Ahtaajien lakko päättyi, mutta lakkokenraali Timo Rädyn kulmikas käytös on lamauttanut AKT:n toimiston.
Puheenjohtaja Räty neuvottelupöydän ääressä. Kuva Ville MännikköPitkävihainen. Mustavalkoinen. Yksinpuurtaja.
Siinä määreitä, joilla eräät Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton (AKT) keskustoimiston henkilökunnan jäsenet ja muutamat pääluottamusmiehet luonnehtivat puheenjohtaja Timo Rätyä (sd).
Toki AKT-vaikuttajat pomoaan kiittävätkin: Tekee suhteellisen hyviä työehtosopimuksia, ahkera, pilkuntarkka.
Pistäväkatseinen ay-johtaja on käynyt talven aikana televisionkatsojille tutuksi. Kahden lakon ja yhden lakonuhan mies on esiintynyt kameroiden edessä ilmeettömän tyynenä.
Rädyssä on kuitenkin myös vähemmän rauhallinen puoli. Liiton toimiston väki joutuu sietämään sitä päivittäin.
”Hän alistaa muita. Ei luota eikä arvosta henkilökuntaansa”, sanoo yksi toimitsija: ”Kohtelee erityisen huonosti niitä, jotka eivät osaa puolustautua.”
Räty karttaa suoria kontakteja alaisiinsa. Yhteydenpito tapahtuu yleensä liittosihteeri Juhani Salmelan (sd) tai puheenjohtajan sihteerin Ulla Winterin välityksellä.
Työläisjohtaja kutsuu alaisiaan herkästi puhutteluun kulmahuoneeseensa.
”Hän osoittaa ripitettävää tiukasti sormellaan. Moitteet on vastaanotettava nöyrästi ja puolustautumatta.”
AKT:n väkeä ei ole vaikea saada puhumaan anonyymisti toimiston huonosta tilanteesta. Useimmat kuitenkin karttavat esiintymistä omalla nimellään.
”Täällä on turhautumisen ja pelon ilmapiiri. Siksi meillä on melko paljon sairauslomia.”
Työsuojeluvaltuutettu Pertti Sulasalmi tulee asemansa takia julkisuuteen avoimesti.
”No kun kysyt, en ala valehdella. Kyllä työilmapiiri on ollut täällä ongelma jo pitkään”, Sulasalmi myöntää. ”Kyse on esimiehen harjoittamasta epäasiallisesta kohtelusta. Se on työsopimuslain mukaan laitonta.”
”Liiton henkilöstön resurssit eivät ole nyt sataprosenttisesti jäsenistön käytössä”, Sulasalmi murehtii.
Toinen toimiston työntekijä uskoo Rädyn itsekin tajuavan, ettei hänellä ole henkilöstöjohtajan kykyjä. Puheenjohtaja onkin päätynyt ostamaan kaiken henkilöstöasioiden valmistelun ulkopuoliselta konsulttiyhtiöltä.
Rädyn ja henkilöstön suhteet kiristyivät äärimmilleen 2007. Henkilöstö koki jääneensä jälkeen monen muun liiton työntekijöiden palkkakehityksestä. Väki marssi ulos, koska työnantajan asemassa kiistassa ollut ay-johtaja Räty ei suostunut käymään neuvottelupöytään.
”Se asia saatiin kuitenkin sovittua erittäin hyvin”, AKT:n toimitsijoiden luottamusmies Jukka Kauppinen arvioi lopputulosta.
Yhteiskunnallisen verkoston puute on yksinään viihtyvän Rädyn rasite.
”Hilkkahan yritti rakentaa verkostoa, mutta ei Timppa luota enää häneenkään”, toimitsija sanoo ja viittaa viestintäpäällikkö Hilkka Ahteeseen.
AKT:ssa tiedettiin Rädyn sosiaaliset puutteet jo 2001, jolloin hänet valittiin ensi kerran puheenjohtajaksi. ”Halusimme kuitenkin valita vahvan neuvottelijan.”
