: ”Kyllä minä luomun virallisen määritelmän tunnen ja tiedän mitä se tarkoittaa ja mitä ei tarkoita.” Miksi sitten höpötät eläimistä, universumeista ja miljardeista vuosista tällä foorumilla, joka käsittelee ihmisen tuottamaa luomua. Mitä tulee tuohon NASA-linkkiisi, niin tiedoksesi: tiedeyhteisö on laajasti sitä mieltä, että arseeniin perustuva elämä on täyttä soopaa ja eräs tutkijaryhmä on avoimesti yrittänyt toistaa NASAn rahoittamaa koetta. Avoimuudella tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, että heidän laboratoriopäiväkirjansa on reaaliaikaisesti kenen tahansa luettavissa ja koejärjestelyt
kritisoitavissa. Linkki tähän löytyy NATUREsta, maailman arvostetuimmasta yleistiedelehdestä
http://www.nature.com/news/2011/110809/full/news.2011.4 69.html
Mutta mitä ihmettä tällä kaikella on tekemistä luomukeskustelun kanssa?
Voit osallistua keskusteluun, kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja kirjautunut sisään.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Hetkinen tilausta käsitellään.
Kyrillesx21 kirjoitti:
Omalla kohdalla kyse on siitä että, teuraseläimet elävät paremmissa oloissa. Kyse ei niinkään ole omalla kohdalla muusta kuin omasta ”mielen” rauhasta että eläimet elävät suht hyvissä oloissa kunnes H hetki koittaa.