Näin AKT:n työntekijät arvioivat lakkopomo Timo Rätyä: "Alistaa"

AKT
Teksti
Matti Simula
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ahtaajien lakko päättyi, mutta lakkokenraali Timo Rädyn kulmikas käytös on lamauttanut AKT:n toimiston.

Timo Räty
Puheenjohtaja Räty neuvottelupöydän ääressä. Kuva Ville Männikkö

Pitkävihainen. Mustavalkoinen. Yksinpuurtaja.

Siinä määreitä, joilla eräät Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton (AKT) keskustoimiston henkilökunnan jäsenet ja muutamat pääluottamusmiehet luonnehtivat puheenjohtaja Timo Rätyä (sd).

Toki AKT-vaikuttajat pomoaan kiittävätkin: Tekee suhteellisen hyviä työehtosopimuksia, ahkera, pilkuntarkka.

Pistäväkatseinen ay-johtaja on käynyt talven aikana televisionkatsojille tutuksi. Kahden lakon ja yhden lakonuhan mies on esiintynyt kameroiden edessä ilmeettömän tyynenä.

Rädyssä on kuitenkin myös vähemmän rauhallinen puoli. Liiton toimiston väki joutuu sietämään sitä päivittäin.

“Hän alistaa muita. Ei luota eikä arvosta henkilökuntaansa”, sanoo yksi toimitsija: “Kohtelee erityisen huonosti niitä, jotka eivät osaa puolustautua.”

Räty karttaa suoria kontakteja alaisiinsa. Yhteydenpito tapahtuu yleensä liittosihteeri Juhani Salmelan (sd) tai puheenjohtajan sihteerin Ulla Winterin välityksellä.

Työläisjohtaja kutsuu alaisiaan herkästi puhutteluun kulmahuoneeseensa.

“Hän osoittaa ripitettävää tiukasti sormellaan. Moitteet on vastaanotettava nöyrästi ja puolustautumatta.”

Laitonta kohtelua

AKT:n väkeä ei ole vaikea saada puhumaan anonyymisti toimiston huonosta tilanteesta. Useimmat kuitenkin karttavat esiintymistä omalla nimellään.

“Täällä on turhautumisen ja pelon ilmapiiri. Siksi meillä on melko paljon sairauslomia.”

Työsuojeluvaltuutettu Pertti Sulasalmi tulee asemansa takia julkisuuteen avoimesti.

“No kun kysyt, en ala valehdella. Kyllä työilmapiiri on ollut täällä ongelma jo pitkään”, Sulasalmi myöntää. “Kyse on esimiehen harjoittamasta epäasiallisesta kohtelusta. Se on työsopimuslain mukaan laitonta.”

“Liiton henkilöstön resurssit eivät ole nyt sataprosenttisesti jäsenistön käytössä”, Sulasalmi murehtii.

Toinen toimiston työntekijä uskoo Rädyn itsekin tajuavan, ettei hänellä ole henkilöstöjohtajan kykyjä. Puheenjohtaja onkin päätynyt ostamaan kaiken henkilöstöasioiden valmistelun ulkopuoliselta konsulttiyhtiöltä.

Rädyn ja henkilöstön suhteet kiristyivät äärimmilleen 2007. Henkilöstö koki jääneensä jälkeen monen muun liiton työntekijöiden palkkakehityksestä. Väki marssi ulos, koska työnantajan asemassa kiistassa ollut ay-johtaja Räty ei suostunut käymään neuvottelupöytään.

“Se asia saatiin kuitenkin sovittua erittäin hyvin”, AKT:n toimitsijoiden luottamusmies Jukka Kauppinen arvioi lopputulosta.

Epävarma neuvottelija

Yhteiskunnallisen verkoston puute on yksinään viihtyvän Rädyn rasite.

“Hilkkahan yritti rakentaa verkostoa, mutta ei Timppa luota enää häneenkään”, toimitsija sanoo ja viittaa viestintäpäällikkö Hilkka Ahteeseen.

AKT:ssa tiedettiin Rädyn sosiaaliset puutteet jo 2001, jolloin hänet valittiin ensi kerran puheenjohtajaksi. “Halusimme kuitenkin valita vahvan neuvottelijan.”

Sulasalmikin korostaa, että liiton työehtosopimusasioiden hoito on mallillaan: “Siinä Räty on hyvä.”

Erään toisen SAK:laisen liiton vaikuttaja on eri mieltä. “Mitä hemmetin hyvyyttä se on, jos mies hakee sopimukset lähes aina valtakunnansovittelijan toimiston kautta. Se on epävarmuutta. Neuvottelijat ovat epäonnistuneet, jos he tarvitsevat sovittelijan väliintuloa.”

Tyly arvio saa tukea AKT:n kentän edustajalta.

“Tuntuu, että työnantajat ovat kyllästyneet Rädyn toimintatapoihin. He yrittävät saada koko liiton polvilleen. Uskon, että joku muu puheenjohtaja olisi saanut ahtaajien asiat hoidettua ilman lakkoa.”

Aiheesta lisää SK:ssa 11/2010 (ilm. 19.3.). Juttu perustuu 15 henkilön haastatteluihin.