Sulasalmikin korostaa, että liiton työehtosopimusasioiden hoito on mallillaan: ”Siinä Räty on hyvä.”
Erään toisen SAK:laisen liiton vaikuttaja on eri mieltä. ”Mitä hemmetin hyvyyttä se on, jos mies hakee sopimukset lähes aina valtakunnansovittelijan toimiston kautta. Se on epävarmuutta. Neuvottelijat ovat epäonnistuneet, jos he tarvitsevat sovittelijan väliintuloa.”
Tyly arvio saa tukea AKT:n kentän edustajalta.
”Tuntuu, että työnantajat ovat kyllästyneet Rädyn toimintatapoihin. He yrittävät saada koko liiton polvilleen. Uskon, että joku muu puheenjohtaja olisi saanut ahtaajien asiat hoidettua ilman lakkoa.”
Aiheesta lisää SK:ssa 11/2010 (ilm. 19.3.). Juttu perustuu 15 henkilön haastatteluihin.
Joko olet tilannut Suomen Kuvalehden uutiskirjeen?
Saat uusimmat, kiinnostavimmat ja puhutuimmat aiheet
kerran viikossa suoraan sähköpostiisi.
No, miehestä kyllä näkee päällepäinkin mikä hän on miehiään.
Ihmettelenpä jos ei AKT vedä johtopäätöksiä miehen neuvottelukyvyistä jatkoa ajatellen.
Pahoin pelkään että tässä meillä on malliesimerkki psykopaatin tunnusmerkit täyttävästä miehestä, joka on päässyt aivan liian korkealle pallille.
Uskon että hän on oikeasti vaarallinen tapaus. Ilman omaatuntoa oleva päättäjä tekee pahaa jälkeä niin rahallisesti kuin alaisilleen. Rahassa puhutaan hänen kohdalla ahtaajalakon vuoksi jo miljardista eurosta.
Viimeiset Mohikaanit vai Majakka ja Perävaunu, Paperiliiton Ahonen ja AKT:n Räty. Dinosaurutsekin hävisivät. Lanka palaa jo …..
Kirjoittaja oli kokoomuslainen Simula, mutta senhän arvasi jo tekstin lukemalla. Kumma kun yhden toimittajan jutuissa on aina sama juoni.
Jos täällä mietitään mikä mies Räty on niin hänhän on tyypillinen AKT:lainen valehteleva persoona, jota SAK ja Demarit pitävät ohjenuorassaan. Viimeinen taisto ”mahtiliittona”!
miettikää nyt vähän Räty ajoi vaan ahtaajien asiaa ja nyt ollaan lynkkaamassa.kuka teistä on valmis tekemään sellaisia työpäiviä että aamulla tietää päivän pituuden.Miten hoidat lasten päivähoidon.Räty teki hienoa työtä olkaa ylpeitä älkäkää puukottako selkään.Media ja EK pitää huolen kyllä siitä
Koulukiusattu, pienikasvuinen, anti-sosiaalinen erakko. Sen kuvan Rädystä sain ollessani hänen alaisuudessaan. Otin loparit vuoden jälkeen.
Jännä että tuo mielikuva koulukiusatusta kaverista on näemmä muillakin.
Nyt on niin, että teitä ahtaajia on käytetty hyväksi. Rädyn kaltaiselle henkilölle neuvottelu on suurin mahdollinen nautinto. Se on peli, jossa tavoitteena on tuhota vastustaja. Asialla ei ole niin väliä, vain voitto on mielessä. Koska pelistä nauttii niin paljon ja siinä kehittyy koko ajan paremmaksi, niin siitä syntyy voimakas addiktio.
Räty on saanut ahtaajista upean pelivälineen. Siellä on epävarmuutta omasta asemasta. Ahtaajat ovat yhteinäinen joukko, jonka käytöstä on helppo ennustaa. Tarvitsi vain kehittää tämä petoksen tarina: Meille on luvattu tämä, ja nyt se on meiltä otettu pois.
Ahtaajat ovat ihan oikeasti kovia jätkiä, eivätkä sellaista hyväksy. Eivät ahtaajat varmaan ole kiinnostuneita edes yksityiskohdista. Pääasia on, että heitä ei kuseteta. Ymmärrän sen ihan hyvin. Edunvalvojaan pitäisikin voida luottaa. Ei sopimuksia ja pykäliä ajatella kun ahdataan 12 tuntia päivässä.
Rädyn vaatimus oli aivan järjetön, ja HÄN tiesi sen.
aivansama kirjoitti: ”Kirjoittaja oli kokoomuslainen Simula, mutta senhän arvasi jo tekstin lukemalla. Kumma kun yhden toimittajan jutuissa on aina sama juoni.”
Niin just joo.
Kyllä tuossa nimettömän henkilöstön ja työsuojeluvaltuutetun repliikit kertoivat aika paljon mikä on homman nimi.
Ei minuakaan kiinnosta mitä puoluetta kirjoittaja äänestää, mutta luulen että pahaa oloaan purkaneet toimitsijat ovat vasemmistolaisia.
Pääministeri pohtii yhteiskuntaa vaarantavien lakkojen rajoittamista. Hyvä, että pohtii.
Itse olen pohtinut, voisiko rikoslakia soveltaa kohtuuttomiin vaatimuksiin ja lakolla kiristämiseen.
Laki kieltää koronkiskonnan ja muun kiskontaluonteisien toimen.
Kiristys on rikoslain alainen toimi.
Mielestäni Räty pitäisi asettaa vastuuseen ja syytteeseen molemmista, eikä päästää lakko-oikeuden suojiin.
Niitä toimiahan tässä on nimenomaan harrastettu.
Minkä pöydän ääreen joutuu pankinjohtaja, jos erehtyy vaatimaan ja perimään kohtuuttomia korkoja ???
Saako Räty pitää suomalaista ”panttivankeina” kun ei turkulainen kolleegakaan saanut ?
Fuugan kommentteja tulisi tosiaan pohtia laajemminkin. Mitä itse Rätyyn tulee, tämä lienee loistava esimerkki siitä mitä erinäiset henkilöt ovat tarkoittaneet sanoessaan että Suomi on täynnä surkeaa johtamista. Jos henkilö on täysin kyvytön henkilöstöjohtamisen suhteen, mutta omaa poikkeuksellista osaamista muiden asioiden suhteen, häntä voitaisiin käyttää spesialistina, ei johtajana.
Juttu sopii oikein hyvin EK:n masinoimaan viestintähyökkäyksen formuun. Siihenhän kuuluvat mm. ahtaajien palkoista valehteleminen ( olisiko lakko hyväksyttävämpi, jos palkat olisivat esim. tonni kuussa), kansantalouden tappioista valehteleminen eli 100-200 miljoonaa/päivä (Pellervo arvioi 200 - 300 miljoonaa), maineen menettäminen ( enemmän sitten meni paprein työsulussa ) jne. Ja nyt Rädyn persoonan erittely. Tutkimatta ”tutkivat journalistit” nielevät kaiken. Yhden lähteen, EK:n, käyttö on säännönmukaista! Ja tutut toimittajat eivät kysy miksi.
Pitäneekö paikkansa, että EK:n ”isot pojat”,
ellei nyt ihan kyykytä, niin ohjailevat muuten Inkeroista? Entä missä määrin EK, joka on selvin sanoin liputtanut liittokohtaisille ratkaisuille, ohjaa työnantajien tes-neuvotteluita? Onko muitakin kynnyskysymyksiä kuin muutosturva? Molempiin kysymyksiin tutkiva journalisti hakee vastauksia, ei suinkaan soittamalla EK:n Inkeroiselle, vaan ammattiliitojen neuvottelijoille. Minäkin olen kuullut nimettömiä huhuja sekä Inkeroisen kohtelusta että EK:n painostuksista. Miksei toimittaja? Vai eikö muuten kiinnosta?
Varmuuden vuoksi vielä: Pellervon tal.tutk. laitoksen arvio lakon vaikutuksista kansantalouteen on kokonaisuudessaan 200 - 300 miljoonaa. Pelkästään paperiteollisuus ilmoitti lakon aikana tappioksen yli 100 miljoonaa päivässä , teknologiateollisuus 70 - 80 miljoonaa jne. Joku laskee pahasti väärin tai kyse on massiivisesta harhauttamisesta.
Muistellaanpa, että vielä paperiteollisuuden työsulku maksoi alalle 1,3 miljardia. Maineesta en niinkään tiedä, kuten ei tiedä Vanhanenkaan.
Nyt menee mielenkiintoiseksi: SAK tekee lakialoitteita! Yrittäjänä koen kolmikannan lainvastaiseksi ja varsinkin, kun lakeja säädetään yöllä toinen toistaan väsyttäen. Rätyä en jaksaisi lyömättä kuunnella hetkeäkään!
Olen samoin ihmetellyt tuota kolmikantaa ja lähes rajaamatonta lakko-oikeutta.
Miten ihmeessa kaiken maailman liitoille voidaan sallia, että ravistellaan valtion kokoista instituutiota? Vieläpä niin, että täysin sivulliset ja asiansa oikein hoitaneet ihmiset ja yritykset kärsivät, joskus suorastaan kohtuuttomasti ja korvauksetta suhteessa jonkin pienen ryhmän saavuttamaan melko mitättömään etuisuuteen.
AKT:llä on maailman sivu ollut erikoislaatuisia persoonia johtajinaan, eikä Räty tee siinä suhteessa poikkeusta perinteeseen. Saattaa kuitenkin olla, että tapaus Räty kääntyy lopuksi itseään vastaan.
Ahtaajalakko on aivan oikeutetusti nostanut esiin kysymyksiä siitä, miten paljon vahinkoa jonkin pienen ryhmän etujen ajaminen saa muulle yhteiskunnalle aiheuttaa.
Myös neuvottelukulttuurissa ja asioiden julkipanossa olisi korjaamista. AKT:n vaatimukset olivat aluksi melko kohtuuttomia, myöhemmin niitä koitettiin pehmennellä ja väittää EK:n propagandaksi. Oli miten oli, lopputulema oli kuitenkin,
että tavallinen kansa ei oikein ymmärtänyt eikä hyväksynyt AKT:n pullistelua. Maine kasvoi, mutta kunnia meni.
Onko millään liitolla tai organisaatiolla varaa Rädyn tai esimerkiksi keskustapuolueen Korhosen kaltaisiin järjestöjyriin? Kavereista on julkisuudessa kirjoiteltu melko samansorttisesti, johtamisen keinovalikoimat muistuttavat toisiaan ja alaisten parku kantautuu kauas. Saavutusten laadussakin on samankaltaisuutta - jotain saavutettiin, mutta oliko se sitä mitä alun perin haettiin?
Hetkinen tilausta käsitellään.
Antti taas kirjoitti:
Kuten arvelin ja aiemminkin Hesarin keskusteluihin kirjotin: Kyse oli pohjimmiltaan kiusaamisesta ja kyykyttämisestä.
Nyt tämä kaveri sai varmasti maksimaalisen nautinnon, ja sitten voidaan sopia.
Vahingot ovat kovat, Pari miljardia ja ahtaajien maine.
Nyt olisi mielestäni myös positiivinen mahdollisuus ahtaajien ja työnantajan lähentyä, ja nähdä keskinäisen dialogin mahdollisuus työpaikalla. Itsepäinen itsekkyys ei ole aina paras tapa. Yhdessä voitaisiin luoda hyvä työilmapiiri, jossa voidaan olla ylpeitä omasta työstä. Tämä on ensisijaisesti työnantajan ja johtajien vastuulla, mutta heille pitää antaa mahdollisuus, sillä yhdessä tekeminen on meidän kaikkien etu.